Näkymiä Luvatusta maasta

Beerseba – missä kaivo merkitsi elämää

”DAANISTA Beersebaan.” Tuo lause on tuttu Raamatun lukijoille. Se kuvailee koko Israelin aluetta Daanista, pohjoisrajan läheltä, Beersebaan, etelään. Salomon hallituskauden rauhaa kuvattiin näin: ”Juuda ja Israel asuivat turvallisesti, itsekukin viinipuunsa ja viikunapuunsa alla, Daanista Beersebaan asti, niin kauan kuin Salomo eli.” (1. Kuningasten kirja 4:25; Tuomarien kirja 20:1.)

Daanin ja Beerseban erottivat välimatkan lisäksi muutkin seikat. Daan esimerkiksi sai runsaita sateita; sadevesistä muodostui yksi Jordanin alkulähteistä, kuten oikealla olevassa kuvassa näkyy. Beerseba oli täysin erilainen, koska se sijaitsi kuivalla seudulla rannikon ja Kuolleenmeren eteläkärjen välissä.

Vuosittainen sademäärä jäi Beerseban alueella vain 15–20 senttimetriin. Pidä se mielessäsi, kun katsot yllä olevaa kuvaa, jossa on Beerseban ”tell” eli rauniokumpu. * Alueen vihreys osoittaa, että valokuva on otettu talven niukkojen sateiden jälkeen, jolloin Beerseban ympäristön pellot vihertävät lyhyen aikaa. Lähistön tasangot tuottivat – ja tuottavat yhä – hyviä viljasatoja.

Koska alue oli kuiva, Raamatun Beersebaa koskevissa maininnoissa korostetaan kaivojen ja veden käyttöoikeuden merkitystä. Kaupunki on lähellä teitä tai karavaanireittejä, jotka kulkivat asumattoman erämaan poikki kauempana etelässä. Kuten voit kuvitella, ne matkaajat, jotka kulkivat ohi tai pysähtyivät täällä, tarvitsivat vettä itselleen ja eläimilleen. Vesi ei pulppuillut maaperästä kuten Daanissa, vaan se saatiin kaivoista. Hepreankielinen sana beʼerʹ viittaakin itse asiassa kuoppaan tai koloon, jonka kautta on saatu vettä maanalaisista vesilähteistä. Nimen ”Beerseba” merkitys on ’valan kaivo’ tai ’seitsemän kaivo’.

Aabraham asui perheineen pitkään Beersebassa ja sen lähistöllä, ja he tiesivät, kuinka tärkeitä kaivot olivat. Kun Saaran palvelijatar Haagar pakeni erämaahan, hän on saattanut ajatella saavansa vettä kaivoista tai beduiineilta, jotka käyttivät niitä – kuten seuraavan sivun yläkuvassa oleva beduiininainen, joka nostaa vettä Siinain niemimaalla olevasta  kaivosta. Kun Aabrahamin täytyi myöhemmin ajaa pois Haagar ja tämän herjaava poika, hän antoi huomaavaisesti heidän mukaansa vesileilin. Mitä tapahtui, kun se tyhjeni? ”Ja Jumala avasi hänen silmänsä, niin että hän huomasi vesikaivon. Ja hän meni ja täytti leilin vedellä ja antoi pojan juoda.” (1. Mooseksen kirja 21:19.)

Mistä Aabraham otti vettä Haagarin vesileiliin? Ehkä kaivamastaan kaivosta läheltä paikkaa, johon hän istutti tamariskipuun (1. Mooseksen kirja 21:25–33). Tiedemiesten voitaisiin sanoa nyt ymmärtävän, kuinka sopivaa oli valita tamariski: tuossa puussa on hyvin kapeat, niukasti kosteutta haihduttavat lehdet, mikä auttaa sitä menestymään huolimatta seudun kuivuudesta (ks. alla olevaa kuvaa).

Se että Aabraham teki kaivon, mainitaan sen riidan yhteydessä, joka syntyi hänen ja Filistean kuninkaan välille. Kaivo oli arvokas omaisuus, koska vettä oli niukasti ja syvän kaivon kaivaminen vaati kovaa työtä. Itse asiassa kaivon käyttäminen ilman lupaa merkitsi siihen aikaan omistusoikeuksien loukkaamista (vrt. 4. Mooseksen kirja 20:17, 19).

Jos vierailet Beerseban rauniokummulla, voit kurkistaa erääseen kaakkoisrinteellä olevaan syvään kaivoon. Ei tiedetä, milloin se on ensin hakattu kallion läpi ja sen jälkeen tuettu yläosastaan kivillä (näkyy alakuvassa). Nykyajan arkeologit ovat puhdistaneet kaivon 30 metriin saakka saavuttamatta pohjaa. Muuan heistä huomautti: ”On houkuttelevaa ajatella, että tämä kaivo oli – – ’valan kaivo’, jonka luona Aabraham ja Abimelek tekivät liittonsa.” (Biblical Archaeology Review.)

Beerseba ilmeisesti laajeni myöhempinä Raamatun aikoina, ja siitä tuli linnoitettu kaupunki, jossa oli suuri portti. Sen olemassaolon ja menestyksen avain oli kuitenkin elintärkeä vesi, jota saatiin sen syvästä kaivosta.

[Alaviitteet]

[Kuvan lähdemerkintä s. 24]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Kuvan lähdemerkintä s. 25]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.