Mitä tarvitaan menestykselliseen avioliittoon?

Päättäisitkö sukeltaa jokeen opettelematta ensin uimaan? Sellainen typerä teko voisi aiheuttaa vahinkoa – jopa kuoleman. Mutta ajattele, kuinka monet ihmiset syöksyvät avioliittoon tietämättä juurikaan, miten hoitaa siihen liittyvät vastuut.

JEESUS sanoi: ”Kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varaa tehdä se loppuun?” (Luukas 14:28.) Se mikä pitää paikkansa tornin rakentamisesta, pätee myös avioliiton rakentamiseen. Niiden jotka haluavat mennä naimisiin, tulisi huolellisesti laskea avioliiton kustannukset varmistaakseen, että he kykenevät täyttämään sen asettamat vaatimukset.

Silmäys avioliittoon

Aviopuoliso, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut, on todellakin siunaus. Avioliitto voi täyttää yksinäisyyden tai epätoivon aiheuttaman tyhjyyden tunteen. Se voi tyydyttää synnynnäisen rakkauden, toveruuden ja läheisyyden tarpeemme. Jumala sanoi hyvällä syyllä luotuaan Aadamin: ”Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.” (1. Mooseksen kirja 2:18; 24:67; 1. Korinttilaisille 7:9.)

Naimisissa oleminen voi siis ratkaista joitakin ongelmia, mutta se myös tuo mukanaan joitakin uusia. Miksi? Koska avioliitossa yhdistyy kaksi erilaista persoonallisuutta, jotka kenties sopivat yhteen mutta ovat tuskin täysin samanlaisia. Niinpä jopa hyvin yhteen sopivien puolisoiden välillä on toisinaan erimielisyyttä. Kristitty apostoli Paavali kirjoitti, että niillä, jotka menevät naimisiin, tulee olemaan ”ahdistusta lihassaan” – tai kuten The New English Bible -käännöksessä sanotaan, ”tuskaa ja murhetta tässä ruumiillisessa elämässä” (1. Korinttilaisille 7:28).

Oliko Paavali tässä pessimistinen? Ei lainkaan! Hän vain kehotti niitä, jotka harkitsevat avioliittoa, olemaan realistisia. Ihastumisen aiheuttama huumaava tunne ei ole sen tarkka mitta, millaista avioelämä tulee olemaan hääpäivän jälkeisinä kuukausina ja vuosina. Jokaisessa avioliitossa on omat ainutlaatuiset haasteensa ja ongelmansa. Kysymys ei ole siitä, tuleeko niitä, vaan siitä, miten käsitellä ne, kun niitä tulee.

Ongelmat antavat miehelle ja vaimolle tilaisuuden osoittaa keskinäisen rakkautensa aitouden. Valaisemme asiaa: Risteilyalus saattaa näyttää ylväältä kelluessaan joutilaana satamassa. Sen todellinen merikelpoisuus käy kuitenkin ilmi merellä – mahdollisesti jopa keskellä pauhaavia myrskyaaltoja. Samoin aviositeen vahvuutta ei saada selville ainoastaan romanttisen tyvenen rauhallisina hetkinä. Joskus se käy ilmi koettelevissa olosuhteissa, kun pariskunta selviytyy vastoinkäymisten myrskyistä.

Selviytyäkseen avioparin täytyy olla sitoutunut, sillä Jumala tarkoitti, että mies ’liittyisi vaimoonsa’ ja että noista kahdesta tulisi ”yhtä lihaa” (1. Mooseksen kirja 2:24). Ajatus sitoutumisesta pelottaa nykyään monia. On sittenkin yksinomaan järkevää, että kaksi ihmistä, jotka todella rakastavat toisiaan, haluavat antaa juhlallisen lupauksen pysyä  yhdessä. Sitoutuminen antaa avioliitolle arvokkuutta. Se tarjoaa pohjan luottamukselle siihen, että tapahtuipa mitä tahansa, mies ja vaimo tukevat toisiaan. a Ellet ole valmis tällaiseen sitoumukseen, et todellisuudessa ole valmis avioliittoon (vrt. Saarnaaja 5:4, 5). Myös niiden, jotka jo ovat naimisissa, saattaa olla tarpeen kasvattaa arvostustaan sitä kohtaan, kuinka välttämätöntä sitoutuminen on kestävälle avioliitolle.

Silmäys itseesi

Pystyt epäilemättä luettelemaan, mitä ominaisuuksia haluaisit puolisollasi olevan. On kuitenkin paljon vaikeampaa tarkastella itseään nähdäkseen, mitä voi itse antaa avioliitolle. Itsetutkistelu on välttämätöntä sekä ennen avioliittolupausten antamista että sen jälkeen. Kysy itseltäsi esimerkiksi seuraavat kysymykset.

• Olenko halukas sitoutumaan puolisooni eliniäkseni? (Matteus 19:6.)

Raamatun profeetan Malakian päivinä monet miehet jättivät puolisonsa ehkä mennäkseen naimisiin nuorempien naisten kanssa. Jehova sanoi, että hänen alttarinsa peittyi hylättyjen vaimojen kyyneliin, ja hän tuomitsi miehet, jotka siten ’kohtelivat petollisesti’ puolisoitaan. (Malakia 2:13–16.)

• Jos suunnittelen meneväni naimisiin, olenko sivuuttanut sen nuoren iän, jossa sukupuoliset tunteet ovat melko voimakkaita ja voivat sumentaa arvostelukyvyn? (1. Korinttilaisille 7:36.)

”On hyvin riskialtista mennä naimisiin liian nuorena”, sanoo Nikki, joka oli naimisiin mennessään 22-vuotias nuori nainen. Hän varoittaa: ”Tunteesi, päämääräsi ja mieltymyksesi muuttuvat siitä, kun olet alle parikymmenvuotias, aina siihen asti, kun olet kolmannen kymmenennen jälkipuoliskolla.” Avioitumisvalmiutta ei tietenkään voi mitata pelkällä iällä. Naimisiin meneminen silloin kun ei ole ohittanut sitä nuoruuden vaihetta, jonka aikana sukupuoliset tunteet ovat uusia ja erityisen voimakkaita, voi kuitenkin vaikuttaa ajatteluun ja estää näkemästä mahdollisia ongelmia.

• Mitä sellaisia ominaisuuksia minulla  on, joiden avulla voin tehdä avioliitosta menestyksellisen? (Galatalaisille 5:22, 23.)

Apostoli Paavali kirjoitti kolossalaisille: ”Pukeutukaa – – sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, nöyrämielisyyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen.” (Kolossalaisille 3:12.) Tämä neuvo sopii niin avioliittoa harkitseville kuin naimisissa olevillekin.

• Olenko tarpeeksi kypsä kyetäkseni tukemaan puolisoa vaikeiden aikojen läpi? (Galatalaisille 6:2.)

”Kun ongelmia ilmenee”, sanoo eräs lääkäri, ”syytetään helposti puolisoa. Tärkeintä ei ole, kuka on syyllinen. Pikemminkin se, miten sekä mies että vaimo voivat yhdessä myötävaikuttaa aviosuhteen parantamiseen.” Viisaan kuningas Salomon sanat soveltuvat aviopareihin. ”Kaksi on parempi kuin yksi”, hän kirjoitti, ”sillä jos toinen heistä lankeaa, toinen voi nostaa kumppaninsa ylös. Mutta miten käy yksinäisen, joka lankeaa, kun ei ole toista nostamassa häntä ylös?” (Saarnaaja 4:9, 10.)

• Olenko yleensä hyväntuulinen ja optimistinen vai olenko pääasiassa synkkä ja kielteinen? (Sananlaskut 15:15.)

Kielteinen ihminen pitää jokaista päivää pahana. Avioliitto ei muuta tuota asennetta kuin ihmeen kaupalla! Naimattomasta ihmisestä – miehestä tai naisesta – joka on enimmäkseen kriittinen ja pessimistinen, tulee yksinkertaisesti naimisissa oleva ihminen, joka on aivan yhtä kriittinen ja pessimistinen. Sellainen kielteinen suhtautumistapa voi aiheuttaa avioliitossa hirvittävää painetta (vrt. Sananlaskut 21:9).

• Pysynkö tyynenä, kun minulla on paineita, vai annanko periksi hillitsemättömille vihanpurkauksille? (Galatalaisille 5:19, 20.)

Kristittyjä käsketään olemaan ’hitaita vihastumaan’ (Jaakobin kirje 1:19). Miehen tai naisen pitäisi ennen avioliittoa ja naimisissa ollessaan kehittää kykyä elää tämän neuvon mukaisesti: ”Vihastukaa, mutta älkää kuitenkaan tehkö syntiä; älköön aurinko laskeko ollessanne ärsyyntyneessä tilassa.” (Efesolaisille 4:26.)

Silmäys puolisoehdokkaaseesi

”Terävänäköinen harkitsee askeleitaan”, sanoo eräs Raamatun sananlasku (Sananlaskut 14:15). Tämä pitää totisesti paikkansa, kun on kyse aviopuolison valinnasta. Aviopuolison valitseminen on yksi tärkeimmistä ratkaisuista, joita mies tai nainen koskaan tekee. Siitä huolimatta on havaittu, että monet käyttävät enemmän aikaa auton tai koulun valitsemiseen kuin puolison valintaan.

Ennen kuin kristilliseen seurakuntaan kuuluville uskotaan vastuutehtäviä, heidän ’soveliaisuuttaan koetellaan’ (1. Timoteukselle 3:10). Jos sinä suunnittelet naimisiinmenoa, haluat olla varma tuon toisen ”soveliaisuudesta”. Harkitse esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. Vaikka ne onkin esitetty naisen näkökannalta, monet niiden periaatteista sopivat myös miesten pohdittavaksi. Nekin jotka jo ovat naimisissa, voivat hyötyä näiden ajatusten tarkastelemisesta.

• Millainen maine hänellä on? (Filippiläisille 2:19–22.)

Sananlaskut 31:23 kuvailee miestä, joka on ”tunnettu porteissa, kun hän istuutuu maan vanhinten seuraan”. Kaupungin vanhimmat istuivat kaupungin porteissa tuomitsemassa.  Tuo mies nautti siis epäilemättä yleistä luottamusta. Se miten toiset suhtautuvat mieheen, kertoo jotakin hänen maineestaan. Jos muita toimii hänen alaisuudessaan, harkitse myös, miten he suhtautuvat häneen. Tämä saattaa osoittaa, miten sinä hänen puolisonaan tulet aikanaan suhtautumaan häneen. (Vrt. 1. Samuelin kirja 25:3, 23–25.)

• Millainen hän on moraaliltaan?

Jumalinen viisaus on ”ennen kaikkea siveellisesti puhdas” (Jaakobin kirje 3:17). Onko puolisoehdokkaasi kiinnostuneempi omasta sukupuolisesta tyydytyksestään kuin asemastaan ja sinun asemastasi Jumalan edessä? Jos hän ei ponnistele elääkseen Jumalan moraalinormien mukaisesti nyt, mitä perusteita on uskoa, että hän tekee niin naimisiinmenon jälkeen? (1. Mooseksen kirja 39:7–12.)

• Miten hän kohtelee minua? (Efesolaisille 5:28, 29.)

Raamatun Sananlaskujen kirja kertoo miehestä, joka ”on pannut luottamuksensa” vaimoonsa. Lisäksi hän ”ylistää häntä”. (Sananlaskut 31:11, 28.) Hän ei ole ylettömän mustasukkainen, eivätkä hänen odotuksensa ole kohtuuttomia. Jaakob kirjoitti, että ylhäältä tuleva viisaus on ”rauhaisa, järkevä, – – täynnä armoa ja hyviä hedelmiä” (Jaakobin kirje 3:17).

• Kuinka hän kohtelee oman perheensä jäseniä? (2. Mooseksen kirja 20:12.)

Käsky kunnioittaa vanhempia ei ole vain lapsille esitetty vaatimus. Raamattu sanoo: ”Kuuntele isääsi, joka sai aikaan syntymäsi, äläkä halveksi äitiäsi vain siksi, että hän on tullut vanhaksi.” (Sananlaskut 23:22.) Tri W. Hugh Missildine kirjoitti kiinnostavasti: ”Monet avioliitossa ilmenevät vaikeudet ja ristiriidat voitaisiin välttää – tai ainakin nähdä ennalta – jos tuleva morsian ja sulhanen kävisivät toistensa kotona epävirallisesti ja  tarkkailisivat kihlatun ja hänen vanhempiensa välistä suhdetta. Se miten hän suhtautuu vanhempiinsa, tulee olemaan se linssi, jonka läpi hän näkee puolisonsa. Kysy itseltäsi: ’Haluanko, että minua kohdellaan niin kuin hän kohtelee vanhempiaan?’ Ja se miten hänen vanhempansa kohtelevat häntä, on hyvä viite siitä, miten hän tulee kohtelemaan itseään ja miten hän odottaa sinun käyttäytyvän häntä kohtaan – kuherruskuukauden jälkeen.”

• Suuttuuko hän herkästi tai käyttääkö hän helposti herjaavaa puhetta?

Raamattu neuvoo: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja vihastus ja huutaminen ja herjaava puhe olkoon kaukana teistä.” (Efesolaisille 4:31.) Paavali varoitti Timoteusta joistakin kristityistä, jotka olisivat ”mieleltään – – [sairaita] kiistelyistä ja sanoja koskevista väittelyistä” ja jotka antaisivat sijaa ”kateudelle, riidalle, herjaaville puheille, pahoille epäluuloille, kiivaille kiistoille pikkuasioista” (1. Timoteukselle 6:4, 5).

Lisäksi Paavali kirjoitti, että mies, joka on pätevä hoitamaan erikoistehtäviä seurakunnassa, ei saa olla ”toisia lyövä” (1. Timoteukselle 3:3). Hän ei voi olla sellainen, joka lyö ihmisiä kirjaimellisesti tai tyrannisoi heitä sanallisesti. Ihminen, joka on suuttuessaan taipuvainen käyttämään väkivaltaa, ei ole sovelias aviopuoliso.

• Millaiset ovat hänen tavoitteensa?

Jotkut tavoittelevat rikkauksia ja niittävät siitä väistämättömät seuraukset (1. Timoteukselle 6:9, 10). Toiset ajelehtivat läpi elämän päämäärättömästi, ilman tavoitteita, joihin pyrkiä (Sananlaskut 6:6–11). Jumalinen mies kuitenkin osoittaa samanlaista päättäväisyyttä kuin Joosua, joka sanoi: ”Minä ja minun huonekuntani palvelemme Jehovaa.” (Joosua 24:15.)

Palkintoja ja vastuita

Avioliitto on jumalallinen instituutio. Sen pani alulle ja vahvisti Jehova Jumala (1. Mooseksen kirja 2:22–24). Hän suunnitteli avioliittojärjestelyn muodostaakseen pysyvän siteen miehen ja naisen välille, niin että heistä olisi apua toinen toiselleen. Kun Raamatun periaatteita sovelletaan, mies ja vaimo voivat odottaa osansa elämässä olevan onnellinen (Saarnaaja 9:7–9).

Se täytyy kuitenkin tajuta, että me elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”. Raamatussa ennustettiin, että tänä ajanjaksona ihmiset olisivat ”itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, pöyhkeitä, – – uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, – – kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä”. (2. Timoteukselle 3:1–4.) Tällaisilla ominaisuuksilla voi olla valtava vaikutus avioliittoon. Siksi avioliittoa harkitsevien pitäisi laskea kustannukset tarkoin. Ja niiden, jotka ovat nyt naimisissa, pitäisi jatkaa työskentelyä liittonsa parantamiseksi hankkimalla ja soveltamalla jumalallista ohjausta, jota Raamattu tarjoaa.

Niin, avioliittoa suunnittelevat tekevät hyvin, kun he katsovat hääpäivää pitemmälle. Kaikkien pitäisikin pohtia pelkän naimisiin menemisen sijasta myös naimisissa olemista. Etsi Jehovalta ohjausta, jotta voisit ajatella realistisesti etkä vain romanttisesti. Silloin voit todennäköisemmin iloita menestyksellisestä avioliitosta.

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 5]

”Paras koskaan lukemani kuvaus rakkaudesta”

”Mistä tiedät, oletko todella rakastunut?” kirjoittaa tri Kevin Leman. ”Eräässä ikivanhassa kirjassa on kuvaus rakkaudesta. Kirja on lähes kaksituhatta vuotta vanha, mutta tuo kuvaus on silti paras koskaan lukemani kuvaus rakkaudesta.”

Leman viittasi kristityn apostoli Paavalin sanoihin, jotka ovat Raamatussa 1. Korinttilaiskirjeen 13:​4–8:ssa:

”Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen. Rakkaus ei ole mustasukkainen, se ei kerskaile, ei pöyhisty, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omia etujaan, ei ärsyynny. Se ei pidä kirjaa pahasta. Se ei iloitse epävanhurskaudesta, vaan iloitsee totuudesta. Kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kestää. Rakkaus ei koskaan häviä.”

[Tekstiruutu s. 8]

Tunteet voivat olla petollisia

Raamatun aikojen sulamilaistyttö oli ilmeisesti hyvin selvillä romanttisten tunteiden petollisesta voimasta. Kun mahtava kuningas Salomo kosiskeli häntä, hän sanoi ystävättärilleen, että näiden ei tule ”herättää tai sytyttää – – [hänessä] rakkautta, ennen kuin se tuntee halua” (Laulujen laulu 2:​7). Tämä viisas nuori nainen ei halunnut ystäviensä painostavan häntä tunteittensa hallittavaksi. Myös niiden, jotka harkitsevat avioliittoa nykyään, on järkevää toimia näin. Pidä tunteesi tiukasti kurissa. Jos menet naimisiin, syynä pitäisi olla se, että olet rakastunut ihmiseen etkä vain ajatukseen naimisiinmenosta.

[Kuva s. 6]

Jopa kauan naimisissa olleet voivat vahvistaa aviosidettään

[Kuva s. 7]

Miten hän kohtelee vanhempiaan?