Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miten Kyyros valloitti Babylonin?

Miten Kyyros valloitti Babylonin?

Miten Kyyros valloitti Babylonin?

KYYROKSEN Babylonin-valloitusta koskevien Raamatun profetioiden mukaan Babylonin joet kuivatettaisiin ja sen portit jätettäisiin sulkematta, kaupunkiin hyökättäisiin yllättäen eivätkä babylonialaissotilaat nousisi vastarintaan (Jesaja 44:27; 45:1, 2; Jeremia 50:35–38; 51:30–32). Herodotos kuvailee, että Babylonia ympäröi syvä, leveä vallihauta ja kaupungin jakoi kahtia Eufrat, jonka varrella olevien sisempien muurien läpi pääsi lukuisista vaski- eli kupariporteista. Piirittäessään kaupunkia Kyyros Herodotoksen mukaan ”johti – – kanavan avulla joen järveen [tekojärvi, jonka kuningatar Nitokriksen kerrotaan aiemmin tehneen], joka silloin oli suona, ja teki vanhan uoman ylikuljettavaksi sen kautta, että joki oli laskeutunut. Kun oli näin tapahtunut, niin ne persialaiset, joille hän oli sen antanut tehtäväksi, tunkeutuivat Eufrat-joen uomaa myöten, joka oli laskeutunut niin, että se ulottui noin miehen reiden keskikohtaan, sisään Babyloniin. Jos nyt babylonilaiset olisivat ennakolta kuulleet tai huomanneet, mitä Kyroksella oli tekeillä, niin he nähdessään persialaisten tulleen sisään kaupunkiin, olisivat kurjasti tuhonneet heidät. Sillä jos olisivat sulkeneet kaikki joelle vievät portit ja itse nousseet joen varsia pitkin sijaitseville padoille, he olisivat ottaneet persialaiset aivan kuin rysään. Mutta nyt olivat persialaiset odottamatta heidän kimpussaan. Ja kaupungin asukkaat kertovat, että sen suuruuden vuoksi keskellä asuvat babylonilaiset eivät huomanneet mitään, silloin kun jo kaupungin laidassa asuvat olivat voitetut, vaan kun heillä juuri sattui olemaan juhla, he parastaikaa tanssivat ja pitivät hyviä päiviä, kunnes kylläkin saivat tietää asianlaidan. [Vrt. Daniel 5:1–4, 30; Jeremia 50:24; 51:31, 32.] Sillä tavoin Babylon ensi kerran valloitettiin.” (Historiateos I, 191, 192, suom. Edvard Rein.)

Ksenofonin kertomus eroaa joiltakin yksityiskohdiltaan, mutta perussisällöltään se on samanlainen kuin Herodotoksen kertomus. Ksenofon sanoo Kyyroksen pitäneen lähes mahdottomana valloittaa Babylonin mahtavia muureja äkkirynnäköllä ja kertoo sitten, kuinka Kyyros piiritti kaupungin, johdatti Eufratin vedet kaivantoihin ja kaupungin ollessa juhlahumussa lähetti joukkonsa joenuomaa pitkin kaupungin muurien ohi. Joukot, joita johtivat Gobryas ja Gadatas, yllättivät vartijat ja pääsivät sisään palatsin porteista. Yhdessä yössä ”kaupunki vallattiin ja kuningas surmattiin”, ja monia eri linnakkeita hallussaan pitävät babylonialaissotilaat antautuivat seuraavana aamuna. (Cyropaedia, VII, v, 33; vrt. Jeremia 51:30.)

Juutalainen historioitsija Josefus esittää babylonialaisen papin Berossoksen (joka eli 200-luvulla eaa.) kirjoittaman kertomuksen Kyyroksen valloitusretkestä: ”Hänen [Nabunaidin] 17. hallitusvuotenaan Kyyros lähti Persiasta mukanaan suuri armeija, ja alistettuaan valtaansa muun osan valtakuntaa hän marssi kohti Babylonia. Kun Nabonnetos [Nabunaid] sai tietää hänen olevan tulossa, hän johti armeijansa häntä vastaan, taisteli ja kärsi tappion, minkä jälkeen hän pakeni muutaman kannattajansa kanssa ja sulkeutui Borsippan kaupunkiin [Babylonin sisarkaupunki]. Kyyros valtasi Babylonin, ja koska kaupunki antoi hyvin kunnioitusta herättävän ja pelottavan vaikutelman, hän käski repiä sen ulkomuurit ja lähti sitten Borsippaan piirittämään Nabonnetosta. Tämä ei jäänyt odottamaan piiritystä vaan antautui, ja Kyyros kohteli häntä inhimillisesti, lähetti hänet pois Babyloniasta, mutta antoi hänelle asuinpaikaksi Karmanian. Siellä Nabonnetos vietti loppuelämänsä, ja siellä hän kuoli.” (Against Apion, I, 150–153 [20].) Tämä kertomus kuvailee eri tavoin kuin muut kertomukset varsinkin Nabunaidin toimintaa sekä sitä, miten Kyyros kohteli häntä. Se on kuitenkin sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa siinä, että Belsassar eikä Nabunaid oli se kuningas, joka surmattiin Babylonin valloitusyönä.

Arkeologien löytämät nuolenpäätaulut vahvistavat sen, että Kyyros kukisti Babylonin yllättäen, vaikka niissä ei kerrotakaan yksityiskohtaisesti, miten valloitus tapahtui. Nabunaidin aikakirjan mukaan Kyyros hyökkäsi babylonialaisjoukkojen kimppuun Opiksessa ja kukisti ne tisrikuussa (syys-lokakuussa) Nabunaidin viimeiseksi jääneenä hallitusvuonna (539 eaa.). Aikakirjassa jatketaan: ”14. päivänä Sippar valloitettiin ilman taistelua. Nabunaid pakeni. 16. päivänä Gobryas (Ugbaru), Gutiumin käskynhaltija, ja Kyyroksen armeija tulivat Babyloniin ilman taistelua. Myöhemmin kun Nabunaid palasi, hänet otettiin kiinni Babylonissa – –. Arahsamnukuun [markesvankuu (loka-marraskuu)] 3. päivänä Kyyros saapui Babyloniin.” (Ancient Near Eastern Texts s. 306.) Tämän piirtokirjoituksen perusteella voidaan sanoa, että Babylon kukistui 16. tisrikuuta 539 eaa. ja Kyyros saapui 17 päivää myöhemmin eli 3. markesvankuuta.

Näin Babylonin valloitusta koskevat Raamatun profetiat täyttyivät luotettavasti.