Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Älä anna huolille yliotetta

Älä anna huolille yliotetta

Älä anna huolille yliotetta

”ÄLKÄÄ – – olko koskaan huolissanne seuraavasta päivästä, sillä seuraavalla päivällä on omat huolensa. Kullekin päivälle riittää sen oma pahuus.” (Matteus 6:34.) Tämä Jeesuksen Kristuksen neuvo on varmasti käytännöllinen meille kaikille, jotka elämme nykyajan nopeatempoisessa ja stressaavassa yhteiskunnassa.

Onko kuitenkaan realistista ajatella, että voimme olla tuntematta huolta ongelmiemme, ratkaisujemme, velvollisuuksiemme ja vastuidemme johdosta? Miljoonat ihmiset tuntevat itsensä masentuneiksi, ahdistuneiksi ja rasittuneiksi. Siksi rauhoittavien lääkkeiden myynti on miljoonien dollarien liiketoimintaa.

Mihin vetää raja

Meidän täytyy tehdä suunnitelmia ja valmisteluja velvollisuuksiemme, tehtäviemme, ratkaisujemme ja ongelmiemme suhteen – ovatpa ne kiireellisiä tai eivät. Raamatussa suositellaan, että ’istumme laskemaan kustannuksia’ ennen mihinkään suureen hankkeeseen ryhtymistä (Luukas 14:28–30). Tähän sisältyy se, että punnitsemme käytettävissä olevia vaihtoehtoja, erittelemme lopputuloksen mahdollisia vaikutuksia ja arvioimme, millaisia ovat kustannukset ajan, voimien ja rahan suhteen.

Vaikka todennäköisiä tapahtumia pitäisikin harkita huolellisesti, ei voida eikä ole rakentavaa yrittää varautua kaikkeen mahdolliseen. Esimerkiksi perheen turvallisuuden vuoksi voisi miettiä, mitä tehdä, jos kodissa syttyisi tulipalo. Voitaisiin ostaa ja asentaa savuilmaisimia ja sammuttimia sekä suunnitella poistumisreittejä talon eri osista ja harjoitella niiden käyttöä. Mutta milloin järkevä, käytännöllinen suunnittelu muuttuu liialliseksi, aiheettomaksi huoleksi? Silloin, kun rupeaa tuskailemaan erilaisten teoreettisten tilanteiden loputonta paljoutta – tilanteiden, joista monet ovat ehkä vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Levottomuus saattaa vallata mielen ja ihminen alkaa uskoa, että hän on varmasti jättänyt tekemättä jotain tai ei ole tehnyt riittävästi perheensä suojelemiseksi. Tällainen itse aiheutettu tuska voi painaa mieltä niin raskaasti, että se voi viedä yöunet.

Mooses faraon edessä

Jehova Jumala antoi profeetalleen Moosekselle vaikean tehtävän. Ensin Mooseksen piti mennä israelilaisten eteen ja saada heidät vakuuttumaan siitä, että Jehova oli asettanut hänet johtamaan heidät pois Egyptistä. Seuraavaksi Mooseksen piti mennä faraon eteen pyytämään, että tämä päästäisi israelilaiset lähtemään. Lopuksi hänen piti johdattaa miljoonapäinen joukko erämaan halki maahan, joka oli vihamielisten ihmisten hallussa. (2. Mooseksen kirja 3:1–10.) Kaikki tämä olisi voinut tuntua erittäin pelottavalta, mutta antoiko Mooses mielensä joutua tämän vuoksi asiattoman huolen valtaan?

Mooses oli selvästikin huolissaan joistakin asioista. Hän kysyi Jehovalta: ”Oletetaan, että olen nyt tullut Israelin poikien luo ja että sanon heille: ’Esi-isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’ ja he sanovat minulle: ’Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä sanon heille?” Jehova vastasi hänelle. (2. Mooseksen kirja 3:13, 14.) Mooses oli huolissaan myös siitä, mitä tapahtuisi, jos farao kieltäytyisi uskomasta häntä. Jälleen Jehova vastasi profeetalle. Oli vielä yksi ongelma: Mooses myönsi, ettei hän ollut ”sujuva puhuja”. Mitä tilanteen hyväksi voitaisiin tehdä? Jehova järjesti Aaronin puhumaan Mooseksen puolesta. (2. Mooseksen kirja 4:1–5, 10–16.)

Saatuaan vastaukset kysymyksiinsä Mooses oli nyt valmis ja ryhtyi Jumalaan luottaen tekemään niin kuin Jehova oli käskenyt. Hän ei kiusannut itseään miettimällä, mitä kaikkea kauheaa saattaisi tapahtua, kun hän kohtaisi faraon, vaan hän ’teki juuri niin’ (2. Mooseksen kirja 7:6). Jos hän olisi antanut huolille ylivallan, ne olisivat hyvinkin voineet heikentää tehtävän hoitamiseen tarvittavaa uskoa ja rohkeutta.

Mooseksen tasapainoinen tapa tarttua tehtäväänsä on esimerkki siitä, mitä apostoli Paavali sanoi ”tervemielisyydeksi” (2. Timoteukselle 1:7; Titukselle 2:2–6). Ellei Mooses olisi osoittanut tervemielisyyttä, tehtävä olisi voinut helposti tuntua hänestä niin ylivoimaiselta, että hän olisi luultavasti kieltäytynyt siitä.

Ajatusten pitäminen kurissa

Miten sinä reagoit, kun kohtaat jokapäiväisessä elämässäsi uskon koetuksia tai muita koettelemuksia? Saako pelkkä ajatuskin edessä uhkaavista esteistä ja haasteista sinut helposti pakokauhun valtaan? Vai suhtaudutko niihin tasapainoisesti? Ei kannata murehtia etukäteen sitä, mikä ei ehkä koskaan tapahdu. Raamatussa sanotaan: ”Huolestuneisuus miehen sydämessä sen alas painaa.” (Sananlaskut 12:25.) Usein seurauksena on, että ihminen vitkastelee ratkaisun tekemisessä, lykkää asioita, kunnes on liian myöhäistä.

Paljon vakavampaa on se hengellinen vahinko, jonka turha huoli voi aiheuttaa. Jeesus Kristus osoitti, että varallisuuden petollinen voima ja ”tämän asiainjärjestelmän huoli” voivat tukahduttaa täysin arvostuksen ”valtakunnan sanaa” kohtaan (Matteus 13:19, 22). Samoin kuin orjantappurat voivat estää kasveja kasvamasta täysikasvuisiksi ja kantamasta hedelmää, valloilleen päässyt huoli voi estää meitä edistymästä hengellisesti ja kantamasta hedelmää Jumalan ylistykseksi. Itse aiheutettu, tuhoisa huoli on jopa estänyt joitakuita vihkiytymästä Jehovalle. He pelkäävät, etteivät he ehkä pystyisikään elämään vihkiytymisensä mukaisesti.

Apostoli Paavali sanoi, että pyrimme hengellisessä sodankäynnissämme vangitsemaan ”jokaisen ajatuksen tehdäksemme sen tottelevaiseksi Kristukselle” (2. Korinttilaisille 10:5). Päävihollisemme Saatana Panettelija käyttäisi hyvin mielellään huoliamme masentaakseen meidät ja heikentääkseen meitä fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti. Hän on erittäin taitava johdattamaan varomattomat ansaan epäilysten avulla. Siksi Paavali myös varoitti kristittyjä ’antamasta Panettelijalle sijaa’ (Efesolaisille 4:27). ”Tämän asiainjärjestelmän jumalana” Saatana on menestyksellisesti ”sokaissut ei-uskovien mielet” (2. Korinttilaisille 4:4). Älkäämme koskaan antako hänen ohjata omaa mieltämme!

Apua on saatavissa

Kun lapsi kohtaa ongelmia, hän voi mennä rakkaudellisen isän luo saamaan opastusta ja lohdutusta. Mekin voimme samoin mennä ongelminemme taivaallisen Isämme, Jehovan, luo. Jehova kehottaakin meitä heittämään taakkamme ja huolemme hänelle (Psalmit 55:22). Samoin kuin lapsi, joka ei enää murehdi ongelmiaan, kun hänen isänsä on rauhoittanut häntä, meidän ei tulisi ainoastaan heittää taakkojamme Jehovalle vaan myös jättää ne hänelle (Jaakobin kirje 1:6).

Miten heitämme huolemme Jehovalle? Filippiläiskirjeen 4:6, 7:ssä vastataan: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” Jehova voi tosiaan vastata hellittämättömiin rukouksiimme ja nöyriin pyyntöihimme antamalla meille sisäisen rauhan, joka suojelee mieltämme tarpeettomilta huolilta. (Jeremia 17:7, 8; Matteus 6:25–34.)

Voidaksemme toimia rukoustemme mukaisesti emme saa kuitenkaan eristäytyä sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään (Sananlaskut 18:1). Sen sijaan meidän olisi hyvä miettiä ongelmaamme koskevia Raamatun periaatteita ja ohjeita ja näin välttää luottamasta omaan ymmärrykseemme (Sananlaskut 3:5, 6). Niin nuoret kuin vanhatkin voivat löytää Raamatusta ja Vartiotorni-seuran julkaisuista runsaasti aineistoa ratkaisujen tekemisestä ja ongelmien selvittämisestä. Lisäksi meitä on kristillisessä seurakunnassa siunattu viisailla ja kokeneilla vanhimmilla ja muilla kypsillä kristityillä, jotka ovat aina halukkaita keskustelemaan kanssamme (Sananlaskut 11:14; 15:22). Ne jotka eivät ole tunteillaan mukana asiassa ja joilla on Jumalan mieli, voivat usein auttaa meitä katsomaan ongelmiamme eri näkökulmasta. Ja vaikka he eivät teekään ratkaisuja puolestamme, he voivat antaa meille paljon rohkaisua ja tukea.

”Odota Jumalaa”

Kukaan ei voi kiistää, että meillä on jo kylliksi stressiä todellisten päivittäisten ongelmiemme vuoksi, vaikka emme lisäisikään niitä murehtimalla kuviteltuja ongelmia. Jos huoli sen johdosta, mitä saattaisi tapahtua, herättää sinussa pelkoa ja levottomuutta, lähesty rukouksessa Jehovaa. Käänny hänen Sanansa ja järjestönsä puoleen saadaksesi ohjausta, viisautta ja tervemielisyyttä. Havaitset, että muodostuvatpa olosuhteet millaisiksi tahansa, niistä selviytymiseen on saatavissa apua.

Tuntiessaan olevansa masentunut ja levoton psalmista lauloi: ”Miksi olet epätoivoinen, oi sieluni, ja miksi kuohut minussa? Odota Jumalaa, sillä vielä minä kiitän häntä suurena pelastuksenani ja Jumalanani.” (Psalmit 42:11.) Olkoot meidän tuntemuksemme samanlaiset.

Tee siis suunnitelmia sen varalta, mitä voidaan järkevästi odottaa, ja jätä odottamattomat asiat Jehovan huomaan. ’Heitä kaikki huolesi hänelle, sillä hän huolehtii sinusta.’ (1. Pietarin kirje 5:7.)

[Kuva s. 23]

Heitätkö Daavidin tavoin taakkasi ja huolesi Jehovalle?