Valtakunnan julistajat kertovat

Saarnaamista ’suotuisaan aikaan ja tukalaan aikaan’

KUN sota pyyhki yli Bosnian ja Hertsegovinan, joutuivat tuhannet ihmiset kokemaan äärimmäisen kovia vastoinkäymisiä. Tuona koettelevana aikana Jehovan todistajat tekivät kaikkensa rohkaistakseen ihmisiä ja antaakseen heille toivoa. Seuraavassa on otteita kirjeestä, jonka on kirjoittanut eräs jonkin aikaa Sarajevossa palvellut todistaja.

”Elämä täällä on kovaa, mutta ihmiset ovat hyvin vastaanottavaisia Raamatun totuudelle. Paikalliset todistajat ovat loistava esimerkki hellittämättömyydestä. Aineellista heillä on hyvin vähän, mutta heillä on erinomainen henki. Lähes kaikki seurakunnan nuoret ovat kokoaikaisessa sananpalveluksessa. Tämä into rohkaisee uusia julistajia, eikä ole epätavallista, että he omistavat sananpalvelukseen kuukausittain heti alusta alkaen 60 tuntia tai enemmän.

Talosta taloon saarnaamisen lisäksi olemme yrittäneet tavoittaa ihmisiä monella muullakin tavalla. Olemme saaneet hyviä tuloksia muun muassa levittämällä raamatullisia julkaisuja kaupungin monilla hautausmailla.

Myös sairaaloissa on todistettu. Erään sarajevolaisen sairaalan sydäntautiosaston ylilääkäri otti 8.12.1996 päivätyn Herätkää!-lehden, jonka kansiotsikko on ’Sydänkohtaus – mitä voidaan tehdä?’ Hän pyysi lehtiä lisää, niin että hän voisi antaa niitä toisillekin lääkäreille. Sitten todistajille annettiin lupa käydä hänen osastonsa kaikkien potilaiden luona. Niinpä vähän yli tunnissa levitettiin yli sata lehteä vuoteelta vuoteelle. Monet potilaat sanoivat, että se oli ensimmäinen kerta, kun joku kävi heidän luonaan sairaalassa rohkaisemassa heitä ja antamassa heille toivoa.

Toisella kertaa käytiin lastentautien osastolla näyttämässä lapsille sopivia kirjoituksia. Osaston ylilääkäri otti myös muutaman Kirjani Raamatun kertomuksista -kirjan lukuhuoneeseen. Nyt äidit, jotka käyvät sairaalassa katsomassa lapsiaan, lukevat heille Raamatun kertomuksia joka päivä. Tämän lääkärin luona käydään myös hänen kotonaan.

Sarajevossa on tuhansia erimaalaisia Naton [Pohjois-Atlantin liiton] sotilaita. Heillekin on todistettu perusteellisesti. Joskus kuljemme panssariautolta panssariautolle Hyvä uutinen kaikille kansoille -kirjaset ja erikielisiä Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä mukanamme. Italialaisjoukkojen parakkeihin levitettiin yli 200 lehteä. Ihme kyllä moni italialainen sotilas sanoi, ettei ollut koskaan ennen puhunut Jehovan todistajien kanssa. No, me saimme heidät kiinni Sarajevosta.

Eräänä päivänä tien sivuun oli pysäköity panssariauto. Koputin sitä sateenvarjollani, ja ulos tuli sotilas. Tarjosin hänelle Vartiotornia, jonka kansiotsikko oli ’Rauhan sanansaattajat – keitä he ovat?’ Sotilas katsoi minuun ja kysyi: ’Et kai ole Jehovan todistaja?’ Kun sanoin, että olin, hän vastasi: ’Ei voi olla totta! Teitä on täälläkin! Onko maan päällä yhtään paikkaa, missä todistajia ei ole?’”

Apostoli Paavali kehotti: ”Saarnaa sanaa, pysy siinä hellittämättä suotuisaan aikaan, tukalaan aikaan.” (2. Timoteukselle 4:2.) Ympäri maailmaa asuvien uskonveljiensä tavoin sarajevolaiset Jehovan todistajat saarnaavat tuon kehotuksen mukaisesti – jopa vuoteelta vuoteelle ja panssariautolta panssariautolle!