Iloitkaa Jehovassa ja riemuitkaa

ARVOKKAAN hankkeen onnistuminen tarjoaa aina syyn iloon. Vartiotornin koulutuskeskuksessa Pattersonissa New Yorkin osavaltiossa 13. maaliskuuta pidetty päättäjäisjuhla oli totisesti tällainen ilonaihe Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 106. kurssin 48 oppilaalle.

Avaussanoissaan päättäjäisohjelman puheenjohtaja Theodore Jaracz, Gileadin 7. kurssilta valmistunut hallintoelimen jäsen, painotti psalmin 32:11 sanoja: ”Iloitkaa Jehovassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat.” Hän selitti, miksi kaikkien on sopivaa iloita tässä tilaisuudessa: ”Me iloitsemme tämänkaltaisissa tilaisuuksissa kaiken sen vuoksi, mitä Jehova saa aikaan niiden avulla, jotka ovat sydämeltään rehtejä, mukaan lukien Gileadin oppilaat.” Vaikka oppilaat tekivät suunnitelmia päästäkseen Gilead-kouluun ja ponnistelivat ahkerasti pätevöityäkseen lähetystyöhön, Jehova mahdollisti sen, että kaikki onnistui (Sananlaskut 21:5; 27:1). Se antaa syyn ’iloita Jehovassa’, korosti veli Jaracz.

Läsnäolijoiden joukossa Pattersonin juhlasalissa oli oppilaiden perheenjäseniä ja vieraita, joita oli tullut 12 maasta todistamaan tätä iloista tilaisuutta. Kun 5 198 läsnäolijaa – mukaan lukien television kautta ohjelmaa seuranneet Brooklynin, Pattersonin ja Wallkillin Betel-perheet – odottivat saavansa kuulla tulevan ohjelman, oli ilmeistä, että heidän joukossaan vallitsi iloinen tunnelma.

Kehotuksia säilyttää iloinen henki

Päätettyään avaussanansa veli Jaracz esitteli ensimmäisen niistä viidestä puhujasta, jotka olivat valmistaneet kannustavia raamatullisia neuvoja, ei ainoastaan Gilead-koulusta valmistuneille, vaan kaikille läsnäolijoille.

Ensimmäisen puheen piti Gileadin 34. kurssilta valmistunut William Malenfant, joka palvelee nykyään hallintoelimen opetuskomitean avustajana. Teemanaan ”’Kaikki’ ei ole turhuutta!”, joka perustui Saarnaajan 1:2:een, hän esitti kysymyksen: ”Tarkoittiko Salomo todellakin, että kaikki, sanan täydessä merkityksessä, on turhuutta?” Vastaus kuului: ”Ei. Hän osoitti, että turhuutta ovat sellaisten ihmisten hankkeet, jotka jättävät huomiotta sen, mikä Jumalan tahto on, pyrkimykset, jotka ovat kaukana siitä, mikä Jumalan tahto on – kaikki tällainen on turhuutta.” Sitä vastoin tosi Jumalan, Jehovan, palvominen ei ole turhuutta, eikä myöskään Jumalan sanan Raamatun tutkiminen ja sen opettaminen toisille. Jumala ei unohda tällaista palvelijoittensa ponnistelua (Heprealaisille 6:10). Vaikka onnettomuus kohtaisi jotakuta sellaista, joka on päässyt Jumalan suosioon, hän on ”käärittynä elämän kukkaroon Jehovan – – luona” (1. Samuelin kirja 25:29). Miten sydäntä lämmittävä ajatus! Näiden seikkojen muistaminen voi auttaa kaikkia Jehovan palvojia säilyttämään iloisen hengen.

Hallintoelimeen kuuluva John Barr rohkaisi valmistunutta luokkaa puheellaan ”Iloitse lähetystehtävästäsi”. Hän osoitti, että lähetystyö on aina ollut hyvin lähellä Jehova Jumalan sydäntä. ”Sillä oli tärkeä osa, kun Jehova ilmaisi rakkautensa tätä maailmaa kohtaan. Hän lähetti ainosyntyisen  Poikansa maan päälle. Jeesus oli suurin, ylivertainen lähetystyöntekijä.” Sen lisäksi että vasta valmistuneet lähetystyöntekijät voivat pohtia niitä muutoksia, joita Jeesuksen täytyi tehdä huolehtiakseen menestyksellisesti tehtävästään maan päällä, hänen lähetystyöstään koitunut hyöty on yhä kaikkien niiden ulottuvilla, jotka käyttävät sen edukseen. Kuten veli Barr osoitti, tämä on sen ansiota, että hän iloitsi Jehovan työn tekemisestä ja rakasti ihmisen poikia (Sananlaskut 8:30, 31). Veli Barr kannusti valmistuneita lähetystyöntekijöitä pysymään määräalueillaan, ei ainoastaan siksi, että he haluavat olla sinnikkäitä, vaan koska he iloitsevat tehtävästään. ”Luottakaa Jehovaan; hän ei jätä teitä pulaan”, kehotti veli Barr oppilaita (Psalmit 55:22).

Seuraava puhuja Lloyd Barry, joka myös kuuluu hallintoelimeen, oli valinnut teemakseen ”Jehovan nimessä vaeltaminen ikuisesti”. Veli Barry, joka valmistui Gileadin 11. kurssilta ja palveli yli 25 vuotta lähetystyössä Japanissa, kertoi joitakin  varhaisten lähetystyöntekijöiden kokemuksia ja kuvaili haasteita, joita heidän täytyi kohdata. Millaisia käytännön neuvoja hän antoi valmistuneelle kurssille? ”Ennen kaikkea säilyttäkää hengellisyytenne. Opetelkaa lisäksi kieli ja kulttuuri. Säilyttäkää huumorintajunne. Jatkakaa työtä, älkää väsähtäkö tai luovuttako.” Veli Barry totesi Gilead-koulusta valmistuneille, että ulkomaisilla määräalueillaan he tapaavat lukemattomia ihmisiä, jotka vaeltavat useiden eri jumalien ja jumaluuksien nimessä, ja muistutti heitä Miikan sanoista: ”Kaikki kansat osaltaan vaeltavat kukin jumalansa nimessä, mutta me puolestamme vaellamme Jehovan, Jumalamme, nimessä ajan hämärään asti, niin, ikuisesti.” (Miika 4:5.) Varhaisten lähetystyöntekijöiden esimerkki varmasti kannustaa voimakkaasti kaikkia Jumalan palvelijoita jatkamaan Jehovan nimessä vaeltamista ja hänen uskollista palvelemistaan.

Ohjelma jatkui Gilead-koulun opettajan Lawrence Bowenin puheella. Hänen teemansa herätti kysymyksen: ”Millaiseksi sinä osoittaudut?” Hän todisti, että menestyksemme Jumalan palveluksessa riippuu uskostamme ja luottamuksestamme Jehovaan. Täysi luottamus Jehovaan toi kuningas Asalle murskavoiton yli miljoonan miehen vahvuisesta vihollisarmeijasta. Silti profeetta Asarja muistutti Asaa siitä, että hänen täytyy jatkuvasti luottaa Jehovaan: ”Jehova on teidän kanssanne niin kauan kuin osoittautuu, että te olette hänen kanssaan.” (2. Aikakirja 14:9–12; 15:1, 2.) Koska Jumalan nimi Jehova välittää ajatuksen siitä, että toteuttaakseen tarkoituksensa hän osoittautuu millaiseksi tahansa, mitä tarvitaan – Huolenpitäjäksi, Suojelijaksi, jopa Teloittajaksi – niin lähetystyöntekijät, jotka luottavat Jehovaan ja työskentelevät sopusoinnussa hänen tarkoituksensa kanssa, osoittautuvat menestyviksi tehtävässään (2. Mooseksen kirja 3:14). ”Älkää unohtako”, sanoi veli Bowen lopuksi, ”että niin kauan kuin teette Jehovan tarkoituksesta oman tarkoituksenne, hän saattaa teidät tulemaan millaiseksi tahansa, mitä tarvitaan, suorittaaksenne tehtävänne.”

Ensimmäisen ohjelmajakson viimeinen puhuja oli Wallace Liverance, entinen lähetystyöntekijä ja nykyinen koulun rehtori. Hänen puheensa ”Pitäkää Jumalan sana elävänä ja antakaa sen vaikuttaa teissä” kiinnitti huomion Jumalan erehtymättömään sanomaan eli lupaukseen, joka etenee jatkuvasti kohti päätöstään (Heprealaisille 4:12). Se vaikuttaa niiden elämään, jotka sallivat sen tehdä niin (1. Tessalonikalaisille 2:13). Miten voimme pitää tämän sanan elävänä ja antaa sen vaikuttaa meissä? Tutkimalla ahkerasti Raamattua. Veli Liverance muistutti kurssilaisia Gilead-koulussa opituista raamatuntutkimismenetelmistä, joihin kuuluu muun muassa Jumalan sanan lukeminen ja sen selvittäminen, mitä luettu merkitsee ja miten sitä voidaan soveltaa. Hän lainasi hallintoelimeen kuuluvaa Albert Schroederia, joka palveli Gilead-koulun yli 50 vuotta sitten perustaneen komitean puheenjohtajana: ”Lukemalla tekstiyhteyden voi saada selville Jumalan sanan todellisen, tarkan, hengellisen merkityksen.” Kun tutkimme Raamattua tällä tavalla, pidämme Jumalan sanan elävänä ja annamme sen vaikuttaa meissä.

 Iloisia kokemuksia ja haastatteluja

Näiden puheiden jälkeen yleisö sai kuulla joitakin oppilaiden iloisia kokemuksia. Mark Noumair, entinen lähetystyöntekijä ja nykyinen Gilead-koulun opettaja, johti keskustelua, jossa ryhmä oppilaita kertoi ja havainnollisti, miten he olivat pyrkineet todistamaan eri tilanteissa. Jotkut olivat onnistuneet aloittamaan ja johtamaan raamatuntutkisteluja alueellaan asuvien ihmisten kanssa ottamalla valppaasti huomioon heidän olosuhteensa ja mielipiteensä sekä olemalla henkilökohtaisesti kiinnostuneita heistä. Näin oppilaat olivat ’kiinnittäneet alituista huomiota itseensä ja opetukseensa’ ja olleet aidosti kiinnostuneita toisten auttamisesta saamaan pelastuksen (1. Timoteukselle 4:16).

Monia käytännöllisiä ehdotuksia saatiin myös niiden kokeneiden veljien eloisasta haastattelusta, jotka olivat Vartiotornin koulutuskeskuksessa saamassa valmennusta haaratoimistokomiteoiden jäsenille tarkoitetussa koulussa. Lähetystyön ilo tuli selvästi esille myös tästä ohjelmasta. Päätoimistossa työskentelevät veljet Samuel Herd ja Robert Johnson haastattelivat Seuran haaratoimistojen edustajia Boliviasta, Zimbabwesta, Nicaraguasta, Keski-Afrikan tasavallasta, Dominikaanisesta tasavallasta, Papua-Uudesta-Guineasta ja Kamerunista.

Näiden kokemusten ja haastatteluiden jälkeen Gerrit Lösch, joka valmistui Gileadin 41. kurssilta ja kuuluu nykyään hallintoelimeen, esitti ohjelman viimeisen puheen, jonka ajatuksia herättävä teema kuului: ”Oletko sinä ’arvostettu henkilö’?” Veli Lösch muistutti aluksi Gilead-koulusta valmistuneita siitä, että ihmiset eivät arvostaneet Jeesusta, Jumalan täydellistä Poikaa, vaan ”hän oli halveksittu ja ihmisten karttama” (Jesaja 53:3). Onko siis yllättävää, että nykyään lähetystyöntekijöitä pidetään monissa osissa maailmaa ei-toivottuina henkilöinä. Toisaalta kun Daniel palveli vuosikaudet Babylonissa, Luoja kutsui häntä enkelin välityksellä kolme kertaa ”hyvin arvostetuksi” (Daniel 9:23; 10:11, 19). Mikä teki hänestä hyvin arvostetun? Hän ei koskaan tinkinyt Raamatun periaatteista mukautuessaan Babylonin kulttuuriin; hän toimi aina vilpittömästi eikä koskaan käyttänyt asemaansa omien etujen edistämiseen; ja hän oli innokas Jumalan sanan tutkija (Daniel 1:8, 9; 6:4; 9:2). Lisäksi hän esitti säännöllisesti rukouksia Jehovalle ja oli aina valmis antamaan teoistaan kunnian hänelle (Daniel 2:20). Seuraamalla Danielin esimerkkiä Jumalan palvelijat voivat osoittautua arvostetuiksi, ei välttämättä maailman silmissä mutta kylläkin Jehova Jumalan edessä.

Hengellisesti rohkaisevan ohjelman päätteeksi puheenjohtaja luki joitakin sähkeitä ja viestejä, joita oli saatu eri puolilta maailmaa. Sitten kaikki 24 pariskuntaa saivat diplominsa ja heidän määrämaansa ilmoitettiin yleisölle. Lopuksi luokan edustaja luki hallintoelimelle ja Betel-perheelle osoitetun kirjeen, jossa oppilaat ilmaisivat arvostuksensa kuluneiden viiden kuukauden aikana saamastaan valmennuksesta.

Ohjelman päätyttyä salista poistuvien voitiin kuulla ’iloitsevan kiitoksin’ (Nehemia 12:27).

[Tekstiruutu s. 27]

Tilastotietoja kurssista

Edustettuina olleita maita: 10

Määrämaita: 19

Oppilaita: 48

Aviopareja: 24

Keski-ikä: 33

Keskimäärin vuosia totuudessa: 16

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa: 13

[Kuva s. 25]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 106. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Deakin, D.; Puopolo, M.; Laguna, M.; Davault, S.; Dominguez, E.; Burke, J. 2) Gauter, S.; Vazquez, W.; Seabrook, A.; Mosca, A.; Helly, L.; Breward, L. 3) Brandon, T.; Olivares, N.; Coleman, D.; Scott, V.; Petersen, L.; McLeod, K. 4) McLeod, J.; Thompson, J.; Luberisse, F.; Speta, B.; Lehtimäki, M.; Laguna, J. 5) Gauter, U.; Dominguez, R.; Helly, F.; Smith, M.; Beyer, D.; Mosca, A. 6) Scott, K.; Seabrook, V.; Speta, R.; Coleman, R.; Breward, L.; Davault, W. 7) Smith, D.; Lehtimäki, T.; Petersen, P.; Thompson, G.; Vazquez, R.; Beyer, A. 8) Luberisse, M.; Deakin, C.; Brandon, D.; Puopolo, D.; Olivares, O.; Burke, S.