Luoja voi tehdä elämästäsi tarkoituksellisempaa

”Ylistäkööt ne Jehovan nimeä, sillä hän itse käski ja ne luotiin.” (PSALMIT 148:5)

1, 2. a) Mitä kysymystä meidän pitäisi harkita? b) Miten luominen liittyy Jesajan kysymykseen?

” ETKÖ ole tullut tietämään?” Tämä voi kuulostaa johdattelevalta kysymykseltä, joka saisi monen vastaamaan: ”Tietämään mitä?” Se on kuitenkin vakava kysymys. Voimme parhaiten ymmärtää vastauksen, kun kiinnitämme huomiota siihen, missä ja millaisessa yhteydessä se esitettiin: Raamatun Jesajan kirjassa, sen 40. luvussa. Koska tuon kirjan kirjoitti muinoin elänyt heprealainen, Jesaja, se on vanha kysymys. Se on kuitenkin myös hyvin ajankohtainen, sillä se liittyy aivan elämäsi tarkoituksen ytimeen.

² Koska kysymys, jonka Jesajan 40:28 esittää, on näin tärkeä, se ansaitsee vakavan huomiomme: ”Etkö ole tullut tietämään tai etkö ole kuullut? Jehova, maan äärten Luoja, on Jumala ajan hämärään asti.” Se minkä ’tietämään tulemisesta’ oli kyse, koski siis maan Luojaa, ja tekstiyhteyden mukaan asiaan liittyy enemmän kuin maa. Kaksi jaetta aiemmin Jesaja kirjoitti tähdistä: ”Kohottakaa katseenne korkeuteen ja katsokaa. Kuka on nämä luonut? Hän, joka luvun mukaan tuo esiin niiden armeijan – –. Dynaamisen energian runsauden ansiosta ja hänen voimansa vahvuuden vuoksi ei yksikään niistä puutu.”

3. Vaikka tietäisit jo paljon Luojasta, niin miksi sinun pitäisi haluta tietää enemmän?

³ Kysymys ”Etkö olet tullut tietämään?” koskee siis todellisuudessa maailmankaikkeuden Luojaa. Sinä saatat olla vakuuttunut siitä, että Jehova Jumala on ”maan äärten Luoja”. Saatat myös tietää paljon hänen persoonallisuudestaan ja teistään. Mutta entä jos tapaat jonkun miehen tai naisen, joka ei ole varma siitä, onko Luojaa olemassa, ja joka ei selvästikään tiedä, millainen hän on? Tämän ei pitäisi tuntua yllättävältä, sillä on miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä, jotka eivät tunne Luojaa tai eivät usko häneen (Psalmit 14:1; 53:1).

4. a) Miksi nyt on sopivaa tarkastella Luojaa? b) Mitä vastauksia tiede ei voi antaa?

⁴ Kouluista valmistuu monia epäilijöitä, jotka ajattelevat, että tieteellä on (tai että se löytää tulevaisuudessa) vastaukset maailmankaikkeuden ja elämän syntyä koskeviin kysymyksiin. Eräässä elämän syntyä koskevassa kirjassa (Aux Origines de la Vie) sen tekijät Hagene ja Lenay sanovat: ”Elämän synnystä kiistellään vielä 2000-luvun alussa. Tätä ongelmaa on niin vaikea ratkaista, että tutkimukset on suunnattava kaikille aloille, suunnattomasta avaruudesta aineen äärettömän pieniin osasiin saakka.” Yhtä kaikki kirjan viimeisessä luvussa ”Kysymys jää auki” myönnetään: ”Olemme tutkineet joitakin tieteellisiä vastauksia kysymykseen, miten elämä sai alkunsa maan päällä. Mutta miksi elämää ilmaantui? Onko elämällä jokin päämäärä? Näihin kysymyksiin tiede ei pysty vastaamaan. Se pyrkii vastaamaan vain kysymykseen ’miten’. ’Miten’ ja ’miksi’ ovat kaksi täysin erilaista kysymystä. – – Kysymykseen ’miksi’ täytyy filosofian, uskonnon ja – ennen kaikkea – meidän jokaisen etsiä vastaus.”

Vastausten ja tarkoituksen etsiminen

5. Millaiset ihmiset voivat erityisesti hyötyä siitä, että he oppivat enemmän Luojasta?

⁵ Me tosiaan haluamme ymmärtää, miksi elämää on – ja erityisesti miksi me olemme olemassa.  Lisäksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita ihmisistä, jotka eivät ole vielä tulleet siihen tulokseen, että on olemassa Luoja, ja jotka epäilemättä tietävät vain vähän hänen teistään. Tai ajatellaanpa niitä, jotka taustansa vuoksi käsittävät Jumalan aivan eri lailla kuin Raamattu esittää. Miljardit ihmiset ovat kasvaneet itämaissa tai muissa paikoissa, joissa useimmat eivät usko persoonalliseen Jumalaan, todelliseen olentoon, jolla on puoleensavetävä persoonallisuus. Heille sana ”jumala” voi tuoda mieleen jonkin epämääräisen voiman tai abstraktin alkusyyn. He eivät ole ’tulleet tuntemaan Luojaa’ eivätkä hänen teitään. Jos he tai miljoonat, joilla on samanlaisia näkemyksiä, voisivat vakuuttua Luojan olemassaolosta, niin he hyötyisivät siitä suuresti – muun muassa saamalla odotteen ikuisesta tulevaisuudesta! He voisivat myös saada jotain hyvin harvinaislaatuista: todellisen tarkoituksen elämälle ja mielenrauhan.

6. Millä tavalla monien elämä nykyään tuo mieleen Paul Gauguinin kokemuksen ja yhden hänen maalauksistaan?

⁶ Valaisemme asiaa. Vuonna 1891 ranskalainen taidemaalari Paul Gauguin lähti etsimään elämän täyttymystä Ranskan Polynesiasta, varsinaisesta paratiisista. Mutta hänen aiempi kevytmielinen elämänsä aiheutti pian sairautta hänelle itselleen ja toisille. Kun hän tunsi kuolemansa lähestyvän, hän maalasi suuren öljyvärimaalauksen, jossa hän näytti kuvaavan ”elämän suurena mysteerinä”. Tiedätkö, minkä nimen Gauguin antoi tälle taululle? ”Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme?” Olet voinut kuulla muiden tekevän samanlaisia kysymyksiä. Monet esittävät niitä. Mutta kun he eivät löydä tyydyttäviä vastauksia – elämän todellista tarkoitusta – mitä he voivat tehdä? He saattavat tulla siihen tulokseen, ettei heidän elämänsä juuri eroa eläinten elämästä (2. Pietarin kirje 2:12). a

7, 8. Miksi tieteen tutkimukset eivät itsessään riitä?

⁷ Näin ollen voit ymmärtää, miksi esimerkiksi fysiikan professori Freeman Dyson saattoi kirjoittaa: ”Puhun monien arvovaltaisten ihmisten suulla, kun esitän uudestaan ne kysymykset, jotka Job esitti. Miksi me joudumme  kärsimään? Miksi maailma on niin epäoikeudenmukainen? Mitä tarkoitusta kivut ja murhenäytelmät palvelevat?” (Job 3:20, 21; 10:2, 18; 21:7.) Kuten edellä mainittiin, monet kääntyvät tieteen eivätkä Jumalan puoleen saadakseen vastauksia. Biologit, merentutkijat ja monet muut lisäävät jatkuvasti ihmisen tietämystä maapallostamme ja sillä olevasta elämästä. Tähtitieteilijät ja fyysikot saavat yhtä mittaa lisää tietoa toisella suunnalla olevista tutkimuskohteista: aurinkokunnastamme, tähdistä ja jopa etäisistä galakseista. (Vrt. 1. Mooseksen kirja 11:6.) Mihin järkeviin päätelmiin tällaiset tosiasiat voivat johtaa?

⁸ Jotkut tiedemiehet puhuvat maailmankaikkeudessa paljastuvasta Jumalan ”mielestä” tai ”käsialasta”. Mutta jäisikö asian ydin heiltä huomaamatta? Science-lehdessä sanottiin: ”Kun tiedemiehet sanovat, että kosmologia paljastaa Jumalan ’mielen’ tai ’käsialan’, he lukevat jumalan ansioksi vain sellaista, mikä saattaa viime kädessä olla maailmankaikkeuden vähemmän tärkeä puoli: sen fyysisen rakenteen.” Nobelin palkinnon saanut fyysikko Steven Weinberg kirjoitti: ”Mitä paremmin maailmankaikkeutta ymmärrämme, sitä tarkoituksettomammalta se tuntuu.”

9. Mitkä todisteet voivat auttaa meitä ja muita saamaan tietoa Luojasta?

⁹ Sinä saatat kuitenkin kuulua niihin miljooniin ihmisiin, jotka ovat tutkineet vakavasti asiaa ja jotka ymmärtävät, että elämän todellinen tarkoitus liittyy Luojan tuntemukseen. Palautetaanpa mieleen, mitä apostoli Paavali kirjoitti: ”Ihmiset eivät voi sanoa, että heillä ei ole tietoa Jumalasta. Maailman alusta lähtien ihmiset ovat voineet nähdä, millainen Jumala on, siitä, mitä Hän on tehnyt. Tämä osoittaa Hänen voimansa, joka kestää ikuisesti. Se osoittaa, että Hän on Jumala.” (Roomalaisille 1:20, Holy Bible, New Life Version.) Maailmaamme ja meihin liittyy todellakin sellaisia tosiasioita, joiden avulla voi tajuta, että on olemassa Luoja, ja löytää tarkoituksen hänen yhteydessään. Tarkastellaanpa kolmea tällaista seikkaa: meitä ympäröivää maailmankaikkeutta, elämän syntyä ja henkisiä kykyjämme.

Syitä uskoa

10. Miksi meidän pitäisi ajatella ”alkua”? (1. Mooseksen kirja 1:1; Psalmit 111:10.)

¹⁰ Miten maailmankaikkeus tuli olemassaoloon? Avaruusteleskooppeja ja -luotaimia koskevien selostusten perusteella saatat tietää, ettei maailmankaikkeus useimpien tiedemiesten mukaan ole ollut aina olemassa. Sillä oli alku, ja se laajenee. Mihin tämä viittaa? Kuuntele, mitä tähtitieteilijä Sir Bernard Lovell sanoo tästä asiasta: ”Jos maailmankaikkeus oli jolloinkin menneisyydessä lähellä äärettömän pientä ja äärettömän tiheää singulariteettia, meidän on kysyttävä, mitä oli ennen sitä – – meidän on kohdattava alun ongelma.”

11. a) Kuinka valtava on maailmankaikkeus? b) Mihin maailmankaikkeudessa ilmenevä tarkkuus viittaa?

¹¹ Maailmankaikkeuden, myös maapallomme, rakenne kertoo hämmästyttävästä hienosäädöstä. Esimerkiksi kaksi Auringon ja muiden tähtien merkittävää ominaisuutta ovat pitkäaikainen toimintakyky ja vakaus. Nykyiset arviot näkyvässä maailmankaikkeudessa olevien galaksien määrästä vaihtelevat 50 miljardista (50 000 000 000:sta) 125 miljardiin. Ja Linnunrata-galaksissamme on miljardeja ja taas miljardeja tähtiä. Mietitäänpä asiaa: Tiedämme, että auton moottorissa polttoainetta ja ilmaa on oltava juuri oikeassa suhteessa. Jos sinulla on auto, saatat palkata taitavan mekaanikon säätämään sen moottorin, jotta se kävisi tasaisemmin ja auto kuluttaisi vähemmän. Jos tällainen tarkkuus on tärkeää pelkälle moottorille, niin miten sitten on esimerkiksi tehokkaasti ”palavan” aurinkomme laita? Olennaiset voimat on selvästikin säädetty juuri sellaisiksi, että maan päällä voi olla elämää. Tapahtuiko tämä itsestään? Muinoin eläneeltä Jobilta kysyttiin: ”Sinäkö ilmoitit taivaita hallitsevat säännöt tai määräsit luonnonlait maan päälle?” (Job 38:33, The New English Bible.) Kukaan ihminen ei tehnyt sitä. Mistä sitten tämä tarkkuus on peräisin? (Psalmit 19:1.)

12. Miksi ei ole järjetöntä ajatella, että luomakunnan takana on voimakas älyllinen Olento?

¹² Voisiko olla niin, että sen on saanut aikaan jokin tai Joku, jota ei voi nähdä ihmissilmin?  Ajattele tätä kysymystä nykytieteen valossa. Useimmat tähtitieteilijät ovat nykyään sitä mieltä, että on olemassa hyvin voimakkaita taivaankappaleita: mustia aukkoja. Näitä mustia aukkoja ei voi nähdä, mutta asiantuntijat ovat varmoja niiden olemassaolosta. Vastaavasti Raamattu kertoo, että toisessa maailmassa on voimakkaita olentoja, joita ei voi nähdä: henkiolentoja. Jos tällaisia voimakkaita, näkymättömiä olentoja on olemassa, niin eikö ole järkevää ajatella, että kaikkialla maailmankaikkeudessa ilmenevän tarkkuuden takana on voimakas älyllinen Olento? (Nehemia 9:6.)

13, 14. a) Mitä tiede on todellisuudessa vahvistanut elämän synnystä? b) Mihin viittaa se, että maapallolla on elämää?

¹³ Toinen todistusketju, joka voi auttaa ihmisiä tajuamaan, että Luoja on olemassa, liittyy elämän syntyyn. Louis Pasteurin kokeiden ajoista lähtien on hyväksytty, ettei elämää synny itsestään tyhjästä. Miten elämä maapallolla sitten sai alkunsa? 1950-luvulla tiedemiehet yrittivät todistaa, että se olisi voinut kehittyä hitaasti jonkinlaisessa alkumeressä, kun salamat pommittivat jatkuvasti alkuilmakehää. Sittemmin saadut todisteet kuitenkin osoittavat, että elämän syntyminen tällä tavalla maapallolle on epätodennäköistä, sillä tällaista ilmakehää ei ole koskaan ollut olemassa. Siksi jotkut tiedemiehet yrittävät löytää pätevämmän selityksen. Mutta jääkö heiltäkin huomaamatta asian ydin?

¹⁴ Tutkittuaan vuosikymmeniä maailmankaikkeutta ja siinä olevaa elämää, brittiläinen tiedemies Sir Fred Hoyle sanoi: ”Sen sijaan että uskoo elämän syntyneen luonnon sokeiden voimien vaikutuksesta, minkä todennäköisyys on uskomattoman pieni, näyttää paremmalta olettaa, että elämän synty oli harkittu älyllinen teko.” Tosiaankin, mitä enemmän opimme elämän ihmeistä, sitä johdonmukaisempaa on ajatella, että se on peräisin yhdestä älyllisestä Lähteestä (Job 33:4; Psalmit 8:3, 4; 36:9; Apostolien teot 17:28).

15. Miksi voidaan sanoa, että olet ainutlaatuinen?

¹⁵ Ensimmäinen todistusketju koskee siis maailmankaikkeutta ja toinen maapallolla olevan elämän syntyä. Kiinnitä nyt huomiosi kolmanteen seikkaan – ainutlaatuisuuteemme. Kaikki ihmiset ovat monella tavalla ainutlaatuisia, joten sinäkin olet. Miten niin? Olet luultavasti kuullut aivoja verrattavan tehokkaaseen tietokoneeseen. Viimeaikaiset havainnot kuitenkin osoittavat, että tämä rinnastus ontuu pahasti. Muuan Massachusettsin teknillisen korkeakoulun tutkija sanoi: ”Nykypäivän tietokoneet eivät ole lähelläkään nelivuotiaan ihmisen tasoa, kun ajatellaan hänen kykyään nähdä, puhua, liikkua tai käyttää järkeä. – – On arvioitu, että tehokkainkin supertietokone on tietojenkäsittelykyvyltään etanan hermoston tasolla – tämä on pienen pieni murto-osa [ihmisen] pään sisällä olevan supertietokoneen suorituskyvystä.”

16. Mihin ihmisen kyky puhua jotain kieltä viittaa?

¹⁶ Aivojen ansiosta ihmisellä on muun muassa kyky puhua jotain kieltä. Vaikka jotkut puhuvat kahta, kolmea tai useampaa kieltä, kyky puhua yhtäkin kieltä tekee meistä ainutlaatuisia (Jesaja 36:11; Apostolien teot 21:37–40). Professorit R. S. ja D. H. Fouts kysyivät: ”Kykeneekö vain ihminen – – viestimään kielellä? – – kaikki kehittyneet eläimet viestivät – – eleillä, hajuilla, huudoilla ja lauluilla sekä mehiläiset jopa tanssilla. Toisin kuin ihmisillä eläimillä ei kuitenkaan näytä olevan jäsentynyttä kieliopillista kieltä. Ja sillä voi olla erittäin suuri merkitys, etteivät eläimet piirrä luonnonmukaisia kuvia. Parhaimmillaankin ne vain raapustelevat.” Vain ihmiset tosiaankin voivat käyttää aivoja jonkin kielen puhumiseen ja merkityksellisten kuvien piirtämiseen (vrt. Jesaja 8:1; 30:8; Luukas 1:3).

17. Mikä perusero on siinä, kun eläin katsoo peiliin ja kun ihminen katsoo peiliin?

¹⁷ Lisäksi sinä olet tietoinen omasta itsestäsi; tiedät olevasi sinä (Sananlaskut 14:10). Oletko tarkkaillut lintua, koiraa tai kissaa, kun se katsoo peiliin ja alkaa sen jälkeen nokkia peilissä näkyvää kuvaa, murista sille tai hyökätä sitä kohti? Se ei tunnista itseään vaan luulee näkevänsä toisen eläimen. Kun sinä sitä vastoin katsot peiliin, tiedät näkeväsi itsesi  (Jaakobin kirje 1:23, 24). Voit tarkistaa, miltä näytät, tai pohtia, minkä näköinen mahdat olla muutaman vuoden kuluttua. Eläimet eivät tee niin. Aivosi tosiaan tekevät sinusta ainutlaatuisen. Kenelle kuuluu siitä kunnia? Mistä aivosi ovat peräisin, elleivät ne ole Luojalta?

18. Mitkä henkiset kyvyt erottavat sinut eläimistä?

¹⁸ Aivojesi ansiosta ymmärrät myös taidetta ja musiikkia ja sinulla on moraalitaju (2. Mooseksen kirja 15:20; Tuomarit 11:34; 1. Kuninkaiden kirja 6:1, 29–35; Matteus 11:16, 17). Miksi sinulla on nämä kyvyt mutta eläimillä ei ole? Ne käyttävät aivojaan ensi sijassa siihen, että ne voisivat huolehtia senhetkisistä tarpeistaan: ruoan hankkimisesta, parin etsimisestä tai pesän tekemisestä. Vain ihmiset ajattelevat kaukokatseisesti. Jotkut jopa ajattelevat, miten heidän tekonsa vaikuttavat ympäristöön tai heidän jälkeläisiinsä pitkän ajan perästä tulevaisuudessa. Miksi? Saarnaajan 3:11 sanoo ihmisistä: ”Myös määräämättömän ajan hän [Luoja] on pannut heidän sydämeensä.” Sinulla on tosiaan erikoinen kyky miettiä määräämättömän ajan merkitystä tai kuvitella, millaista olisi loputon elämä.

Anna Luojan tehdä elämästäsi tarkoituksellisempaa

19. Minkä kolmiosaisen todisteluketjun avulla voisit auttaa toisia ajattelemaan Luojaa?

¹⁹ Olemme kosketelleet vasta kolmea aluetta: suunnattomassa maailmankaikkeudessa ilmenevää tarkkuutta, maapallolla olevan elämän syntyä sekä ihmisaivojen ja niihin liittyvien moninaisten kykyjen kiistatonta ainutlaatuisuutta. Mihin nämä kolme seikkaa viittaavat? Voisit auttaa toisia tekemään päätelmiä seuraavan todistusketjun avulla. Voisit ensiksi kysyä: oliko maailmankaikkeudella alku? Useimmat ihmiset vastaisivat myöntävästi. Kysy sitten: oliko tuolla alulla aiheuttaja vai ei? Useimmat tajuavat, että maailmankaikkeuden alulla oli aiheuttaja. Tämä johtaa viimeiseen kysymykseen: oliko tuo aiheuttaja jokin ikuinen vai Joku ikuinen? Kun nämä kiistanalaiset asiat esitetään selvästi ja johdonmukaisesti, monet voidaan johdatella päätelmään: Luojan täytyy olla olemassa! Eikö näin ollen pitäisi olla mahdollista, että elämällä on tarkoitus?

20, 21. Miksi Luojan tuntemus on välttämätöntä, jotta elämällämme olisi tarkoitus?

²⁰ Koko olemassaolomme – moraalitajumme ja itse moraali mukaan luettuina – pitäisi yhdistää Luojaan. Tri Rollo May kirjoitti kerran: ”Ainut kelvollinen moraalirakennelma perustuu elämän perimmäiseen tarkoitukseen.” Mistä se voidaan löytää? Hän jatkoi: ”Perimmäinen rakennelma on Jumalan olemus. Jumalan periaatteet ovat periaatteita, jotka ovat elämän pohjana luomakunnan alusta sen loppuun saakka.”

²¹ Voimme siksi ymmärtää hyvin, miksi psalmista  ilmaisi sekä nöyryyttä että viisautta, kun hän pyysi Luojalta: ”Saata minut tuntemaan omat tiesi, oi Jehova, opeta minulle omat polkusi. Saata minut vaeltamaan totuudessasi ja opeta minua, sillä sinä olet pelastukseni Jumala.” (Psalmit 25:4, 5.) Kun psalmista tuli tuntemaan Luojan paremmin, hänen elämänsä oli varmasti tarkoituksellisempaa ja sillä oli selvempi suunta. Sama voi pitää paikkansa meistä jokaisesta. (2. Mooseksen kirja 33:13.)

22. Mitä liittyy siihen, että tulee tuntemaan Luojan tiet?

²² Kun tulemme tietämään Luojan ”omat tiet”, opimme myös vielä paremmin tietämään, millainen hän on niin persoonallisuudeltaan kuin toimintatavoiltaankin. Mutta koska Luoja on näkymätön ja kunnioittavaa pelkoa herättävän voimakas, niin miten voimme oppia tuntemaan hänet paremmin? Tätä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviite]

Miten vastaisit?

◻ Miksi tieteen keinoin saatava tieto maailmankaikkeudesta ei riitä?

◻ Mihin voisit viitata auttaessasi toisia ajattelemaan Luojaa?

◻ Miksi Luojan tunteminen on avain siihen, että elämällä on tyydyttävä tarkoitus?

[Tutkistelukysymykset]

[Kaavio/Kuva s. 18]

(Ks. painettu julkaisu)

Mihin tulokseen olet tullut?

Kaikkeudella

↓ ↓

Ei ollut Oli

alkua alku

↓ ↓

Ei ollut Oli

aiheuttajaa aiheuttaja

↓ ↓

JOKIN JOKU

ikuinen ikuinen

[Kuva s. 15]

Maailmankaikkeuden suunnattomuus ja siinä ilmenevä tarkkuus ovat saaneet monet ajattelemaan Luojaa

[Lähdemerkintä]

Sivut 15 ja 18: Jeff Hester (Arizona State University) ja NASA