Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Luotettavia ennustuksia kaivataan

Luotettavia ennustuksia kaivataan

Luotettavia ennustuksia kaivataan

PIAN valtaistuimelle nousemisensa jälkeen vuonna 336 eaa. kävi makedonialainen kuningas, joka tultiin tuntemaan Aleksanteri Suurena, Delfoin oraakkelin luona Keski-Kreikassa. Hänen kunnianhimoinen tulevaisuudensuunnitelmansa oli peräti valloittaa suuri osa tuon ajan tunnetusta maailmasta. Mutta hän halusi jumalallisen vakuutuksen siitä, että hänen suunnaton hankkeensa olisi menestyksekäs. Legendan mukaan sinä päivänä, jona hän sattui olemaan Delfoissa, ei ollut lupa kysyä oraakkelin neuvoa. Aleksanteri ei halunnut lähteä ilman vastausta, joten hän vaati sitä itsepintaisesti ja yritti pakottaa papittaren lausumaan ennustuksen. Kamppaillessaan turhaan vastaan tämä huudahti: ”Sinä olet vastustamaton poikanen.” Nuori kuningas piti sitä suotuisana enteenä, joka tiesi voittoisaa sotaretkeä.

Aleksanteri olisi kuitenkin saanut paljon paremmat tiedot retkensä lopputuloksesta, jos hän olisi tutkinut Raamatun Danielin kirjassa olevia profetioita. Hänen nopeat valloituksensa ennustettiin niissä huomattavan täsmällisesti. Perimätieto kertoo, että Aleksanteri saikin lopulta nähdä, mitä Daniel oli hänestä kirjoittanut. Juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan Danielin profetia – luultavasti kirjan kahdeksas luku – näytettiin hänelle, kun hän tuli Jerusalemiin (Daniel 8:5–8, 20, 21). Sanotaan, että tästä hyvästä kaupunki säästyi Aleksanterin armeijoiden kylvämältä tuholta.

Ihmisen luontainen tarve

Ihminen on tuntenut tarvitsevansa luotettavia tulevaisuutta valottavia ennustuksia, olipa hän kuningas tai tavallinen kansalainen ja elipä hän muinoin tai nyt. Älyllisinä olentoina me ihmiset tutkimme menneisyyttä, olemme tietoisia nykyhetkestä ja olemme erityisen kiinnostuneita tulevaisuudesta. Kiinalainen sananlasku sanoo sattuvasti: ”Se joka pystyisi näkemään asiainsa kulun kolme päivää eteenpäin, rikastuisi tuhanneksi vuodeksi.”

Miljoonat ihmiset ovat läpi historian yrittäneet tähyillä tulevaisuuteen turvautumalla johonkin, jota he ovat pitäneet jumalallisena. Esimerkiksi antiikin kreikkalaisilla oli kymmenittäin pyhiä oraakkelipaikkoja, muun muassa Delfoin, Deloksen ja Dodonan oraakkelit, joissa he kävivät tiedustelemassa jumaliltaan vastauksia kysymyksiin, jotka koskivat poliittisia ja sotilaallisia kehitysvaiheita sekä henkilökohtaisia asioita, kuten matkustamista, avioliittoa ja lapsia. Eivät ainoastaan kuninkaat ja sotapäälliköt vaan myös kokonaiset heimot ja kaupunkivaltiot etsivät henkimaailman ohjausta näiden oraakkeleiden välityksellä.

Erään professorin mukaan elämme nyt ”tulevaisuuden tutkimiseen omistautuneiden organisaatioiden äkillisen lisääntymisen” aikaa. Monet kuitenkin jättävät ainoan tarkan ennustusten lähteen, Raamatun, mieluiten huomiotta. He sulkevat kärkkäästi pois sen mahdollisuuden, että Raamatun profetiat sisältäisivät juuri sitä tietoa, jota he etsivät. Jotkut oppineet menevät jopa niin pitkälle, että he rinnastavat ne antiikin oraakkeleiden lausumiin ennustuksiin. Lisäksi nykyajan skeptikot suhtautuvat Raamatun profetioihin yleensä ennakkoluuloisesti.

Pyydämme sinua tarkastamaan tilanteen itse. Mitä seikkaperäinen Raamatun ennustusten ja ihmisten esittämien oraakkeleiden vertailu paljastaa? Voiko Raamatun profetioihin luottaa enemmän kuin muinaisiin oraakkeleihin? Ja onko Raamatun profetioiden ympärille rakennettu elämä varmalla pohjalla?

[Kuva s. 3]

Raamatussa ennustettiin Aleksanterin nopeat valloitukset

[Lähdemerkintä]

Cortesía del Museo del Prado, Madrid, Spain

[Kuva s. 4]

Aleksanteri Suuri

[Lähdemerkintä]

Musei Capitolini, Roma

[Kuvan lähdemerkintä s. 2]

KANSI: kenraali Titus ja Aleksanteri Suuri: Musei Capitolini, Roma