Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi voit luottaa Raamatun ennustuksiin

Miksi voit luottaa Raamatun ennustuksiin

Miksi voit luottaa Raamatun ennustuksiin

TAISTELU, jota Luoteis-Kreikassa sijaitsevan Epeiroksen kuningas Pyrrhos kävi Rooman imperiumia vastaan, venyi pitkäksi. Hän halusi epätoivoisesti saada vihiä lopputuloksesta, minkä vuoksi hän meni tiedustelemaan asiaa Delfoin oraakkelilta. Mutta vastauksen saattoi ymmärtää yhtä hyvin kahdella tavalla: 1) ”Sanon, että sinä, Aiakoksen poika, voit voittaa roomalaiset. Sinä tulet menemään, sinä tulet palaamaan, et koskaan tule tuhoutumaan sodassa.” 2) ”Sanon, että roomalaiset voivat voittaa sinut, Aiakoksen poika. Sinä tulet menemään, sinä et tule koskaan palaamaan, sinä tulet tuhoutumaan.” Pyrrhos päätti ymmärtää saamansa oraakkelin ensimmäisellä tavalla ja soti siksi Roomaa vastaan. Hän kärsi musertavan tappion.

Tällaiset tapaukset tekivät muinaiset oraakkelit tunnetuiksi epämääräisyydestään ja arvoituksellisuudestaan. Entä sitten Raamatun ennustukset? Jotkut kriitikot väittävät, etteivät ne ole oraakkeleita kummempia. He otaksuvat, että Raamatun ennustukset olivat pelkkiä taitavia ennusteita, joita laativat erittäin älykkäät ja tarkkanäköiset, tavallisesti pappisluokkaan kuuluneet yksilöt. Näiden arvellaan yksinkertaisesti aavistaneen kokemuksensa perusteella tai erityisten suhteittensa ansiosta, mihin suuntaan jotkin tilanteet luonnollisesti kehittyisivät. Oraakkeleiden ja Raamatun profetioiden eri piirteiden vertailu tarjoaa meille paremmat lähtökohdat oikeiden päätelmien tekemiseen.

Eroavuuksia

Oraakkeleille oli tyypillistä moniselitteisyys. Esimerkiksi Delfoissa vastaukset esitettiin käsittämättöminä ääninä, minkä vuoksi pappien piti tulkita ne ja keksiä säkeitä, jotka voitiin ymmärtää vastakkaisilla tavoilla. Klassinen esimerkki tästä on Lydian kuninkaalle Kroisokselle annettu vastaus. Kun hän kysyi oraakkelin neuvoa, hänelle sanottiin: ”Jos Kroisos menee Halysjoen yli, hän on hävittävä suuren valtakunnan.” Tuhon omaksi joutunut ”suuri valtakunta” oli hänen omansa. Kun Kroisos ylitti Halyksen hyökätäkseen Kappadokiaan, persialainen Kyyros löi hänet.

Täysin päinvastoin kuin pakanalliset oraakkelit Raamatun profetiat tunnetaan tarkkuudestaan ja selkeydestään. Hyvä vertailukohde on Babylonin kukistumista koskeva profetia, joka on merkitty muistiin Jesajan kirjaan. Profeetta Jesaja ennusti noin 200 vuotta etukäteen yksityiskohtaisesti ja tarkasti, kuinka Meedo-Persia kukistaisi Babylonin. Profetiasta kävi ilmi, että valloittajan nimi olisi Kyyros ja jopa että taktiikkana olisi kuivattaa vallihautana toimiva joki ja astua linnoitettuun kaupunkiin avoimista porteista. Kaikki tämä täyttyi täsmällisesti. (Jesaja 44:27–45:2.) Jesaja ennusti oikein senkin, että Babylon jäisi lopulta aivan asumattomaksi (Jesaja 13:17–22).

Huomaa myös tämän profeetta Joonan julistaman varoituksen selkeys: ”Enää neljäkymmentä päivää, ja Ninive hävitetään.” (Joona 3:4.) Ei minkäänlaista moniselitteisyyttä. Viesti oli niin hätkähdyttävä ja suora, että Niniven miehet alkoivat heti ”uskoa Jumalaan, ja sitten he julistivat paaston ja pukeutuivat säkkikankaaseen”. Niniveläisten katumuksen ansiosta Jehova ei aiheuttanut heille onnettomuutta tuona aikana. (Joona 3:5–10.)

Oraakkeleita käytettiin keinona vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Hallitsijat ja sotapäälliköt viittasivat usein heille mieluisimpaan tulkintaan edistääkseen omia etujaan ja hankkeitaan ja verhosivat ne siten ”jumalallisuuden kaapuun”. Jumalan profeetalliset sanomat välitettiin kuitenkin henkilökohtaisia hyötyjä ajattelematta.

Tätä valaisevat seuraavat esimerkit: Jehovan profeetta Natan ei pidättynyt ojentamasta hairahtunutta kuningas Daavidia (2. Samuelin kirja 12:1–12). Kun Jerobeam II hallitsi kymmenestä heimosta koostuvaa Israelin valtakuntaa, profeetat Hoosea ja Aamos välittivät tuolle kapinalliselle kuninkaalle ja hänen kannattajilleen ankaria moitteita heidän luopumuksensa ja Jumalaa häpäisevän käytöksensä johdosta (Hoosea 5:1–7; Aamos 2:6–8). Erityisen kirpeä Jehovan varoitus esitettiin kuninkaalle profeetta Aamoksen suulla: ”Minä olen nouseva Jerobeamin huonetta vastaan miekalla.” (Aamos 7:9.) Jerobeamin huone tuhottiin (1. Kuninkaiden kirja 15:25–30; 2. Aikakirja 13:20).

Oraakkeleita annettiin useimmiten maksua vastaan. Se joka maksoi enemmän, sai mieleisensä oraakkelin. Delfoin oraakkelin neuvoa kysyneet maksoivat huimia summia arvottomasta tiedosta ja täyttivät siten Apollonin temppelin ja muita rakennuksia suunnattomilla aarteilla. Sitä vastoin Raamatun profetiat ja varoitukset annettiin ilmaiseksi ja täysin puolueettomasti. Näin tapahtui saajan asemasta tai varallisuudesta riippumatta, sillä tosi profeetta ei ollut lahjottavissa. Profeetta ja tuomari Samuel saattoi kysyä vilpittömästi: ”Kenen kädestä olen ottanut vastaan vaitiolomaksun peittääkseni sen mukana silmäni?” (1. Samuelin kirja 12:3.)

Koska oraakkeleita sai vain tietyistä paikoista, matkustaminen niitä kuulemaan vaati melkoista vaivannäköä. Tavallisen ihmisen oli äärimmäisen vaikea päästä useimpiin näistä paikoista: Dodona sijaitsi Tomarosvuorella Epeiroksessa, Delfoi vuoristoisessa Keski-Kreikassa ja niin edelleen. Yleensä jumaliensa puoleen pystyivätkin kääntymään oraakkeleissa vain rikkaat ja mahtavat. Lisäksi ”jumalten tahto” paljastettiin vain muutamana päivänä vuodessa. Tämä eroaa jyrkästi siitä, miten Jehova Jumala lähetti profeetallisia sanansaattajiaan suoraan kansan luokse julistamaan profetioita, joita sen piti kuulla. Esimerkiksi juutalaisten Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana Jumalan kansan parissa palveli ainakin kolme hänen profeettaansa: Jeremia Jerusalemissa, Hesekiel pakkosiirtolaisten keskuudessa ja Daniel Babylonian maailmanvallan pääkaupungissa (Jeremia 1:1, 2; Hesekiel 1:1; Daniel 2:48).

Oraakkeleita annettiin yleensä yksityisesti, jolloin ennustuksen saaja pystyi käyttämään tulkintaa omaksi edukseen. Raamatun profetiat taas annettiin usein julkisesti, niin että kaikki saattoivat kuulla sanoman ja ymmärtää sen merkityksen. Profeetta Jeremia puhui Jerusalemissa monesti julkisesti, vaikka hän tiesi sanomansa olevan sekä kaupungin johtajien että asukkaiden epäsuosiossa (Jeremia 7:1, 2).

Nykyisin oraakkeleiden katsotaan kuuluvan antiikin ajan historiaan. Niillä ei ole käytännön arvoa näinä kriittisinä aikoina eläville ihmisille. Yksikään oraakkeli ei koske omaa aikaamme eikä tulevaisuuttamme. Huomattava ero tähän verrattuna on se, että Raamatun profetiat ovat osa Jumalan sanaa, joka on ”elävä ja voimaa uhkuva” (Heprealaisille 4:12). Jo täyttyneet Raamatun ennustukset antavat kuvan Jehovan toimintatavasta ihmisten suhteen, ja ne paljastavat merkittäviä piirteitä hänen tarkoituksistaan ja persoonallisuudestaan. Lisäksi tärkeitä Raamatun profetioita täyttyy lähitulevaisuudessa. Kuvaillessaan tulevia tapahtumia apostoli Pietari kirjoitti: ”[Jumalan] lupauksen mukaan me odotamme uusia taivaita [taivaallista messiaanista Valtakuntaa] ja uutta maata [vanhurskasta ihmisyhteiskuntaa], joissa vanhurskaus asuu.” (2. Pietarin kirje 3:13.)

Tämä lyhyt Raamatun profetioiden ja väärän uskonnon oraakkeleiden vertailu voi hyvinkin saada sinut tulemaan samaan lopputulokseen kuin mihin on päädytty kirjassa The Great Ideas: ”Mitä kuolevaisten ennakkotietämykseen tulee, heprealaiset profeetat näyttävät olevan siinä suhteessa ainutlaatuisia. Toisin kuin pakanallisten tietäjien ja ennustajien – – heidän ei tarvitse käyttää juonia ja metkuja päästäkseen perille jumalallisista salaisuuksista. – – Heidän profeetalliset puheensa, toisin kuin oraakkeleiden, vaikuttavat useimmiten yksiselitteisiltä. Tarkoitus ainakin tuntuu olevan paljastaa eikä salata sellaisia asioita koskevat Jumalan aikomukset, joista Hän itse haluaa ihmisten tietävän sallimuksen tahdon.”

Aiotko luottaa Raamatun ennustuksiin?

Raamatun ennustuksiin voi luottaa. Jehovan ja hänen profeetallisen sanansa ympärille voi jopa rakentaa koko elämänsä. Raamatun profetiat eivät ole jo täyttyneiden ennustusten turhia muistiinmerkintöjä. Monet niistä täyttyvät parhaillaan tai lähitulevaisuudessa. Historian perusteella voimme luottaa siihen, että nämäkin ennustukset täyttyvät varmasti. Koska ne koskevat meidän aikaamme ja omaa tulevaisuuttamme, meidän on hyvä suhtautua niihin vakavasti.

Jesajan 2:2, 3:ssa olevaan Raamatun ennustukseen voi luottaa varauksetta: ”On tapahtuva päivien lopulla, että Jehovan huoneen vuori tulee lujasti perustetuksi vuorten huipun yläpuolelle – –. Ja monet kansat todellakin menevät ja sanovat: ’Tulkaa, ja nouskaamme Jehovan vuorelle, – – ja hän opettaa meille teitään, ja me tahdomme vaeltaa hänen polkujaan.’” Tänä aikana miljoonat ihmiset tosiaankin omaksuvat Jehovan korotetun palvonnan ja opettelevat vaeltamaan hänen polkujaan. Tartutko sinä tilaisuuteen oppia enemmän Jumalan teistä ja hankkia täsmällistä tietoa hänestä ja hänen tarkoituksistaan, niin että voit vaeltaa hänen polkujaan? (Johannes 17:3.)

Erään toisen Raamatun ennustuksen täyttyminen vaatii meiltä kiireellistä toimintaa. Psalmista lauloi profeetallisesti lähitulevaisuudesta: ”Pahantekijät karsitaan pois – –. Vain hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole.” (Psalmit 37:9, 10.) Mitä sinun käsittääksesi ihmisen pitäisi tehdä välttyäkseen tuholta, joka uhkaa jumalattomia – niitäkin jotka pilkkaavat Raamatun profetioita? Samassa psalmissa vastataan: ”Ne, jotka panevat toivonsa Jehovaan, saavat omistaa maan.” (Psalmit 37:9.) Toivon paneminen Jehovaan tarkoittaa sitä, että luottaa ehdottomasti hänen lupauksiinsa ja mukauttaa elämänsä hänen normeihinsa. (Sananlaskut 2:21, 22.)

Millaista elämä tulee olemaan, kun Jehovaan toivonsa panevat omistavat maan? Jälleen Raamatun profetiat paljastavat, että tottelevaista ihmiskuntaa odottaa suurenmoinen tulevaisuus. Profeetta Jesaja kirjoitti: ”Silloin avautuvat sokeiden silmät ja kuurojen korvat aukenevat. Silloin rampa kiipeää kuin jalohirvi ja mykän kieli huutaa ilosta. Sillä vesiä on puhjennut erämaahan ja aavikkotasangolle puroja.” (Jesaja 35:5, 6.) Apostoli Johannes kirjoitti nämä vakuuttavat sanat: ”Hän [Jehova] pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet. Ja valtaistuimella istuva sanoi: ’– – Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet.’” (Ilmestys 21:4, 5.)

Jehovan todistajat tietävät, että Raamattu on luotettavia ennustuksia sisältävä kirja, ja he yhtyvät apostoli Pietarin kehotuksen ajatuksiin: ”Meillä on profeetallinen sana varmempana, ja teette hyvin kiinnittäessänne siihen huomiota niin kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun sydämessänne, kunnes päivä sarastaa ja kointähti nousee.” (2. Pietarin kirje 1:19.) Toivomme vilpittömästi, että Raamatun ennustusten tarjoamat loistavat tulevaisuudennäkymät rohkaisevat sinua.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 6]

DELFOIN ORAAKKELI oli antiikin Kreikan oraakkeleista kuuluisin.

Huumaavat höyryt saattoivat papittaren hurmostilaan

[Kuvat]

Papitar esitti oraakkelinsa kolmijalalla istuen

Hänen päästämiensä äänien uskottiin sisältävän viestejä Apollon-jumalalta

[Lähdemerkinnät]

Kolmijalka: kirjasta Dictionary of Greek and Roman Antiquities; Apollon: The Complete Encyclopedia of Illustration/J. G. Heck

[Kuva s. 7]

Delfoin oraakkelissa esitetyt ennustukset olivat täysin epäluotettavia

[Lähdemerkintä]

Delfoi, Kreikka

[Kuvat s. 8]

Uutta maailmaa koskevaan Raamatun ennustukseen voi luottaa varauksetta