”Kaikelle on määräaika”

”Kaikelle on määräaika, niin, aika joka asialle taivaiden alla.” (SAARNAAJA 3:1)

1. Mikä on epätäydellisille ihmisille vaikeaa, ja mihin tämä on joissakin tapauksissa johtanut?

 IHMISET sanovat usein: ”Minun olisi pitänyt tehdä se pikemmin.” Tai ehkä jälkiviisaasti: ”Olisi pitänyt odottaa.” Tällaisista lausahduksista käy ilmi, miten vaikeaa epätäydellisten ihmisten on määrittää oikea aika asioiden hoitamiselle. Tämä puute on pilannut ihmissuhteita. Se on johtanut pettymyksiin ja turhautumisiin. Mikä kaikkein pahinta, se on heikentänyt joidenkuiden uskoa Jehovaan ja hänen järjestöönsä.

2, 3. a) Miksi on viisasta hyväksyä se, mitä Jehova päättää määräajoista? b) Millainen tasapainoinen näkemys meillä pitäisi olla Raamatun profetioiden täyttymisestä?

² Koska Jehovalla on sellaista viisautta ja ymmärtäväisyyttä, jollaista ei ole ihmisillä, hän pystyy halutessaan tietämään ennalta jokaisen teon lopputuloksen. Hän voi tietää ”alusta asti lopun” (Jesaja 46:10). Siksi hän osaa erehtymättömästi valita otollisimman ajan mille tahansa, mitä hän haluaa tehdä. Sen sijaan, että luottaisimme omaan puutteelliseen ajoituskykyymme, meidän on siksi viisasta hyväksyä se, mitä Jehova päättää määräajoista!

³ Kypsät kristityt esimerkiksi odottavat uskollisesti Jehovan määräaikaa tiettyjen Raamatun profetioiden täyttymiselle. He ahertavat hänen palveluksessaan pitäen kaiken aikaa selvänä mielessään Valituslaulujen 3:26:ssa esitetyn periaatteen: ”Hyvä on odottaa, ja hiljaa, Jehovan pelastusta.” (Vrt. Habakuk 3:16.) Samalla he ovat vakuuttuneita siitä, että vaikka Jehovan ilmoittama tuomion toimeenpano ”viipyisikin, – – se toteutumalla toteutuu. Se ei myöhästy.” (Habakuk 2:3.)

4. Miten Aamoksen 3:7:n ja Matteuksen 24:45:n pitäisi auttaa meitä odottamaan kärsivällisesti Jehovaa?

⁴ Toisaalta jos emme täysin ymmärrä joitakin raamatunkohtia tai Vartiotorni-seuran julkaisuissa esitettyjä selityksiä, onko meillä syytä tulla kärsimättömiksi? On viisasta odottaa Jehovan määräaikaa asioiden selviämiselle. ”Sillä Suvereeni Herra Jehova ei tee mitään, ellei hän ole paljastanut luottamuksellista asiaansa palvelijoilleen, profeetoille.” (Aamos 3:7.) Miten suurenmoinen lupaus! Meidän täytyy kuitenkin tajuta, että Jehova paljastaa luottamuksellisia asioitaan silloin, kun hän katsoo sen viisaaksi. Tätä tarkoitusta varten Jumala on valtuuttanut ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” antamaan hänen kansaansa kuuluville ”heidän [hengellisen] ruokansa oikeaan aikaan” (Matteus 24:45). Meillä ei siksi ole syytä huolestua kohtuuttomasti tai peräti kiihtyä sen vuoksi, että joitakin asioita ei selitetä tyhjentävästi. Voimme sen sijaan luottaa siihen, että jos odotamme kärsivällisesti Jehovaa, hän antaa uskollisen orjan välityksellä sen, mitä tarvitaan, ”oikeaan aikaan”.

5. Mitä hyötyä on Saarnaajan 3:1–8:n tarkastelusta?

⁵ Viisas kuningas Salomo mainitsi 28 eri asiaa, joista jokaisella on oma ”määräaika” (Saarnaaja 3:1–8). Salomon sanojen merkityksen ja vaikutusten ymmärtäminen auttaa meitä näkemään Jumalan näkökannalta, mikä on oikea ja mikä väärä aika joillekin  toiminnoille (Heprealaisille 5:14). Sitten voimme järjestää elämämme sen mukaisesti.

”Aika itkeä ja aika nauraa”

6, 7. a) Mikä saa huolestuneet ihmiset nykyään ’itkemään’? b) Miten maailma yrittää paeta todellisuutta siinä vakavassa tilanteessa, johon se on joutunut?

⁶ Vaikka onkin ”aika itkeä ja aika nauraa”, niin kukapa ei mieluummin nauraisi kuin itkisi? (Saarnaaja 3:4.) Valitettavasti nykymaailma antaa meille etupäässä aiheita itkuun. Valtaosa tiedotusvälineiden uutisista on masentavia. On pöyristyttävää kuulla, miten nuoret ampuvat toisia oppilaita koulussa, vanhemmat pahoinpitelevät lapsiaan, terroristit tappavat tai vammauttavat viattomia uhreja ja luonnononnettomuuksissa kuolee ihmisiä ja tuhoutuu omaisuutta. Televisioruudussa huomiostamme kilpailevat nälkiintyneet, kuoppasilmäiset lapset ja juurettomina vaeltavat pakolaiset. Sellaiset aiemmin tuntemattomat termit kuin etninen puhdistus, aids, biologinen sodankäynti ja El Niño synnyttävät nykyään huolestuneisuutta mielessämme ja sydämessämme – kukin omalla tavallaan.

⁷ Ei ole epäilystäkään siitä, että nykyinen maailma on täynnä onnettomuuksia ja surua. Viihdeteollisuus tarjoilee silti – ikään kuin tilanteen vakavuutta vähätelläkseen – rutiininomaisesti pinnallista, mautonta, usein moraalitonta ja väkivaltaista ajanvietettä, joka on suunniteltu johtamaan meidät harhaan, niin ettemme välitä toisten kokemasta kurjuudesta. Tällainen viihde luo kyllä typerän leikinlaskun ja kevytmielisen naurun avulla huolettoman mielialan, mutta sitä ei tule sekoittaa aitoon iloon. Saatanan maailma ei yksinkertaisesti voi tarjota sitä iloa, joka on Jumalan hengen hedelmä. (Galatalaisille 5:22, 23; Efesolaisille 5:3, 4.)

8. Pitäisikö kristittyjen panna nykyään enemmän painoa itkemiselle vai nauramiselle? Selitä.

⁸ Koska maailman tilanne on niin surkea, voimme ymmärtää, ettei nykyään ole aika panna kovin suurta painoa nauramiselle. Nyt ei ole aika elää vain virkistäytymistä ja huvituksia varten tai antaa hauskanpidon mennä hengellisistä asioista huolehtimisen edelle. (Vrt. Saarnaaja 7:2–4.) ”Niiden, jotka käyttävät maailmaa hyväkseen”, tulisi olla ”kuin ne, jotka eivät käytä sitä täysin hyväkseen”, sanoi apostoli Paavali. Miksi? Koska ”tämän maailman näyttämö vaihtuu”. (1. Korinttilaisille 7:31.) Tosi kristityt elävät joka päivä tavalla, joka ilmaisee heidän tajuavan täysin aikojemme vakavuuden (Filippiläisille 4:8).

Itkemisestä huolimatta todella onnellisia!

9. Mikä valitettava tilanne vallitsi vedenpaisumusta edeltävinä päivinä, ja mitä merkitystä tällä on meille nykyään?

⁹ Maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen aikana eläneet ihmiset eivät suhtautuneet elämään vakavasti. He puuhasivat päivittäisissä toimissaan itkemättä ”ihmisen pahuutta maan päällä”, joka ”oli hyvin suuri”, eikä heitä vaivannut se, että ”maa tuli täyteen väkivaltaa”. (1. Mooseksen kirja 6:5, 11.) Jeesus viittasi tuohon valitettavaan tilaan ja  ennusti, että ihmisten keskuudessa vallitsisi samanlainen asenne meidän päivinämme. Hän varoitti: ”Niin kuin ihmiset olivat noina päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois, niin tulee Ihmisen Pojan läsnäolo olemaan.” (Matteus 24:38, 39.)

10. Miten Haggain päivien israelilaiset osoittivat, etteivät he ymmärtäneet Jehovan määräaikaa?

¹⁰ Noin 1850 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen, Haggain päivinä, monet israelilaiset osoittivat samoin, etteivät he suhtautuneet vakavasti hengellisiin asioihin. He ajoivat innokkaasti omia etujaan ymmärtämättä, että heidän oli aika asettaa Jehovan edut ensi sijalle. Heistä kerrotaan: ”Tämä kansa on sanonut: ’Aika ei ole tullut, aika Jehovan huoneen rakentamiseksi.’ Ja profeetta Haggain välityksellä tuli sitten Jehovan sana, joka kuului: ’Onko aika teidän itsenne asua paneloiduissa taloissanne, kun tämä huone on autiona? Ja nyt on armeijoiden Jehova sanonut näin: ”Kohdistakaa sydämenne teihinne.”’” (Haggai 1:1–5.)

11. Mitä meidän voisi olla sopivaa kysyä itseltämme?

¹¹ Nykyään elävinä Jehovan todistajina meillä on Jehovan edessä vastaavanlaisia velvollisuuksia ja etuja kuin oli Haggain ajan israelilaisilla, joten meidänkin olisi hyvä kohdistaa sydämemme teihimme vakavasti. ’Itkemmekö’ maailman olosuhteita ja häväistystä, jota ne aiheuttavat Jumalan nimelle? Tunnemmeko tuskaa, kun ihmiset kieltävät Jumalan olemassaolon tai jättävät röyhkeästi huomiotta hänen vanhurskaat periaatteensa? Reagoimmeko samoin kuin ne merkityt yksilöt, jotka Hesekiel näki näyssä 2 500 vuotta sitten? Heistä kerrotaan: ”Jehova sanoi hänelle [miehelle, jolla oli sihteerin mustesarvi]: ’Kulje kaupungin keskitse, Jerusalemin keskitse, ja sinun on pantava merkki niiden ihmisten otsaan, jotka huokailevat ja voihkivat kaikkia sen keskuudessa tehtäviä inhottavuuksia.’” (Hesekiel 9:4.)

12. Mitä merkitystä Hesekielin 9:5, 6:lla on ihmisille nykyään?

¹² Se mitä merkitystä tällä kertomuksella on meille nykyään, ilmenee niille kuudelle miehelle annetuista ohjeista, joilla oli murskaamisaseet: ”Kulkekaa kaupungin halki hänen perässään ja lyökää. Älköön silmänne surkutelko, älkääkä tunteko sääliä. Vanha mies, nuori mies ja neitsyt ja pikkulapsi sekä naiset teidän tulee tappaa – heille turmioksi. Mutta älkää lähestykö ketään ihmistä, jossa on merkki, ja teidän tulee aloittaa minun pyhäköstäni.” (Hesekiel 9:5, 6.) Jotta säilyisimme elossa nopeasti lähestyvästä suuresta ahdistuksesta, meidän täytyy tajuta, että nykyään on etupäässä aika itkeä.

13, 14. a) Millaiset ihmiset Jeesus julisti onnellisiksi? b) Selitä, miksi tämä kuvaus sopii mielestäsi hyvin Jehovan todistajiin.

¹³ Se että Jehovan palvelijat ’itkevät’ maailman murheellista tilaa, ei tietenkään estä heitä olemasta onnellisia. Päinvastoin!  He ovat todellisuudessa maailman onnellisin ihmisryhmä. Jeesus esitti onnellisuuden koetinkiven, kun hän sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, – – ne, jotka surevat, – – lempeämieliset, – – ne, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa, – – armolliset, – – puhdassydämiset, – – rauhantekijät, – – ne, joita on vainottu vanhurskauden tähden.” (Matteus 5:3–10.) Runsas todistusaineisto osoittaa, että tämä kuvaus sopii Jehovan todistajiin ryhmänä – paremmin kuin mihinkään muuhun uskonnolliseen järjestöön.

¹⁴ Varsinkin vuodesta 1919 lähtien, jolloin tosi palvonta ennallistettiin, Jehovan onnellisella kansalla on ollut syytä nauruun. Heillä oli hengellisessä mielessä sama ilahduttava kokemus kuin niillä, jotka palasivat Babylonista 500-luvulla eaa.: ”Kun Jehova kokosi takaisin Siionin vangitut, meistä tuli kuin unta näkeviä. Silloin suumme täyttyi naurusta ja kielemme ilohuudosta. – – Jehova on tehnyt suuria siinä, mitä hän on tehnyt meille. Me olemme tulleet iloisiksi.” (Psalmit 126:1–3.) Keskellä hengellistä nauruakin Jehovan todistajat pitävät silti viisaasti mielessä aikojen vakavuuden. Kun uudesta maailmasta on tullut todellisuutta ja maan asukkaat ovat ottaneet ”lujan otteen todelliseen elämään”, silloin on koittanut aika naurun astua ikuisiksi ajoiksi itkemisen sijaan (1. Timoteukselle 6:19; Ilmestys 21:3, 4).

”Aika syleillä ja aika olla syleilemättä”

15. Miksi kristityt valitsevat ystävänsä tarkasti?

¹⁵ Kristityt valitsevat tarkasti sen, keitä he ’syleilevät’ ystävinään. He muistavat Paavalin varoituksen: ”Älkää eksykö. Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Korinttilaisille 15:33.) Viisas kuningas Salomo puolestaan totesi: ”Viisaiden kanssa vaeltava viisastuu, mutta sen, joka on tekemisissä typerien kanssa, käy huonosti.” (Sananlaskut 13:20.)

16, 17. Miten Jehovan todistajat suhtautuvat ystävyyteen, seurusteluun ja avioliittoon ja miksi?

¹⁶ Jehovan palvelijat valitsevat ystävikseen ihmisiä, jotka heidän tavoin rakastavat Jehovaa ja hänen vanhurskauttaan. Vaikka he arvostavat ystäviensä seuraa ja nauttivat siitä, heidän on viisasta karttaa sitä sallivaista, liian vapaamielistä suhtautumista miehen ja naisen väliseen seurusteluun, jollainen on yleistä joissakin maissa nykyään. He eivät antaudu seurusteluun ikään kuin se olisi harmitonta huvia, vaan pitävät sitä vakavana askeleena kohti avioliittoa, askeleena, joka tulisi ottaa vasta sitten, kun on fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti valmis – ja raamatullisesti vapaa – astumaan pysyvään suhteeseen (1. Korinttilaisille 7:36).

¹⁷ Jotkut saattavat pitää tällaista suhtautumista seurusteluun ja avioliittoon vanhanaikaisena. Jehovan todistajat eivät kuitenkaan anna toisten mielipiteiden vaikuttaa ystävien valintaansa tai seurustelua ja avioliittoa koskeviin päätöksiinsä. He tietävät,  että ”viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot” (Matteus 11:19). Jehova tietää aina asiat parhaiten, joten he suhtautuvat vakavasti hänen neuvoonsa mennä naimisiin ”vain Herrassa” (1. Korinttilaisille 7:39; 2. Korinttilaisille 6:14). He välttävät ryntäämästä suin päin naimisiin siinä luulossa, että avioero tai erilleen muuttaminen olisivat hyväksyttäviä vaihtoehtoja, jos heidän suhteensa alkaisi rakoilla. He etsivät sopivaa puolisoa kaikessa rauhassa, koska he tajuavat, että sitten kun aviolupaukset on annettu, heihin pätee Jehovan laki: ”He eivät siis enää ole kaksi, vaan he ovat yhtä lihaa. Sen tähden, minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako.” (Matteus 19:6; Markus 10:9.)

18. Mikä voi olla astinlauta onnelliseen avioliittoon?

¹⁸ Avioliitto on elinikäinen sitoumus, joka ansaitsee huolellisen suunnittelun. Miehen on johdonmukaista kysyä itseltään: ”Onko tämä nainen todella oikea ihminen minulle?” Yhtä tärkeää tuon miehen on kuitenkin kysyä: ”Olenko minä todella oikea ihminen hänelle? Olenko kypsä kristitty, joka pystyy huolehtimaan hänen hengellisistä tarpeistaan?” Tulevien puolisoiden tulee kummankin olla Jehovan edessä hengellisesti vahvoja ihmisiä, jotka kykenevät solmimaan Jumalan hyväksynnän arvoisen, lujan aviositeen. Tuhannet kristityt parit voivat vahvistaa sen, että kokoaikainen sananpalvelus on erinomainen astinlauta onnelliseen avioliittoon, koska se korostaa enemmän antamista kuin saamista.

19. Miksi jotkut kristityt pysyvät naimattomina?

¹⁹ Jotkut kristityt ’ovat syleilemättä’ siinä mielessä, että he päättävät pysyä naimattomina hyvän uutisen vuoksi (Saarnaaja 3:5). Toiset lykkäävät avioliittoa, kunnes he tuntevat, että heillä on hengelliset edellytykset voidakseen hankkia sopivan puolison. Muistakaamme kuitenkin myös niitä naimattomia kristittyjä, jotka kaipaavat avioliiton tarjoamaa läheisyyttä ja sen suomia etuja, mutta eivät onnistu löytämään puolisoa. Aivan varmasti Jehova iloitsee siitä, että he puolisoa etsiessään kieltäytyvät tinkimästä jumalallisista periaatteista. Meidänkin on hyvä arvostaa heidän uskollisuuttaan ja tarjota heille sitä sopivaa tukea, jonka he ansaitsevat.

20. Miksi aviopuolisoillakin on joskus aika ”olla syleilemättä”?

²⁰ Pitäisikö naimisissa olevien parienkin toisinaan ”olla syleilemättä”? Ilmeisesti pitäisi eräässä merkityksessä, sillä Paavali neuvoi: ”Sanon tämän, veljet: jäljellä oleva aika on supistunut. Olkoot tästä lähtien ne, joilla on vaimo, ikään kuin heillä ei olisi.” (1. Korinttilaisille 7:29.) Näin ollen avioliiton ilojen ja siunausten täytyy joskus antaa tietä teokraattisista velvollisuuksista huolehtimiselle. Tasapainoinen näkemys tästä asiasta ei heikennä vaan lujittaa avioliittoa, koska se muistuttaa osaltaan puolisoita siitä, että Jehovalla täytyy aina olla olennainen, vakiinnuttava sija heidän keskinäisessä suhteessaan (Saarnaaja 4:12).

21. Miksi meidän ei tulisi tuomita aviopareja, kun on kyse lasten hankkimisesta?

²¹ Jotkin avioparit ovat lisäksi pidättyneet hankkimasta lapsia voidakseen olla vapaampia palvelemaan Jumalaa. Tämä on ollut  heille uhraus, ja Jehova palkitsee heidät sen mukaisesti. Sivumennen sanottuna vaikka Raamatussa kannustetaan naimattomuuteen hyvän uutisen takia, siinä ei mainita suoranaisesti mitään pysymisestä lapsettomana samasta syystä (Matteus 19:10–12; 1. Korinttilaisille 7:38; vrt. Matteus 24:19 ja Luukas 23:28–30). Avioparien on siis tehtävä oma ratkaisunsa sen mukaan, mitkä heidän henkilökohtaiset olosuhteensa ovat ja mitä heidän omatuntonsa sanoo. Onpa ratkaisu mikä tahansa, aviopareja ei tule arvostella.

22. Mitä meidän on tärkeää ratkaista?

²² Tosiaankin ”kaikelle on määräaika, niin, aika joka asialle taivaiden alla”. On jopa ”aika sodalle ja aika rauhalle”. (Saarnaaja 3:1, 8.) Seuraavassa kirjoituksessa selitetään, miksi meidän on tärkeää ratkaista, kummalle näistä kahdesta on nyt aika.

Osaatko selittää?

◻ Miksi meidän on elintärkeää tietää, että ”kaikelle on määräaika”?

◻ Miksi nykyään on etupäässä ”aika itkeä”?

◻ Miksi kristityt ovat todella onnellisia, vaikka he ’itkevätkin’?

◻ Miten jotkut kristityt osoittavat ajattelevansa, että nykyään on ”aika olla syleilemättä”?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 6, 7]

Vaikka kristityt ’itkevät’ maailman olosuhteiden vuoksi...

...he ovat todellisuudessa maailman onnellisimpia ihmisiä

[Kuva s. 8]

Kokoaikainen sananpalvelus on erinomainen pohja onnelliselle avioliitolle