Sinä voit kestää loppuun asti

”Juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu.” (HEPREALAISILLE 12:1)

1, 2. Mitä kestäminen merkitsee?

” TE TARVITSETTE kestävyyttä”, kirjoitti apostoli Paavali ensimmäisen vuosisadan heprealaiskristityille (Heprealaisille 10:36). Apostoli Pietarikin korosti tämän ominaisuuden tärkeyttä, kun hän kehotti kristittyjä: ”Lisätkää uskoonne – – kestävyyttä.” (2. Pietarin kirje 1:5, 6.) Mitä kestävyys sitten oikeastaan on?

² Eräs kreikkalais-englantilainen sanakirja määrittelee sanalla ”kestää” käännetyn kreikan kielen verbin merkitykseksi ”jäädä sen sijaan että pakenisi – – pysyä paikallaan, pitää puolensa”. ”Kestävyydeksi” käännetystä kreikkalaisesta substantiivista eräs hakuteos sanoo: ”Sillä tarkoitetaan mielenlaatua, jonka avulla pystyy sietämään monenlaista, ei vain alistuneesti, vaan tuntien hehkuvaa toivoa – –. Se on ominaisuus, joka pitää vastatuuleen kulkevan ihmisen pystyssä. Se on voima, joka voi tehdä vaikeimmastakin koettelemuksesta suurenmoisen, koska se näkee tuskan yli päämäärään.” Kestävyyden ansiosta voi siis seisoa lujana menettämättä toivoaan, vaikka kohtaisi esteitä ja vaikeuksia. Erityisesti ketkä tarvitsevat tätä ominaisuutta?

3, 4. a) Ketkä tarvitsevat kestävyyttä? b) Miksi meidän täytyy kestää loppuun asti?

³ Kaikki kristityt ovat kuvaannollisesti puhuen kilpajuoksussa, joka vaatii kestävyyttä. Noin vuonna 65 apostoli Paavali kirjoitti työtoverilleen ja uskolliselle matkakumppanilleen Timoteukselle seuraavat rauhoittavat sanat: ”Olen taistellut hyvän taistelun, olen juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.” (2. Timoteukselle 4:7.) Ilmauksella ”juoksun päättänyt” Paavali vertasi elämäänsä kristittynä kilpajuoksuun, jossa on tietty reitti ja maaliviiva. Tuohon aikaan Paavali lähestyi voitonriemuisena kilpajuoksun päätepistettä ja odotti luottavaisena saavansa palkinnon. Hän jatkoi: ”Tästä lähtien minulle on varattuna vanhurskauden kruunu, jonka Herra, vanhurskas tuomari, antaa minulle palkaksi sinä päivänä.” (2. Timoteukselle 4:8.) Paavali uskoi varmasti saavansa palkinnon, koska hän oli kestänyt loppuun asti. Miten on meidän muiden laita?

⁴ Rohkaistakseen tähän kilpajuoksuun  lähteneitä Paavali kirjoitti: ”Juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu.” (Heprealaisille 12:1.) Kristittyinä me aloitamme tämän kestävyysjuoksun, kun vihkiydymme Jehova Jumalalle Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Vaikka on tärkeää saada hyvä alku opetuslapseuden tiellä, merkittävintä on loppujen lopuksi se, että kuljemme sen loppuun asti. Jeesus sanoi: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matteus 24:13.) Niitä, jotka päättävät kilpajuoksun menestyksellisesti, odottaa ikuisen elämän palkinto! Koska meilläkin on mielessämme tavoite, meidän täytyy kestää loppuun asti. Mikä auttaa meitä saavuttamaan tuon tavoitteen?

Sopiva ravinto on välttämätöntä

5, 6. a) Mihin meidän täytyy kiinnittää huomiota kestääksemme kilpajuoksussa elämän saamiseksi? b) Mitä hengellistä huolenpitoa meidän täytyy käyttää hyväksemme ja miksi?

⁵ Lähellä Korintin kaupunkia Kreikassa oli ennen vanhaan tapana pitää kuuluisia Isthmoksen kisoja. Paavali oli epäilemättä selvillä siitä, että siellä pidetyt urheilu- ja muut kilpailut olivat tuttuja korinttilaisveljille. Siksi hän viittasi niihin muistuttaessaan heitä elämän kilpajuoksusta, johon he olivat ryhtyneet: ”Ettekö tiedä, että ne, jotka juoksevat kilpajuoksussa, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa palkinnon? Juoskaa siten, että voitte saavuttaa sen.” Paavali korosti sen tärkeyttä, että pysyy kilpajuoksussa ja jatkaa eteenpäin loppuun asti. Mikä sitten auttaisi heitä tekemään niin? ”Jokainen kilpailuun osallistuva harjoittaa itsehillintää kaikessa”, hän lisäsi. Muinaisten kisojen kilpailijat alistuivat ankaraan valmennukseen, huolehtivat äärimmäisen tunnollisesti siitä, mitä he söivät ja joivat, sekä viettivät hyvin kurinalaista elämää, jotta he olisivat voittaneet. (1. Korinttilaisille 9:24, 25.)

⁶ Mitä on sanottava kilpajuoksusta, johon kristityt ovat ryhtyneet? ”Jotta voisi kestää kilpajuoksussa elämän saamiseksi, täytyy kiinnittää huomiota hengelliseen ravitsemukseensa”, sanoo eräs Jehovan todistajien seurakunnan vanhin. Mietihän, millaista hengellistä ravintoa Jehova, ”Jumala, joka antaa kestävyyttä”, on järjestänyt meille (Roomalaisille 15:5). Pääasiallinen hengellisen ravitsemuksemme lähde on hänen Sanansa, Raamattu. Eikö meidän pitäisi noudattaa hyvää raamatunlukuohjelmaa? Jehova on antanut ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä myös ajankohtaiset lehdet Vartiotorni ja Herätkää! sekä muita Raamattuun perustuvia julkaisuja (Matteus 24:45). Niiden ahkera tutkiminen vahvistaa meitä hengellisesti. Meidän täytyy tosiaan varata aikaa – ’ostaa sopiva aika’ – henkilökohtaiseen tutkimiseen (Efesolaisille 5:16).

7. a) Miksi meidän ei pitäisi tyytyä vain siihen, että tunnemme kristilliset perusopit? b) Miten voimme ’pyrkiä kypsyyteen’?

⁷ Pysyäksemme kristillisen opetuslapseuden tiellä meidän täytyy mennä perusluonteista ”alkeisoppia” pitemmälle ja ’pyrkiä kypsyyteen’ (Heprealaisille 6:1). Siksi meidän täytyy kehittää kiinnostusta totuuden ”leveyttä ja pituutta ja korkeutta ja syvyyttä” kohtaan ja ravita itseämme ”vahvalla ruoalla [joka] kuuluu kypsille ihmisille” (Efesolaisille 3:18; Heprealaisille 5:12–14). Ajatellaanpa esimerkiksi neljää luotettavaa kertomusta Jeesuksen elämästä maan päällä: Matteuksen, Markuksen,  Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeja. Tutkimalla huolellisesti näitä evankeliumikertomuksia voimme paitsi saada tietoa siitä, mitä Jeesus teki ja millainen ihminen hän oli, myös havaita, millainen ajattelutapa oli hänen toimintansa takana. Silloin voimme saada itsellemme ”Kristuksen mielen” (1. Korinttilaisille 2:16).

8. Miten kristilliset kokoukset auttavat meitä kestämään elämän kilpajuoksussa?

⁸ Paavali kehotti uskonveljiään: ”Ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme, ja sitä enemmän, kuta enemmän näette sen päivän lähestyvän.” (Heprealaisille 10:24, 25.) Millainen rohkaisun lähde kristilliset kokoukset ovatkaan! Ja miten virkistävältä tuntuukaan sellaisten rakkaudellisten veljien ja sisarten seura, jotka ovat kiinnostuneita meistä ja haluavat auttaa meitä kestämään loppuun asti! Meillä ei ole varaa vähätellä tätä Jehovan rakkaudellista järjestelyä. ’Tulkaamme ymmärryskyvyltä täysikasvuisiksi’ tutkimalla ahkerasti ja käymällä säännöllisesti kokouksissa (1. Korinttilaisille 14:20).

Katselijoita jotka kannustavat sinua

9, 10. a) Millä tavoin katselijat voivat olla kannustuksen lähteenä kestävyysjuoksussa? b) Mikä on Heprealaiskirjeen 12:1:ssä mainittu ’ympärillämme oleva suuri pilvi todistajia’?

⁹ Onpa juoksija valmentautunut miten hyvin tahansa, matkan varrella saattaa silti tapahtua sellaista, mikä voi saada hänet kompastelemaan. ”Te olitte juoksemassa hyvin. Kuka esti teitä edelleenkin tottelemasta totuutta?” kysyi Paavali. (Galatalaisille 5:7.) Ilmeisesti jotkut galatalaiskristityt joutuivat huonoon seuraan, ja siksi he harhaantuivat elämän kilpajuoksussaan. Toisaalta muilta saatava tuki ja rohkaisu voivat tehdä helpommaksi juosta kestävänä. Vaikutus on paljolti samanlainen kuin katselijoilla voi olla kilpailujen osanottajiin. Väkijoukkojen into lisää jännitystä, joka motivoi kilpailijoita lähdöstä maaliin saakka. Yleisön kannustushuudot, joihin usein liittyy äänekästä musiikkia ja kättentaputusta, voivat antaa kilpailun osanottajille sitä lisäpuhtia, jota he tarvitsevat loppukirissä. Myötämieliset katselijat voivat tosiaan innostaa kilpajuoksijoita.

¹⁰ Ketkä ovat katselijoina siinä elämän kilpajuoksussa, johon kristityt ovat lähteneet? Lueteltuaan Heprealaiskirjeen 11. luvussa Jehovan uskollisia esikristillisen ajan todistajia Paavali kirjoitti: ”Niinpä siis, koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia, – – juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu.” (Heprealaisille 12:1.) Pilvivertauksessaan Paavali ei käyttänyt sellaista kreikkalaista sanaa, joka kuvailee selvärajaista, kooltaan tai muodoltaan määriteltävissä olevaa pilveä. Sen sijaan hän käytti sanaa, joka sanakirjantekijä W. E. Vinen mukaan ”merkitsee taivaat kattavaa pilvistä, muodotonta massaa”. Paavalilla oli selvästikin mielessään suuri joukko todistajia – niin suuri, että he olivat kuin pilvimassa.

11, 12. a) Miten uskolliset esikristillisen ajan todistajat voivat ikään kuin huudoin kannustaa meitä juoksemaan kilpajuoksun kestävinä? b) Miten voimme hyötyä täydemmin ”suuresta pilvestä todistajia”?

¹¹ Voivatko uskolliset esikristillisen ajan todistajat olla kirjaimellisesti katselijoina nykyään? Tuskinpa vain. He kaikki nukkuvat kuolemassa ja odottavat ylösnousemusta. Elossa ollessaan he kuitenkin itse olivat menestyksellisiä juoksijoita, ja heidän esimerkkinsä elää edelleen Raamatun sivuilla. Kun tutkimme Raamattua, nämä uskolliset ihmiset voivat herätä mielessämme eloon ja ikään kuin huudoin kannustaa meitä juoksemaan kilpailussa loppuun asti. (Roomalaisille 15:4.) a

¹² Esimerkiksi kun tunnemme houkutusta tarttua maailman suomiin mahdollisuuksiin, niin eikö sen miettiminen, miten Mooses hylkäsi Egyptin loiston, kannustaisikin meitä pysymään tiellämme? Jos edessämme näyttää olevan ankara koettelemus, sen kovan koetuksen muistaminen, jonka Abraham kohtasi, kun  häntä pyydettiin uhraamaan poikansa Iisak, rohkaisisi varmasti meitä olemaan luovuttamatta uskon kamppailussa. Se missä määrin näiden todistajien ”suuri pilvi” innostaa meitä eteenpäin tällä tiellä, riippuu siitä, miten selvästi näemme heidät ymmärryksemme silmin.

13. Miten Jehovan nykyiset todistajat kannustavat meitä elämän kilpajuoksussa?

¹³ Ympärillämme on myös hyvin monia nykyisiä Jehovan todistajia. Millaisia suurenmoisia uskon esimerkkejä onkaan ollut niin voideltujen kristittyjen kuin ’suureen joukkoonkin’ kuuluvien miesten ja naisten riveissä! (Ilmestys 7:9.) Voimme aika ajoin lukea heidän elämäkertojaan tästä lehdestä ja muista Vartiotorni-seuran julkaisuista. b Heidän uskonsa miettiminen kannustaa meitä kestämään loppuun asti. Ja miten suurenmoista onkaan tuntea niiden läheisten ystävien ja sukulaisten tuki, jotka itse palvelevat Jehovaa uskollisesti! Meillä on tosiaan monia kannustamassa meitä elämän kilpajuoksussa.

Määrää tahtisi viisaasti

14, 15. a) Miksi on tärkeää määrätä tahtimme viisaasti? b) Miksi meidän tulee asettaa tavoitteet järkevästi?

¹⁴ Juostessaan pitkää matkaa esimerkiksi maratonkilpailussa juoksijan täytyy määrätä tahtinsa viisaasti. ”Liian nopea alku voi johtaa epäonnistumiseen”, sanotaan New York Runner -aikakauslehdessä. ”Todennäköisenä seurauksena on joko se, että askel on hyvin raskas viimeisillä kilometreillä, tai keskeyttäminen.” Eräs maratonjuoksija muistelee: ”Valmistautuessani kilpailuun kävin kuuntelemassa luentoa, jonka pitäjä varoitti selvin sanoin: ’Älkää yrittäkö pysyä teitä nopeampien juoksijoiden vauhdissa. Juoskaa omaan tahtiinne. Muutoin väsytätte itsenne loppuun ja voitte joutua keskeyttämään.’ Tämän neuvon noudattaminen auttoi minua juoksemaan loppuun saakka.”

¹⁵ Elämän kilpajuoksussa Jumalan palvelijoiden täytyy ponnistella tarmokkaasti (Luukas 13:24). Opetuslapsi Jaakob kuitenkin kirjoitti: ”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä.” (Jaakobin kirje 3:17.) Vaikka toisten hyvä esimerkki saattaa kannustaa meitä tekemään enemmän, järkevyys auttaa meitä asettamaan realistisia tavoitteita, jotka ovat kykyjemme ja olosuhteittemme mukaisia. Raamatussa muistutetaan: ”Koetelkoon kukin, mitä hänen oma työnsä on, ja silloin hänellä on syytä riemuun vain itseensä katsoen eikä toiseen verraten. Sillä kukin joutuu kantamaan oman kuormansa.” (Galatalaisille 6:4, 5.)

16. Miten vaatimattomuus auttaa meitä tahtimme määräämisessä?

¹⁶ Miikan 6:8:ssa esitetään ajatuksia herättävä kysymys: ”Mitä muuta Jehova vaatii sinulta takaisin kuin että – – olet vaatimaton vaeltaessasi Jumalasi kanssa?” Vaatimattomuuteen sisältyy rajoitustemme tajuaminen. Onko terveyden heikkeneminen tai korkea ikä vähentänyt jonkin verran sitä, mitä voimme tehdä Jumalan palveluksessa? Siitä ei kannata lannistua. Jehova hyväksyy ponnistelumme ja uhrauksemme ’sen mukaan mitä meillä on, ei sen mukaan mitä meillä ei ole’. (2. Korinttilaisille 8:12; vrt. Luukas 21:1–4.)

Pidä silmäsi kohdistettuina palkintoon

17, 18. Minkä pitäminen näkyvissään auttoi Jeesusta kestämään kidutuspaalun?

¹⁷ Korostaessaan korinttilaiskristityille tarvetta kestää elämän kilpajuoksussa Paavali mainitsi Isthmoksen kisoista erään toisen piirteen, johon heidän kannatti kiinnittää huomiota. Hän kirjoitti noiden kisojen kilpailijoista: ”He tietysti [juoksevat] saadakseen turmeltuvan kruunun, mutta me turmeltumattoman. Siksi minä en juokse epävarmalla tavalla; en suuntaa iskujani sillä tavalla kuin hosuisin ilmaan.” (1. Korinttilaisille 9:25, 26.) Voittaja sai noissa muinaisissa kisoissa palkinnoksi kruunun eli seppeleen, joka oli tehty männystä tai muista kasveista, vaikkapa kuivatetusta lehtiselleristä – totisesti ”turmeltuvan kruunun”. Mikä sitten odottaa kristittyjä, jotka kestävät loppuun asti?

¹⁸ Viitaten Esimerkkiimme, Jeesukseen Kristukseen, apostoli Paavali kirjoitti: ”Sen  ilon vuoksi, joka oli asetettu hänen eteensä, hän kesti kidutuspaalun, halveksien häpeää, ja on istunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” (Heprealaisille 12:2.) Jeesus kesti ihmiselämänsä loppuun asti katsomalla kidutuspaalun yli palkintoonsa, muun muassa siihen iloon, jota hänelle tuottaa mahdollisuus pyhittää osaltaan Jehovan nimeä, lunastaa ihmiskunta kuolemasta ja hallita Kuninkaana ja Ylimmäisenä Pappina, kun hän palauttaa tottelevaisille ihmisille mahdollisuuden loputtomaan elämään paratiisimaan päällä (Matteus 6:9, 10; 20:28; Heprealaisille 7:23–26).

19. Mihin meidän pitäisi keskittää katseemme, kun kuljemme kristillisen opetuslapseuden tietä?

¹⁹ Ajattele sitä iloa, joka on asetettu meidän eteemme, kun kuljemme kristillisen opetuslapseuden tietä. Jehova on antanut meille syvää tyydytystä tuovan työn saarnata Jumalan valtakunnan hyvää uutista ja jakaa elämää pelastavaa Raamatun tuntemusta toisille (Matteus 28:19, 20). Millainen ilo onkaan löytää joku, joka on kiinnostunut tosi Jumalasta, ja auttaa häntä tulemaan mukaan elämän kilpajuoksuun! Riippumatta niiden ihmisten suhtautumisesta, joille saarnaamme, on etu saada osallistua työhön, joka liittyy Jehovan nimen pyhittämiseen. Kun kestämme sananpalveluksessa huolimatta alueellamme olevien ihmisten välinpitämättömyydestä tai vastustuksesta, meillä on ilo tehdä Jehovan sydän iloiseksi (Sananlaskut 27:11). Suurenmoinen palkinto, jonka hän lupaa meille, on ikuinen elämä. Millaista iloa se tuleekaan tuottamaan! Meidän on pidettävä nämä siunaukset silmiemme edessä ja jatkettava hellittämättä kilpajuoksua.

Kun loppu lähestyy

20. Miten elämän kilpajuoksu voi tulla vaikeammaksi, kun sen loppu lähestyy?

²⁰ Kilpajuoksussa elämän saamiseksi meidän täytyy kamppailla päävihollistamme, Saatana Panettelijaa, vastaan. Kun lähestymme loppua, hän yrittää sitkeästi kompastuttaa meidät tai hidastaa vauhtiamme. (Ilmestys 12:12, 17.) Eikä ole helppoa jatkaa uskollisina, vihkiytyneinä Valtakunnan julistajina, kun otamme huomioon sodat, nälänhädän, ruttotaudit ja kaikki muut vaikeudet, jotka ovat tunnusomaisia ”lopun ajalle” (Daniel 12:4; Matteus 24:3–14; Luukas 21:11; 2. Timoteukselle 3:1–5). Sitä paitsi loppu voi toisinaan näyttää olevan kauempana kuin olemme odottaneet, varsinkin jos olemme lähteneet kilpajuoksuun kymmeniä vuosia sitten. Silti Jumalan sanassa vakuutetaan, että loppu tulee. Jehova sanoo, että se ei myöhästy. Se häämöttää jo näköpiirissä. (Habakuk 2:3; 2. Pietarin kirje 3:9, 10.)

21. a) Mikä vahvistaa meitä, kun jatkamme kilpajuoksua elämän saamiseksi? b) Minkä tulisi olla päätöksemme, kun loppu lähestyy?

²¹ Jotta onnistuisimme elämän kilpajuoksussa, meidän täytyy siis ammentaa voimaa siitä hengellisestä ravinnosta, jota Jehova on rakkaudellisesti järjestänyt meille. Me tarvitsemme myös kaiken sen rohkaisun, jonka voimme saada olemalla säännöllisesti niiden uskonveljiemme seurassa, jotka ovat mukana samassa kilpajuoksussa. Vaikka kilpajuoksumme vaikeutuisi siksi, että kohtaamme matkan varrella vakavaa vainoa tai meille sattuu jotain odottamatonta, voimme kestää loppuun asti, koska Jehova antaa ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” (2. Korinttilaisille 4:7). On hyvin rauhoittavaa tietää, että Jehova haluaa meidän pääsevän maaliin voittoisina! Päättäkäämme siis lujasti ’juosta kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu’ luottaen täysin siihen, että ”aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy” (Heprealaisille 12:1; Galatalaisille 6:9).

[Alaviitteet]

Muistatko?

◻ Miksi meidän täytyy kestää loppuun asti?

◻ Mitä Jehovan järjestelyjä meidän ei pitäisi laiminlyödä?

◻ Miksi on tärkeää, että määräämme tahtimme viisaasti?

◻ Mikä ilo on asetettu eteemme, kun jatkamme kilpajuoksua?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 18]

Ammenna rohkaisua kristillisistä kokouksista