Miten pitemmän iän etsintä voi tuottaa tulosta?

JOTKUT elättelevät toivoa siitä, että uudella vuosituhannella elinikää onnistuttaisiin pidentämään ratkaisevasti. Yksi heistä on tri Ronald Klatz. Hän johtaa American Academy of Anti-Aging Medicine -nimistä tiedeakatemiaa, joka on eliniän pidentämiselle omistautuneiden lääkärien ja tutkijoiden järjestö. Hän ja hänen kollegansa suunnittelevat elävänsä varsin pitkään. ”Edessäni on vähintäänkin 130 vuoden mittainen elämänkaari”, sanoo Klatz. ”Me emme usko vanhenemisen olevan väistämätöntä. Nykyään on olemassa menetelmiä, joilla voidaan hidastaa fyysistä rappeutumista ja sairauksien etenemistä – joita tätä nykyä sanotaan luonnolliseksi vanhenemiseksi – pysäyttää ne ja mahdollisesti jopa muuttaa niiden suunta merkittävässä määrin päinvastaiseksi.” Pitempää ikää tavoitellessaan Klatz itse ottaa päivittäin noin 60 pilleriä.

Toivoa hormonihoidosta tai geenitekniikasta?

Yksi toiveita herättävä menetelmä on hormonihoito. DHEA:na tunnettu hormoni näyttää kokeiden mukaan hidastavan koe-eläinten vanhenemisprosessia.

Ruotsalainen iltapäivälehti Aftonbladet lainasi Århusin yliopistossa professorina toimivaa tri Suresh Rattania, joka kertoi kasvihormoni kinetiinistä: ”Laboratoriossamme tehdyt kokeet osoittavat, että kinetiinissä viljellyt ihmisen ihosolut eivät muutu tavanomaisella ikääntymiseen liittyvällä tavalla. Ne pysyvät nuorina koko elämänsä ajan.” Kinetiiniä saaneiden hyönteisten sanotaan elävän 30–45 prosenttia tavallista pitempään.

Melatoniinihoitojen kerrotaan pidentäneen hiirten elinikää jopa 25 prosenttia. Lisäksi hiiret näyttivät nuoremmilta, terveemmiltä ja elinvoimaisemmilta.

Ihmisen kasvuhormonin (hGH) käytön puolestapuhujat vakuuttavat, että se saa ihon hehkumaan, kasvattaa lihasmassaa, voimistaa sukupuoliviettiä, keventää mielialaa, terävöittää ajattelukykyä ja kiihdyttää aineenvaihdunnan teini-ikäisen tasolle.

Monet luottavat myös geenitekniikkaan. Tutkijat ovat päätelleet voivansa vaikuttaa geenimanipulaation avulla sukkulamadon elinikään. He ovat onnistuneet pitämään joitakin niistä elossa kuusi kertaa pitempään kuin ne normaalisti elävät. Tämä on herättänyt toiveita siitä, että samanlaisia geenejä voitaisiin löytää myös ihmisistä ja että niitäkin voitaisiin manipuloida. Time-lehdessä lainattiin Montrealin McGillin yliopistossa työskentelevää tri Siegfried Hekimiä:  ”Jos löydämme kaikki ihmisen kellogeenit, saatamme oppia hidastamaan niitä hivenen, jolloin voimme pidentää elinikää.”

Biologit ovat jo pitkään tienneet, että telomeeriksi nimitetty kromosomin pää lyhenee aina kun solu jakautuu. Kun telomeeri menettää noin 20 prosenttia pituudestaan, solu ei enää kykene jakautumaan vaan kuolee. Telomeerin pystyy kuitenkin korjaamaan täyteen mittaansa telomeraasi-niminen entsyymi, jolloin solun jakautuminen voi jatkua. Useimmissa soluissa telomeraasin muodostuminen on lakannut ja tuo entsyymi on muuttunut epäaktiiviseksi, mutta aktiivista telomeraasia on viety joihinkin soluihin menestyksekkäästi, mikä on saanut ne kasvamaan ja jakautumaan paljon useampia kertoja kuin normaalisti.

Tutkijoiden mukaan tämä avaa sensaatiomaisia mahdollisuuksia taistella iän mukanaan tuomia sairauksia vastaan. Entä jos ruumiin kantasolut (solut, jotka vastaavat kudosten uusiutumisesta) korvattaisiin sellaisilla kantasoluilla, jotka on ”tehty kuolemattomiksi” aktiivisella telomeraasilla? Tri William A. Haseltine sanoo: ”Tämä on selvästi määritelty visio ihmisen kuolemattomuudesta, josta tehdään hiljalleen todellisuutta 50 seuraavan vuoden kuluessa.” (The New York Times.)

Piileekö ratkaisu nanotekniikassa tai kryoniikassa?

Toivoa herättää myös nanotekniikka, tekniikan ala joka valmistaa nanometrien (metrin miljardisosien) kokoisia laitteita. Alan visioiden luojat uumoilevat, että tulevaisuudessa voitaisiin ohjelmoida paljon solua pienempiä koneita toimimaan molekyylitasolla ja korjaamaan ja nuorentamaan vanhenevia soluja, kudoksia ja elimiä. Muuan tutkija arvelikin eräässä vanhenemisen ehkäisemistä käsittelevässä konferenssissa, että 2000-luvulla lääkärit saattavat tehdä ihmisestä nanotekniikan avulla fyysisesti kuolemattoman.

Kryoniikka merkitsee ihmisruumiiden jäädyttämistä siinä toivossa, että kuolleet solut ja siten myös nuo ihmiset opitaan palauttamaan tieteen keinoin takaisin eloon. Jäädyttää voidaan koko ruumis tai pelkät aivot. Eräs mies antoi jopa jäädyttää lakanan. Miksi lakanan? Se kuului kadonneelle ystävälle, ja siinä oli jonkin verran ihosoluja ja muutamia hiuksia. Hän halusi, että ne jäädytettäisiin, jotta hänen ystävänsä saisi tilaisuuden elää uudelleen, jos tieteessä päästään niin pitkälle, että ihminen voidaan muodostaa uudelleen vain muutamasta tai jopa yhdestä solusta.

Mihin meidän pitäisi perustaa toivomme?

Ihmisellä on luontainen halu elää, ei kuolla. Siksi tällä alueella tapahtuvaa tieteellistä edistystä tervehditään innostuneesti ja suurin toivein. Mutta tähän mennessä ei ole saatu konkreettista näyttöä siitä, että DHEA, kinetiini, melatoniini, kasvuhormoni tai mikään muukaan aine voisi todella hidastaa ihmisten vanhenemista. Epäilijät pelkäävät, että telomeraasin manipuloiminen soluissa ei tuota muuta kuin mahdollisia syöpäsoluja. Ja nanotekniikan ja kryoniikan hyödyntäminen on vielä pikemminkin tieteiskuvitelmaa kuin todellisuutta.

Tiede on myötävaikuttanut ja saattaa edelleenkin myötävaikuttaa siihen, että osa ihmisistä voi elää pitempään ja terveempinä kuin ennen, mutta se ei koskaan tule antamaan  kenellekään ikuista elämää. Miksei? Yksinkertaisesti sanottuna siksi, että vanhenemisen ja kuoleman perimmäinen syy on inhimillisen tieteen ulottumattomissa.

Vanhenemisen ja kuoleman perimmäinen syy

Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että vanheneminen ja kuolema on jotenkin ikään kuin ohjelmoitu geeneihimme. Kysymys kuuluu: milloin, miten ja miksi ne päätyivät geneettiseen koodiimme?

Raamattu antaa meille yksinkertaisen vastauksen, vaikka se ei esitäkään asiaa perinnöllisyystieteen termein eikä puhumalla DNA:sta. Roomalaiskirjeen 5:12:ssa sanotaan: ”Sen vuoksi niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.”

Ensimmäisellä ihmisellä Aadamilla oli ikuisen elämän odote. Hänen ruumiinsa oli suunniteltu toimimaan siten, että hän saattoi nauttia elämästä ikuisesti. Ikuisen elämän saaminen oli kuitenkin ehdollista. Voidakseen ylläpitää elämäänsä loputtomasti Aadamin piti olla yhteistoiminnassa elämän Lähteen, Luojansa, kanssa ja totella häntä. (1. Mooseksen kirja 1:31; 2:15–17.)

Aadam päätti olla tottelematon Luojalle. Oikeastaan hän väitti, että ihminen on paremmassa asemassa hallitessaan itse itseään riippumattomana Jumalasta. Niin hän teki syntiä. Sen jälkeen hänen geneettinen koodinsa ikään kuin muuttui. Aadam ei enää siirtänyt jälkeläisilleen perinnöksi ikuista elämää vaan synnin ja kuoleman. (1. Mooseksen kirja 3:6, 19; Roomalaisille 6:23.)

Todellinen toivo

Tuon tilanteen ei kuitenkaan pitänyt olla pysyvä. Roomalaiskirjeen 8:20 sanoo: ”Luomakunta alistettiin turhuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan toimesta, – – toivon varaan.” Ihmisen Luoja, Jehova Jumala, alisti ihmiset kuoleman alaisuuteen, koska he tekivät syntiä häntä vastaan, mutta samalla hän antoi myös perusteen toivolle.

Tämä peruste kävi selvästi ilmi, kun Jeesus Kristus tuli maan päälle. Johanneksen 3:16 sanoo: ”Sillä Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Mutta miten Jeesukseen Kristukseen uskominen voi pelastaa meidät kuolemasta?

Jos synti on kuoleman syy, niin synti täytyy poistaa, ennen kuin kuolemasta voidaan tehdä loppu. Jeesuksen aloitettua palveluksensa Kristuksena Johannes Kastaja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Johannes 1:29.) Jeesus Kristus oli täysin synnitön. Siksi häntä ei odottanut kuolema, joka on rangaistus synnistä. Siitä huolimatta hän antoi tappaa itsensä. Miksi? Koska siten hän maksoi meidän syntiemme hinnan. (Matteus 20:28; 1. Pietarin kirje 3:18.)

Kun tuo hinta oli maksettu, kaikille Jeesukseen uskoville avautui mahdollisuus elää kuolematta koskaan. Tiede saattaa pidentää elämäämme hyvin rajallisessa määrin, mutta Jeesukseen uskominen on todellinen keino saada ikuinen elämä. Jeesus sai ikuisen taivaallisen elämän, ja samoin hänen uskolliset apostolinsa ja jotkut muutkin ihmiset saavat elää ikuisesti taivaassa. Useimmat meistä Jeesukseen uskovista saavat kuitenkin elää ikuisesti maan päällä, kun Jehova Jumala on ennallistanut maallisen paratiisin. (Jesaja 25:8; 1. Korinttilaisille 15:48, 49; 2. Korinttilaisille 5:1.)

Ikuinen elämä paratiisimaassa

Muuan mies kysyi: ”Kuinka moni ihminen pitää elämää elämisen arvoisena, kun heidän ei tarvitse kuolla?” Onko elämä ilman kuolemaa ikävystyttävää? Raamattu vakuuttaa, ettei ole. ”Kaiken hän on tehnyt kauniiksi aikanaan. Myös määräämättömän ajan hän on pannut heidän sydämeensä, jotta ihminen ei pääsisi koskaan perille työstä, jonka tosi Jumala on tehnyt alusta loppuun asti.” (Saarnaaja 3:11.) Jehova Jumalan luomakunta on niin rikas ja monipuolinen, että se tulee kiehtomaan ja innostamaan meitä ja tekemään meidät onnellisiksi niin kauan kuin elämme – jopa ikuisesti.

 Eräs kuukkelia tutkinut mies sanoi tätä lintua ”ainutlaatuiseksi, viehättäväksi tuttavuudeksi” ja vakuutti, että sen tarkkaileminen on ollut yksi hänen elämänsä nautittavimmista kokemuksista. Mitä enemmän hän sitä tutki, sitä kiehtovammaksi se hänestä kävi. Hän sanoi, että edes 18 vuoden jälkeen hänen tutkimuksensa ei ollut läheskään valmis. Jos yksi lintulaji voi kiehtoa ja innostaa älykästä ihmistä ja pitää hänet tyytyväisenä 18-vuotisen intensiivisen tutkimuksen ajan, niin kuvittele vain, kuinka paljon iloa ja tyydytystä koko maallisen luomakunnan tutkimisesta täytyykään saada.

Ajattele kaikkia niitä mielenkiintoisia tieteenaloja, jotka avautuvat sellaisen ihmisen tutkittavaksi, jota aika ei rajoita. Kuvittele kaikkia niitä kiehtovia paikkoja ja kiinnostavia ihmisiä, joihin voi tutustua. Yritä miettiä, miten loputtomasti on tarjolla mahdollisuuksia keksiä, luoda ja rakentaa kaikenlaista. Tilaisuuksia kehittää ja hyödyntää luovuuttamme tulee olemaan rajattomasti. Kun pohdimme luomakunnan monipuolisuutta, on selvää, että ikuisuus on ainoa aikamäärä, joka tekee oikeutta elämän tarjoamille mahdollisuuksille.

Raamattu osoittaa, että ylösnousemuksen välityksellä myös ne, jotka ovat kuolleet, saavat mahdollisuuden elää ikuisesti (Johannes 5:28, 29). Moni historian arvoitus saattaa selvitä meille, kun silloisten tapahtumien aikaan eläneet ihmiset voivat täydentää tietojamme puuttuvilla yksityiskohdilla ja vastata kysymyksiimme. Ajattele, miten paljon valoa kuolleista herätetyt tulevatkaan luomaan historian eri aikakausiin. (Apostolien teot 24:15.)

Kun mietiskelet tuota aikaa, mieleesi voi tulla, että kuolleista herätetty Job saattaa haluta muotoilla Jobin 14:1:ssä olevan toteamuksen uudelleen. Kenties hän sanoisi silloin: ”Ihminen, naisesta syntynyt, elää nyt ikuisesti ja on täynnä tyytyväisyyttä.”

Niille jotka perustavat toivonsa Jehovaan ja uskovat Jeesukseen, eliniän pidentäminen rajattomiin ei ole pelkkä saavuttamaton unelma. Siitä tulee pian todellisuutta. Vanheneminen ja kuoleminen tulevat loppumaan. Tämä on sopusoinnussa psalmin 68:20 kanssa, jossa sanotaan: ”Jehovalle, Suvereenille Herralle, kuuluvat kuolemasta pääsemisen tiet.” (Ilmestys 21:3, 4.)

[Kuvat s. 4, 5]

Tieteen edistysaskeleet ovat herättäneet toiveita mahdollisuudesta elää paljon pitempään

[Kuva s. 7]

Ikuisuus on ainoa aikamäärä, joka tekee oikeutta elämän tarjoamille mahdollisuuksille