Lukijoiden kysymyksiä

Miten Jehovan todistajat suhtautuvat äänestämiseen?

Raamatussa on selviä periaatteita, jotka auttavat Jumalan palvelijoita suhtautumaan oikein tähän asiaan. Raamatussa ei kuitenkaan näytetä esitettävän mitään sellaista periaatetta, jonka mukaan äänestämisessä sinänsä olisi jotakin väärää. Ei esimerkiksi ole mitään syytä, miksei johtokunta voisi päättää äänestyksellä yritystä koskevista asioista. Jehovan todistajien seurakunnat päättävät usein kokousajoista ja seurakunnan varojen käytöstä äänestyksellä, joka tapahtuu kättä nostamalla.

Entä sitten poliittisissa vaaleissa äänestäminen? Joissakin demokraattisissa maissa on tavallista, että peräti 50 prosenttia ihmisistä jättää vaalipäivänä äänestämättä. Jehovan todistajat eivät puutu toisten äänioikeuden käyttämiseen, eivätkä he millään tavoin kampanjoi poliittisia vaaleja vastaan. He kunnioittavat vallanpitäjiä, jotka on asianmukaisesti valittu virkaansa näillä vaaleilla, ja ovat yhteistoiminnassa heidän kanssaan. (Roomalaisille 13:1–7.) Mitä tulee siihen, äänestävätkö Jehovan todistajat henkilökohtaisesti jotakuta vaaliehdokasta vai eivät, jokainen Jehovan todistaja tekee päätöksen, joka perustuu hänen Raamatun avulla valmennettuun omaantuntoonsa ja hänen käsitykseensä vastuustaan Jumalaa ja valtiota kohtaan (Matteus 22:21; 1. Pietarin kirje 3:16). Todistajat harkitsevat monia seikkoja tätä henkilökohtaista päätöstä tehdessään.

Ensinnäkin Jeesus Kristus sanoi seuraajistaan: ”He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään  ole osa maailmasta.” (Johannes 17:14.) Jehovan todistajat suhtautuvat vakavasti tähän periaatteeseen. Koska he ”eivät ole osa maailmasta”, he ovat puolueettomia maailman politiikkaan liittyvissä asioissa. (Johannes 18:36.)

Toiseksi apostoli Paavali sanoi itseään ”lähettilääksi”, joka edusti Kristusta sen ajan ihmisten keskuudessa (Efesolaisille 6:20; 2. Korinttilaisille 5:20). Jehovan todistajat uskovat, että Kristus Jeesus on nyt Jumalan taivaallisen valtakunnan valtaistuimelle asetettu Kuningas, ja heidän täytyy lähettiläiden tavoin julistaa se kansakunnille (Matteus 24:14; Ilmestys 11:15). Lähettiläiden odotetaan olevan puolueettomia ja pysyvän erossa sen maan sisäisistä asioista, johon heidät lähetetään. Jumalan taivaallisen valtakunnan edustajina Jehovan todistajat pitävät samoin velvollisuutenaan olla puuttumatta sen maan politiikkaan, jossa he asuvat.

Kolmas harkittava seikka on, että ne, jotka ovat äänestäneet jotakuta virkaan, voivat olla vastuussa hänen teoistaan (vrt. 1. Timoteukselle 5:22, vuoden 1992 kirkkoraamattu). Kristittyjen on punnittava huolellisesti, haluavatko he harteilleen tuon vastuun.

Neljänneksi Jehovan todistajat arvostavat syvästi kristillistä ykseyttään (Kolossalaisille 3:14). Uskontojen sekaantumisesta politiikkaan on usein seurauksena jakaumat niiden jäsenten keskuudessa. Jeesusta Kristusta jäljitellen Jehovan todistajat välttävät sekaantumasta politiikkaan, ja näin he säilyttävät kristillisen ykseytensä. (Matteus 12:25; Johannes 6:15; 18:36, 37.)

Vielä viidenneksi politiikasta erossa pysyminen suo Jehovan todistajille puhumisen vapauden, kun he kertovat tärkeää Valtakunnan sanomaa ihmisille, joilla on erilaisia poliittisia näkemyksiä (Heprealaisille 10:35).

Edellä esitettyjen Raamatun periaatteiden valossa Jehovan todistajat tekevät monissa maissa sellaisen henkilökohtaisen päätöksen, etteivät he äänestä poliittisissa vaaleissa, ja noiden maiden lait suovat heille vapauden toimia siten. Entäpä jos laki vaatii kansalaisia äänestämään? Tällöin kukin todistaja on vastuussa siitä, että hän ratkaisee oman omantuntonsa ja Raamatun avulla, mitä hän tilanteessa tekee. Jos joku päättää mennä vaalipaikalle ja äänestyskoppiin, se on hänen ratkaisunsa. Se mitä hän siellä ollessaan tekee, on hänen ja hänen Luojansa välinen asia.

Vartiotornin 1.3.1951 sivulla 74 sanottiin: ”Kun keisari tekee kansalaisten äänestämisen pakolliseksi – – [todistajat] voivat mennä vaalipaikoille ja äänestyskojuihin. Täällä heitä vaaditaan merkitsemään äänensä tai kirjoittamaan, minkä puolesta he seisovat. Äänestäjät tekevät vaalilistoilleen, mitä haluavat. Täällä, Jumalan edessä, täytyy siis hänen todistajainsa toimia hänen käskyjensä kanssa sopusoinnussa ja uskonsa mukaan. Meidän velvollisuutemme ei ole neuvoa, mitä äänestyslipulle on tehtävä.”

Entä jos kristityn vaimon ei-uskova mies vaatii häntä ilmoittautumaan äänestäjäksi? Vaimo on alamainen miehelleen, kuten kristityt ovat alamaisia esivalloille (Efesolaisille 5:22; 1. Pietarin kirje 2:13–17). Jos vaimo tottelee miestään ja menee äänestyskoppiin, se on hänen henkilökohtainen ratkaisunsa. Kenenkään ei pitäisi arvostella häntä. (Vrt. Roomalaisille 14:4.)

Entäpä jos maan laki ei velvoita äänestämään, mutta niihin, jotka eivät mene äänestämään, suhtaudutaan vihamielisesti – kenties heitä jopa uhataan fyysisesti? Tai entä jos niitä, jotka eivät mene äänestämään, rangaistaan tavalla tai toisella ankarasti, vaikka äänestäminen ei lain mukaan olisikaan pakollista? Näissä ja muissa vastaavanlaisissa tilanteissa kristityn on tehtävä oma ratkaisunsa. ”Kukin joutuu kantamaan oman kuormansa.” (Galatalaisille 6:5.)

Jotkut ihmiset saattavat kompastua huomatessaan, että heidän maansa vaaleissa jotkut Jehovan todistajat käyvät äänestämässä, mutta toiset eivät. He voivat sanoa, että Jehovan todistajat eivät ole johdonmukaisia. Ihmisten tulisi kuitenkin tajuta, että tämänkaltaisissa omantunnonasioissa jokaisen kristityn on tehtävä oma ratkaisunsa Jehova Jumalan edessä (Roomalaisille 14:12).

Millaisen henkilökohtaisen ratkaisun Jehovan todistajat erilaisissa tilanteissa sitten tekevätkin, he huolehtivat siitä, että he säilyttävät kristillisen puolueettomuutensa ja puhumisen vapautensa. He luottavat kaikessa siihen, että Jehova Jumala vahvistaa heitä, antaa heille viisautta ja auttaa heitä olemaan tinkimättä uskostaan millään tavalla. Näin he osoittavat luottavansa psalmistan sanoihin: ”Sinä olet minun kallioni ja linnoitukseni, ja nimesi takia sinä johdatat minua ja ohjaat minua.” (Psalmit 31:3.)