Raamattu vastaa aikamme tärkeisiin kysymyksiin

ONKO Raamatulla merkitystä nykyään? Jotta vastaus olisi myönteinen, tämän ikivanhan kirjan pitäisi varmasti tarjota lukijoilleen opastusta kysymyksissä, jotka kiinnostavat ihmisiä nykyään ja jotka ovat merkityksellisiä. Antaako Raamattu hyödyllisiä neuvoja asioissa, joilla on todellista merkitystä nykypäivän maailmassa?

Tarkastellaanpa kahta ajankohtaista kysymystä ja samalla sitä, mitä Raamattu niistä sanoo.

Miksi Jumala sallii kärsimyksiä?

Yksi yleisimmistä nykyisten olosuhteiden herättämistä kysymyksistä on: miksi Jumala antaa viattomien ihmisten kärsiä? Se on aiheellinen kysymys, koska muun muassa väkivaltarikollisuus, moraalin rappeutuminen, kansanmurhat ja henkilökohtaisen elämän tragediat koettelevat yhä useampia ihmisiä.

Esimerkiksi kesäkuussa 1998 pikajuna törmäsi siltaan Pohjois-Saksassa, ja turmassa kuoli yli sata matkustajaa. Jopa kokeneet lääkintähenkilöstön jäsenet ja palomiehet, jotka huolehtivat loukkaantuneista ja menehtyneistä, olivat järkyttyneitä tästä murhenäytelmästä. Evankelisen kirkon piispa kysyi: ”Hyvä Jumala, miksi tämän piti tapahtua?” Piispa itse ei antanut vastausta.

Kokemus osoittaa, että kun viattomat ihmiset joutuvat kärsimään saamatta siihen selitystä, jotkut heistä katkeroituvat. Tässä asiassa Raamatusta on hyötyä, sillä se kertoo, miksi pahuus ja kärsimykset kurjistavat viattomien ihmisten elämää.

Kun Jehova Jumala loi maan ja kaiken, mitä sen päällä on, hänen tarkoituksensa ei ollut, että pahuus ja kärsimykset vaivaisivat ihmiskuntaa. Kuinka voimme olla siitä varmoja? Koska saatuaan  luomistyönsä päätökseen ”Jumala katsoi kaikkea, minkä hän oli tehnyt, ja katso, se oli erittäin hyvää” (1. Mooseksen kirja 1:31). Entä jos sinä katselisit jotakin pahaa, julistaisitko sen ”erittäin hyväksi”? Et tietenkään! Samaten pahuudesta ei ollut maan päällä tietoakaan, kun Jumala julisti kaiken ”erittäin hyväksi”. Milloin ja miten pahuus sitten sai alkunsa?

Pian ensimmäisten vanhempiemme, Aadamin ja Eevan, luomisen jälkeen naista lähestyi voimakas henkiluomus, joka kyseenalaisti Jehovan totuudellisuuden ja hänen suvereeniutensa oikeellisuuden (1. Mooseksen kirja 3:1–5). Tämä olento, Saatana Panettelija, väitti myöhemmin, etteivät ihmiset pysyisi uskollisina Jumalalle vastoinkäymisissä (Job 2:1–5). Miten Jehova reagoi? Hän antoi ajan kulua, jotta kävisi selvästi ilmi, että ihmiset eivät kykene ohjaamaan askeleitaan menestyksellisesti riippumattomina hänestä (Jeremia 10:23). Kun luomukset toimivat vastoin Luojan lakeja ja periaatteita, he tekevät syntiä, ja se johtaa vahingollisiin olosuhteisiin. (Saarnaaja 8:9; 1. Johanneksen kirje 3:4.) Jehova kuitenkin tiesi, että näistä epäsuotuisista olosuhteista huolimatta jotkut ihmiset pysyisivät nuhteettomina hänen edessään.

Eedenin murheellisesta kapinasta on kulunut jo noin 6 000 vuotta. Onko se liian pitkä aika? Jehova olisi voinut tuhota Saatanan ja hänen kannattajansa jo satoja vuosia sitten. Mutta eikö olekin ollut parempi odottaa, kunnes jokainen mahdollinen epäilys Jehovan suvereeniuden oikeellisuudesta ja ihmisten nuhteettomuudesta hänen edessään on hävinnyt? Eikö nykyisen oikeusjärjestyksen mukainen oikeudenkäynti sen ratkaisemiseksi, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, voi joskus kestää vuosikausia?

Kun otetaan huomioon, miten tärkeiden kiistakysymysten edessä Jehova ja ihmiset ovat – kyse on kaikkeudensuvereeniudesta ja ihmisten nuhteettomuudesta – Jehovan on ollut äärimmäisen viisasta antaa ajan kulua. Nyt näemme selvästi, mitä tapahtuu, kun ihmiset hylkäävät Jumalan lait ja ottavat ohjat omiin käsiinsä. Seurauksena on laajalle levinnyt pahuus, ja siksi niin monet viattomat ihmiset kärsivät nykyään.

Onneksi Jumalan sana kuitenkin osoittaa, ettei pahuus jatku ikuisesti. Jehova tekee pian lopun niin pahuudesta kuin sen aiheuttajistakin. Sananlaskujen 2:22 sanoo: ”Jumalattomat puolestaan karsitaan pois maasta, ja petolliset siitä repäistään pois.” Toisaalta ne, jotka ovat uskollisia Jumalalle, voivat odottaa lähellä olevaa aikaa, jolloin ”kuolemaa [ei] enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole” (Ilmestys 21:4).

Raamattu antaa siis selkeän selityksen siihen, miksi viattomat kärsivät. Se myös vakuuttaa, että pahuus ja kärsimykset loppuvat pian. Kun nykyinen elämä tuo mukanaan vastoinkäymisiä, meidän täytyy kuitenkin saada vastaus myös erääseen toiseen tärkeään kysymykseen.

Mikä on elämän tarkoitus?

Kenties nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin ihmishistorian aikana ihmiset yrittävät saada selville, mistä elämässä oikein on kyse. Monet kyselevät itseltään, miksi he elävät ja mistä löytää elämälle tarkoitus. Monenlaiset olosuhteet saavat heidät esittämään tällaisia kysymyksiä.

Ihmisen elämän saattaa pirstoa henkilökohtainen murhenäytelmä. Esimerkiksi vuoden 1998 alussa siepattiin ja murhattiin Baijerissa Saksassa asunut 12-vuotias tyttö. Vuotta myöhemmin hänen äitinsä myönsi, että joka päivä hän etsii elämälleen tarkoitusta – turhaan. Samoin jotkut nuoret havahtuvat pohtimaan elämän tarkoitusta. He tavoittelevat turvallisuutta sekä täyttymyksen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta menettävät toivonsa nähdessään laajalle levinneen ulkokultaisuuden ja moraalisen rappion. Toiset taas rakentavat elämänsä uran ympärille, mutta huomaavat, etteivät valta, maine ja omaisuus tyydytä heidän sisäistä kaipaustaan löytää olemassaololleen jokin syy.

 Mikä sitten saakin ihmisen pohtimaan kysymystä elämän tarkoituksesta, siihen on luvassa vakava ja tyydyttävä vastaus. Jälleen Raamatusta on paljon hyötyä. Se kertoo Jehovan olevan tarkoituksen Jumala, jolla on hyvät syyt kaikkeen, mitä hän tekee. Rakentaisitko talon ilman mitään syytä? Todennäköisesti et, sillä talon rakentaminen vaatii valtavan summan rahaa ja siihen voi kulua kuukausia tai vuosia. Rakennat talon, jotta sinä tai joku muu voi asua siinä. Samaa ajatusmallia voidaan soveltaa Jehovaan. Hän ei ole nähnyt kaikkea tätä vaivaa maan ja sen päällä olevien olentojen luomiseksi syyttä, ilman tarkoitusta. (Vrt. Heprealaisille 3:4.) Mikä on hänen maata koskeva tarkoituksensa?

Jesajan profetia kertoo Jehovan olevan ”tosi Jumala, maan Muodostaja ja sen Tekijä”. Hän on tosiaankin se, ”joka lujasti perusti – – [maan], joka ei luonut sitä turhaan, joka muodosti sen asuttavaksi”. (Jesaja 45:18.) Aina maan luomisesta lähtien Jehovan tarkoitus on ollut, että maa on asuttu. Psalmissa 115:16 sanotaan: ”Jehovalle kuuluvat taivaat, mutta maan hän on antanut ihmisten pojille.” Raamattu siis osoittaa, että Jehova loi maan kodiksi tottelevaisille ihmisille, jotka huolehtisivat siitä (1. Mooseksen kirja 1:27, 28).

Saiko Aadamin ja Eevan kapina Jehovan muuttamaan tarkoitustaan? Ei. Miten voimme olla niin varmoja? Ajattelehan tätä: Raamattu kirjoitettiin tuhansia vuosia Eedenin kapinan jälkeen. Jos Jumala olisi luopunut alkuperäisestä tarkoituksestaan, miksi sitä ei mainita Raamatussa? Ilmeinen johtopäätös on, että hänen maata ja ihmiskuntaa koskeva tarkoituksensa ei ole muuttunut.

Lisäksi Jehovan tarkoitus ei koskaan jää toteutumatta. Jumala vakuuttaa Jesajan välityksellä: ”Niin kuin rankkasade tulee alas taivaasta, ja lumi, eikä sinne palaa, vaan imeytyy maahan ja panee sen tuottamaan ja orastamaan ja antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, sellaiseksi osoittautuu sanani, joka suustani lähtee. Se ei palaa luokseni tyhjin toimin vaan on tekevä sen,  mihin olen mieltynyt, ja menestyvä siinä, mitä varten olen lähettänyt sen.” (Jesaja 55:10, 11.)

Mitä Jumala odottaa meiltä

Voimme selvästikin luottaa siihen, että Jumalan tarkoitus täyttyy ja maassa tulee asumaan ikuisesti tottelevaisia ihmisiä. Jos aiomme olla niiden joukossa, jotka saavat elää maan päällä pysyvästi, meidän täytyy tehdä niin kuin viisas kuningas Salomo sanoi: ”Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:13; Johannes 17:3.)

Eläminen sopusoinnussa Jehovan ihmiskuntaa koskevan tarkoituksen kanssa merkitsee sitä, että hankkii tietoa tosi Jumalasta ja mukautuu hänen vaatimuksiinsa, jotka on esitetty Pyhässä Raamatussa. Jos teemme niin nyt, voimme toivoa saavamme elää ikuisesti paratiisimaassa, jossa emme koskaan lakkaa oppimasta uutta Jumalasta ja hänen suurenmoisesta luomakunnastaan (Luukas 23:43). Miten innostava odote!

Monet jotka etsivät elämälleen tarkoitusta, kääntyvät Raamatun puoleen ja saavat suurta onnellisuutta jo tänä aikana. Esimerkiksi nuorimies nimeltä Alfred ei nähnyt elämässä mitään mieltä. Uskonnon osuus sotiin iljetti häntä, ja hän tympääntyi politiikassa vallitsevaan ulkokultaisuuteen ja moraaliseen rappioon. Hän kävi tutustumassa Pohjois-Amerikan intiaaneihin toivoen saavansa valaistusta siihen, mikä on elämän tarkoitus, mutta joutui palaamaan Eurooppaan pettyneenä. Epätoivoissaan hän turvautui huumeisiin ja rajuun musiikkiin. Myöhemmin Raamatun säännöllinen ja huolellinen tutkiminen kuitenkin auttoi Alfredia tajuamaan elämän todellisen tarkoituksen ja tuntemaan tyytyväisyyttä.

Luotettava valo tiellemme

Mitä voimme siis päätellä Raamatusta? Onko sillä merkitystä nykyään? On kyllä, koska se tarjoaa opastusta ajankohtaisissa asioissa. Raamattu selittää, ettei pahuus ole Jumalan aiheuttamaa, ja auttaa löytämään elämälle tyydyttävän tarkoituksen. Sillä on paljon sanottavaa monista muistakin aiheista, joista ihmiset ovat nykyään hyvin kiinnostuneita. Jumalan sanassa käsitellään muun muassa avioliittoa, lastenkasvatusta, ihmissuhteita ja kuolleilla olevaa toivoa.

Ellet ole vielä tutustunut Raamattuun tarkemmin, kannustamme sinua tekemään niin. Kun huomaat, että sen ohjeilla on elämässä todellista arvoa, sinusta saattaa hyvinkin tuntua samalta kuin psalmistasta, joka etsi opastusta Jehova Jumalalta ja lauloi: ”Sinun sanasi on minun jalkani lamppu ja valo minun tielleni.” (Psalmit 119:105.)

[Kuva s. 6]

Tiedätkö, miksi Jumala antaa viattomien kärsiä?

[Kuva s. 7]

Elämäsi voi olla tarkoituksellista