Jehovan etsiminen valmennetuin sydämin

ISRAELILAINEN pappi Esra oli huomattava Lain tutkija, oppinut, jäljentäjä ja opettaja. Nykyajan kristityille hän on myös hyvä esimerkki kokosieluisesta palveluksesta. Missä suhteessa? Siinä, että hän säilytti jumalisen antaumuksensa, vaikka hän asui Babylonin kaupungissa, joka oli täynnä vääriä jumalia ja demonien palvontaa.

Esran jumalinen antaumus ei ollut vain sattuman tulosta. Hän työskenteli sen hyväksi. Hän kertookin, että hän ”oli valmentanut sydämensä kysyäkseen Jehovan lain neuvoa ja tehdäkseen sen mukaan” (Esra 7:10).

Jehovan kansa haluaa nykyään Esran tavoin tehdä kaiken, mitä Jehova pyytää heitä tekemään heidän eläessään maailmassa, joka suhtautuu vihamielisesti tosi palvontaan. Tarkastellaanpa siksi tapoja, joilla mekin voimme valmentaa sydämemme eli sisäisen ihmisemme – mukaan luettuina ajatuksemme, asenteemme, halumme ja vaikuttimemme – ’kysymään Jehovan lain neuvoa ja tekemään sen mukaan’.

Sydämemme valmentaminen

Sana ”valmentaa” merkitsee ’harjoittaa määräsuoritukseen, tehtävään tai muuhun sellaiseen’. Jos olet tullut Jumalan sanan täsmälliseen tuntemukseen ja vihkinyt elämäsi Jehovalle, sydämesi on varmasti osoittautunut otolliseksi valmennukselle ja sitä voidaan verrata ”hyvään maahan”, josta Jeesus puhui kylväjävertauksessaan (Matteus 13:18–23).

Sydämemme tarvitsee kuitenkin alituista huomiota ja jalostamista. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin sydämeen voi helposti juurtua vahingollisia taipumuksia, kuten rikkakasveja puutarhaan, erityisesti näinä ”viimeisinä päivinä”, jolloin Saatanan järjestelmän ”ilmassa” on lihallisen ajattelun vahingollisia siemeniä enemmän kuin koskaan aiemmin (2. Timoteukselle 3:1–5; Efesolaisille 2:2). Toinen syy liittyy itse maaperään. Jos se jätetään hoitamatta, se saattaa pian kuivua, kovettua ja tulla hedelmättömäksi. Tai liian moni ihminen voi huolettomasti kävellä puutarhassa ja tallata mullan kovaksi. Sydämemme kuvaannollinen maaperä on samanlaista. Se voi tulla hedelmättömäksi, jos sitä laiminlyödään tai jos sitä tallaavat ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneita hengellisestä hyvinvoinnistamme.

On siksi hyvin tärkeää, että me kaikki noudatamme Raamatun kehotusta: ”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi, sillä siitä kumpuavat elämän lähteet.” (Sananlaskut 4:23.)

Seikkoja jotka parantavat sydämemme ”maaperää”

Tarkastellaanpa joitakin seikkoja eli ominaisuuksia, jotka parantavat sydämemme ”maaperää”, niin että se on otollinen terveelle kasvulle. On tietysti moniakin asioita, jotka parantavat sydäntämme, mutta tarkastelemme nyt kuutta ominaisuutta: hengellisen tarpeemme tajuamista, nöyryyttä, rehellisyyttä, jumalanpelkoa, uskoa ja rakkautta.

”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan”, sanoi Jeesus (Matteus 5:3). Samoin kuin kirjaimellisen ruoan nälkä muistuttaa meitä syömisen tarpeellisuudesta, hengellisen tarpeemme tajuaminen pitää yllä hengellisen ravinnon nälkäämme. Ihmiset kaipaavat luonnostaan tällaista ravintoa, koska se tekee elämästä merkityksellisempää ja tarkoituksellisempaa. Saatanan asiainjärjestelmän  aiheuttamat paineet tai yksinkertaisesti se, että tutkiminen tuntuu meistä liian työläältä, voi heikentää tietoisuuttamme tästä tarpeesta. Jeesus kuitenkin sanoi: ”Ihmisen ei tule elää yksistään leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta.” (Matteus 4:4.)

Säännölliset, monipuoliset ja terveelliset ateriat edistävät fyysistä terveyttä, ja ne myös saavat elimistön kehittämään ruokahalua seuraavaa ateriaa kohtaan, kun sen aika koittaa. Sama pitää paikkansa hengellisessä mielessä. Et ehkä mielestäsi ole mikään tutkijatyyppi, mutta jos otat tavaksesi lukea Jumalan sanaa joka päivä ja tutkit säännöllisesti Raamattuun perustuvia julkaisuja, huomaat ruokahalusi kasvavan. Tosiasiassa odotat innokkaasti tutkimishetkiäsi. Älä siis luovuta helposti; yritä hellittämättä kehittää tervettä hengellistä ruokahalua.

Nöyryys pehmentää sydämen

Nöyryydellä on hyvin tärkeä osa sydämen valmentamisessa. Sen ansiosta meitä voidaan opettaa ja meidän on helpompi ottaa auliisti vastaan rakkaudellisia neuvoja ja oikaisua. Ajatellaanpa kuningas Josian hyvää esimerkkiä. Hänen hallituskaudellaan löytyi asiakirja, johon sisältyi Mooseksen välityksellä annettu Jumalan laki. Kun Josia kuuli Lain sanat ja tajusi, miten kauas hänen esi-isänsä olivat harhaantuneet puhtaasta palvonnasta, hän repäisi rikki vaatteensa ja itki Jehovan edessä. Miksi Jumalan sana kosketti kuninkaan sydäntä niin syvästi? Kertomuksen mukaan hänen sydämensä oli ”pehmeä”, niin että hän nöyrrytti itsensä kuullessaan Jehovan sanat. Jehova pani merkille Josian nöyrän ja vastaanottavan sydämen ja siunasi häntä. (2. Kuninkaiden kirja 22:11, 18–20.)

Nöyryyden ansiosta Jeesuksen ”koulunkäymättömät ja tavalliset” opetuslapset tajusivat ja sovelsivat sellaisille ihmisille käsittämättömiä hengellisiä totuuksia, jotka olivat kyllä ”viisaita ja älykkäitä”, mutta vain ”lihan mukaan” (Apostolien teot 4:13; Luukas 10:21; 1. Korinttilaisille 1:26). Viimeksi mainitut eivät olleet valmiita ottamaan vastaan Jehovan sanaa, koska ylpeys oli kovettanut heidän sydämensä. Onko mikään ihme, että Jehova vihaa ylpeyttä? (Sananlaskut 8:13; Daniel 5:20.)

Rehellisyys ja jumalanpelko

Profeetta Jeremia kirjoitti, että ”sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton. Kuka voi tuntea sen?” (Jeremia 17:9.) Tämä petollisuus ilmenee eri tavoin, esimerkiksi itsemme puolustelemisena, kun teemme väärin. Se ilmenee myös siten, että yritämme selitellä luonteemme vakavia puutteita. Rehellisyys auttaa meitä kuitenkin pääsemään voitolle petollisesta sydämestä, koska se auttaa meitä katsomaan totuutta silmästä silmään, niin että voimme edistyä. Psalmista ilmaisi tällaista rehellisyyttä, kun hän rukoili: ”Tutki minut, oi Jehova, ja pane minut koetukselle, puhdista munuaiseni ja sydämeni.” Psalmista oli selvästikin valmentanut sydäntään Jehovan puhdistettavaksi ja koeteltavaksi silläkin uhalla, että hän joutuisi tunnustamaan kuonan kaltaisten ominaisuuksien olemassaolon voidakseen voittaa ne. (Psalmit 17:3; 26:2.)

Jumalanpelko, johon sisältyy ”pahan vihaaminen”, on tehokas apukeino tässä puhdistusprosessissa (Sananlaskut 8:13). Vaikka Jehovaa pelkäävä ihminen ymmärtää hänen olevan rakkaudellisen huomaavainen ja hyvä, hän muistaa aina myös sen, että Jehovalla on valta rangaista, jopa kuolemalla, niitä, jotka eivät tottele häntä. Jehova osoitti, että häntä pelkäävät ihmiset myös tottelisivat häntä, kun hän sanoi Israelista: ”Kunpa he vain saattaisivat sydämensä pelkäämään minua ja pitämään aina kaikki käskyni, jotta heidän ja heidän poikiensa kävisi hyvin ajan hämärään asti!” (5. Mooseksen kirja 5:29.)

Jumalanpelko ei selvästikään tähtää siihen, että pysyisimme kauhun vallassa olevina alamaisina. Ei, vaan sen tulisi kannustaa meitä tottelemaan rakkaudellista Isäämme, jonka tiedämme pitävän silmällä meidän parastamme. Tosiasiassa tällainen jumalanpelko innostaa ja tuo jopa iloa, kuten itse Jeesuksen Kristuksen yhteydessä kävi erittäin selvästi ilmi (Jesaja 11:3; Luukas 12:5).

Valmennettu sydän on vahva uskossa

Uskossa vahva sydän tietää, että kaikki, mitä Jehova pyytää tai neuvoo Sanansa välityksellä, on aina oikein ja meidän parhaaksemme (Jesaja  48:17, 18). Ihminen, jolla on tällainen sydän, kokee syvää tyydytystä ja tyytyväisyyttä soveltaessaan Sananlaskujen 3:5, 6:n kehotusta: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi.” Toisaalta sydän, joka on heikko uskossa, ei olisi taipuvainen luottamaan Jehovaan, ei varsinkaan silloin, kun se merkitsisi uhrauksia, esimerkiksi elämän yksinkertaistamista, jotta voisi keskittää huomion Valtakunnan etuihin (Matteus 6:33). Jehova katsoo hyvin aiheellisesti uskottoman sydämen olevan ”paha” (Heprealaisille 3:12).

Uskomme Jehovaan heijastuu moniin asioihin, myös siihen, mitä teemme oman kotimme seinien sisäpuolella. Ajatellaanpa esimerkiksi Galatalaiskirjeen 6:7:n periaatetta: ”Älkää eksykö: Jumalaa ei voida pitää pilkkana. Sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” Uskomme tähän periaatteeseen näkyy esimerkiksi siitä, millaisia elokuvia katselemme, millaisia kirjoja luemme, miten paljon tutkimme Raamattua ja millaisia ovat rukouksemme. Luja usko, joka saa meidät kylvämään ”henkeä silmällä pitäen”, on tosiaan tärkeä edellytys sille, että sydämemme on valmis ottamaan Jehovan sanan vastaan ja tottelemaan sitä (Galatalaisille 6:8).

Rakkaus – suurenmoisin ominaisuus

Ennen kaikkia muita ominaisuuksia rakkaus tekee sydämemme maaperän vastaanottavaksi Jehovan sanalle. Verratessaan rakkautta uskoon ja toivoon apostoli Paavali kuvailikin rakkautta ”suurimmaksi näistä” ominaisuuksista (1. Korinttilaisille 13:13). Sydän, joka on täynnä rakkautta Jumalaa kohtaan, saa syvää tyydytystä ja iloa hänen tottelemisestaan; se ei totisesti ärsyynny Jumalan vaatimuksista. Apostoli Johannes sanoi: ”Rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään; eivätkä hänen käskynsä ole rasittavia.” (1. Johanneksen kirje 5:3.) Jeesus sanoi samaan tapaan: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän noudattaa minun sanaani, ja minun Isäni rakastaa häntä.” (Johannes 14:23.) Huomaa, että tämä rakkaus on molemminpuolista. Jehova tosiaankin rakastaa syvästi niitä, jotka lähestyvät häntä tuntien rakkautta.

Jehova tietää, että olemme epätäydellisiä ja teemme säännöllisesti syntiä häntä vastaan. Silti hän ei pysyttele meistä etäällä. Jehova etsii palvelijoistaan ”ehyttä sydäntä”, joka saa meidät palvelemaan häntä halukkaasti ”iloisin sieluin” (1. Aikakirja 28:9). Luonnollisesti Jehova tietää, että meiltä vaatii aikaa ja voimia kehittää hyviä ominaisuuksia sydämessämme ja näin tuottaa hengen hedelmää (Galatalaisille 5:22, 23). Siksi hän suhtautuu meihin kärsivällisesti, ”sillä hän tietää hyvin, miten meidät on muovattu, hän muistaa, että me olemme tomua” (Psalmit 103:14). Koska Jeesus ilmaisi samanlaista asennetta, hän ei koskaan arvostellut ankarasti opetuslapsiaan näiden virheistä, vaan kärsivällisesti auttoi ja rohkaisi heitä. Eivätkö Jehovan ja Jeesuksen rakkaus, armo ja kärsivällisyys saakin sinut rakastamaan heitä entistä enemmän? (Luukas 7:47; 2. Pietarin kirje 3:9.)

Jos huomaat joskus vaikeaksi nyhtää irti syvään juurtuneita, rikkakasvien kaltaisia tapoja tai murentaa kovia savikokkareita muistuttavia piintyneitä ominaisuuksia, älä lannistu äläkä masennu. Työskentele sen sijaan edistyäksesi samalla kun ’olet hellittämätön rukouksessa’ ja pyydät usein Jehovalta hänen henkeään (Roomalaisille 12:12). Hänen auliin apunsa turvin voit Esran tavoin onnistua hankkimaan sydämen, joka on täysin valmennettu ’kysymään Jehovan lain neuvoa ja tekemään sen mukaan’.

[Kuva s. 31]

Esra säilytti jumalisen antaumuksensa Babylonissakin

[Kuvan lähdemerkintä s. 29]

Garo Nalbandian