Jumalaa vastaan taistelevat eivät voita!
Jumalaa vastaan taistelevat eivät voita!
”He tulevat varmasti taistelemaan sinua vastaan, mutta eivät voita sinua.” (JEREMIA 1:19)
1. Minkä tehtävän Jeremia sai, ja miten pitkään hänen työnsä jatkui?
JEHOVA valtuutti nuoren Jeremian profeetaksi kansakunnille (Jeremia 1:5). Tämä tapahtui Juudan hyvän kuninkaan Josian hallituskaudella. Jeremia palveli profeettana edelleen läpi myrskyisän aikakauden ennen kuin Babylonia valloitti Jerusalemin ja vei Jumalan kansan pakkosiirtolaisuuteen. (Jeremia 1:1–3.)
2. Miten Jehova rohkaisi Jeremiaa, ja mitä tuota profeettaa vastaan taisteleminen merkitsi?
2 Oli varmaa, että tuomiosanomat, joita Jeremian oli määrä julistaa, herättäisivät vastustusta. Siksi Jumala vahvisti Jeremiaa siihen, mitä oli edessä. (Jeremia 1:8–10.) Profeettaa rohkaistiin esimerkiksi seuraavin sanoin: ”He tulevat varmasti taistelemaan sinua vastaan, mutta eivät voita sinua, sillä ’minä olen sinun kanssasi’, lausuu Jehova, ’vapauttaakseni sinut’.” (Jeremia 1:19.) Jeremiaa vastaan taisteleminen merkitsisi taistelemista Jumalaa vastaan. Nykyään Jehovalla on profeetankaltainen ryhmä palvelijoita, joilla on samanlainen työ kuin Jeremialla oli. Hänen tavallaan he julistavat rohkeasti Jumalan profeetallista sanaa. Ja tämä sanoma vaikuttaa kaikkiin yksilöihin ja kansakuntiin joko suotuisasti tai epäsuotuisasti sen mukaan, miten he reagoivat siihen. Samoin kuin Jeremian aikana nykyäänkin on niitä, jotka taistelevat Jumalaa vastaan vastustamalla hänen palvelijoitaan ja sitä työtä, jonka Jumala on antanut näiden tehtäväksi.
Jehovan palvelijat hyökkäyksen kohteina
3. Miksi Jehovan palvelijat ovat olleet hyökkäyksen kohteina?
3 Jehovan kansa on ollut hyökkäyksen kohteena 1900-luvun alusta saakka. Monissa maissa pahansuovat ihmiset ovat yrittäneet estää – niin, vaientaa – Jumalan valtakunnan hyvän uutisen julistamisen. Heitä on yllyttänyt Päävastustajamme, Panettelija, joka ”vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä” (1. Pietarin kirje 5:8). Kun ”kansakuntien määräajat” päättyivät vuonna 1914, Jumala asetti Poikansa maan uudeksi Kuninkaaksi, jolle annettiin kehotus: ”Käy alistamaan vihollistesi keskellä.” (Luukas 21:24; Psalmit 110:2.) Valtaansa käyttäen Kristus heitti Saatanan taivaasta ja sulki hänet maan läheisyyteen. Koska Panettelija tietää, että hänen aikansa on lyhyt, hän purkaa vihastustaan voideltuihin kristittyihin ja heidän tovereihinsa (Ilmestys 12:9, 17). Mihin näiden Jumalaa vastaan taistelevien toistuvat hyökkäykset ovat johtaneet?
4. Mitä koettelemuksia Jehovan kansalla oli ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta mitä tapahtui vuosina 1919 ja 1922?
4 Jehovan voidellut palvelijat kohtasivat monia uskon koetuksia ensimmäisen maailmansodan aikana. Heitä pilkattiin, paneteltiin ja piestiin, ja väkijoukot ahdistelivat heitä. Kuten Jeesus oli ennustanut, heistä tuli ”kaikkien kansakuntien vihan kohteita” (Matteus 24:9). Keskellä sotahysteriaa jotkut Jumalan valtakunnan viholliset käyttivät hyväkseen samaa taktiikkaa kuin oli käytetty Jeesusta Kristusta vastaan. He leimasivat Jehovan kansaan kuuluvat valheellisesti kapinanlietsojiksi ja iskivät suoraan Jumalan näkyvän järjestön ytimeen. Toukokuussa 1918 Yhdysvaltain liittovaltio antoi määräyksen pidättää Vartiotorni-seuran presidentti J. F. Rutherford ja seitsemän hänen lähintä työtoveriaan. Näille kahdeksalle miehelle langetettiin ankarat vankeustuomiot ja heidät lähetettiin liittovaltion kuritushuoneeseen Atlantaan Yhdysvaltain Georgian osavaltioon. Yhdeksän kuukautta myöhemmin heidät vapautettiin. Toukokuussa 1919 liittovaltion ylioikeus julisti, että vastaajien oikeudenkäyntiä ei ollut johdettu puolueettomalla tavalla, ja siksi tuomio kumottiin. Juttu lähetettiin uuteen käsittelyyn, mutta myöhemmin hallitus peruutti syytteen ja veli Rutherford ja hänen työtoverinsa vapautettiin syytteistä kokonaan. He ryhtyivät jälleen toimimaan, ja Cedar Pointissa Ohiossa Yhdysvalloissa vuosina 1919 ja 1922 pidetyt konventit antoivat Valtakunnan saarnaamistyölle uutta vauhtia.
5. Miten Jehovan todistajia kohdeltiin natsi-Saksassa?
5 Sitten 1930-luvulla nousi diktatuureja, ja Saksa, Italia ja Japani muodostivat yhdessä akselivallat. Tuon vuosikymmenen alussa käynnistyi Jumalan kansaa vastaan julma vaino, erityisesti natsi-Saksassa. Pantiin voimaan kieltoja. Tehtiin kotietsintöjä ja suoritettiin pidätyksiä. Tuhansia vietiin keskitysleireihin, koska he kieltäytyivät luopumasta uskostaan. Jumalaa ja hänen kansaansa vastaan tähdätyn taistelun tarkoitus oli pyyhkäistä Jehovan todistajat pois noista totalitaarisista maista. * Kun todistajat menivät Saksan tuomioistuimiin taistelemaan oikeuksiensa puolesta, valtakunnan oikeusministeriö valmisti pitkän lausunnon sen varmistamiseksi, että he eivät voittaisi juttujaan. Siinä sanottiin: ”Tuomioistuinten ei tule lyödä laimin tehtäväänsä pelkästään näennäisten laillisten muodollisuuksien vuoksi, vaan niiden täytyy muodollisista vaikeuksista huolimatta etsiä ja löytää keinoja täyttää ylevät velvollisuutensa.” Tämä merkitsi sitä, ettei todellista oikeutta voinut saada. Natsit pitivät kiinni siitä käsityksestä, että Jehovan todistajien toiminta oli vihamielistä ja ’järkytti kansallissosialistista rakennelmaa’.
6. Miten työtämme yritettiin pysäyttää toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen?
6 Toisen maailmansodan aikana Jumalan kansalle asetettiin kieltoja ja rajoituksia Australiassa, Kanadassa ja muissa Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvissa maissa – Afrikassa, Aasiassa sekä Karibianmeren ja Tyynenmeren saarilla. Yhdysvalloissa vaikutusvaltaiset viholliset ja vääriä tietoja saaneet ihmiset aiheuttivat ’säädöksen nojalla suunniteltuja vaikeuksia’ (Psalmit 94:20). Mutta lipuntervehtimistä koskevista kysymyksistä ja talosta taloon saarnaamisen kieltävistä järjestyssäännöistä taisteltiin tuomioistuimissa, ja Yhdysvalloissa saadut suotuisat oikeudenpäätökset muodostivat suojamuurin palvontavapaudelle. Jehovan ansiosta vihollinen ei päässyt yrityksissään voitolle. Kun sota päättyi Euroopassa, kiellot poistettiin. Tuhannet keskitysleireissä vangittuina olleet todistajat vapautettiin, mutta taistelu ei silti ollut ohi. Heti toisen maailmansodan jälkeen alkoi kylmä sota. Itä-Euroopan maat painostivat edelleen Jehovan kansaa. Viranomaiset ryhtyivät toimiin häiritäkseen todistustyötämme ja lopettaakseen sen, pysäyttääkseen raamatullisen kirjallisuuden levittämisen ja lakkauttaakseen julkiset konventtimme. Monet passitettiin vankiloihin tai lähetettiin työleireihin.
Saarnaamistyö saa vauhtia
7. Mitä Jehovan todistajat ovat kokeneet viime vuosina Puolassa, Venäjällä ja eräissä muissa maissa?
7 Vuosikymmenien kuluttua Valtakuntaa päästiin jälleen saarnaamaan avoimemmin. Vaikka Puola oli edelleen kommunistisen hallinnon alaisuudessa, siellä saatiin vuonna 1982 pitää yksipäiväisiä konventteja. Vuonna 1985 siellä pidettiin kansainvälisiä konventteja. Vuonna 1989 oli suuria kansainvälisiä konventteja, joihin saapui tuhansia ihmisiä Venäjältä ja Ukrainasta. Samana vuonna Unkari ja Puola myönsivät Jehovan todistajille laillisen tunnustuksen. Syksyllä 1989 Berliinin muuri murtui. Muutaman kuukauden kuluttua meille myönnettiin laillinen tunnustus Itä-Saksassa, ja pian sen jälkeen pidettiin kansainvälinen konventti Berliinissä. Ja 1900-luvun viimeisen vuosikymmenen alussa pyrittiin ottamaan henkilökohtaisesti yhteyttä Venäjällä asuviin veljiin. Moskovassa mentiin viranomaisten puheille, ja vuonna 1991 Jehovan todistajat rekisteröitiin laillisesti. Siitä lähtien työ on kasvanut valtavasti Venäjällä ja entiseen Neuvostoliittoon kuuluneissa tasavalloissa.
8. Mitä Jehovan kansalle tapahtui toisen maailmansodan päättymisen jälkeisinä 45 vuotena?
8 Vaikka vaino hellitti joillakin alueilla, se lisääntyi toisaalla. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeisinä 45 vuotena monet maat kieltäytyivät myöntämästä Jehovan todistajille laillista tunnustusta. Lisäksi meille tai toiminnallemme asetettiin kieltoja 23:ssa Afrikan maassa, 9:ssä Aasian, 8:ssa Euroopan ja 3:ssa Latinalaisen Amerikan maassa sekä 4 saarivaltiossa.
9. Mitä Jehovan palvelijat ovat joutuneet kestämään Malawissa?
9 Malawin Jehovan todistajat saivat osakseen raakaa vainoa, joka alkoi vuonna 1967. Siellä asuvat uskonveljemme eivät suostuneet ostamaan poliittisen puolueen jäsenkorttia, koska he olivat tosi kristittyinä puolueettomia (Johannes 17:16). Malawin kongressipuolueen vuonna 1972 pitämän kokouksen jälkeen julmuudet alkoivat uudelleen. Veljet ajettiin pois kodeistaan ja heiltä evättiin mahdollisuus tehdä ansiotyötä. Tuhannet pakenivat maasta, jottei heitä olisi tapettu. Mutta voittivatko nämä Jumalaa ja hänen kansaansa vastaan taistelevat? Eivät suinkaan. Kun olosuhteet olivat muuttuneet, Malawissa raportoi vuonna 1999 enimmillään 43767 Valtakunnan julistajaa, ja yli 120000 oli läsnä siellä pidetyissä piirikonventeissa. Pääkaupunkiin on rakennettu uusi haaratoimisto.
He etsivät tekosyytä
10. Mitä Jumalan kansan nykyiset vastustajat ovat tehneet samoin kuin he tekivät Danielin tapauksessa?
10 Luopiot, papit ja muut eivät siedä Jumalan sanassa esitettävää sanomaamme. Kristikunnan uskonnollisten piirien painostamina vastustajat etsivät niin sanottua laillista keinoa, joka antaisi heille oikeutuksen taistella meitä vastaan. Mitä menetelmiä joskus käytetään? Mitä salaliittolaiset tekivät hyökätessään profeetta Danielia vastaan? Danielin 6:4, 5:ssä kerrotaan: ”Korkeat virkamiehet ja satraapit [yrittivät] herkeämättä löytää jotakin tekosyytä Danielia vastaan valtakunnan suhteen, mutta he eivät kyenneet löytämään mitään tekosyytä tai turmelusta, koska hän oli luotettava eikä hänessä havaittu mitään laiminlyöntiä tai turmelusta. Niinpä nämä voimakkaat miehet sanoivat: ’Me emme löydä tästä Danielista mitään tekosyytä, paitsi jos meidän on löydettävä se häntä vastaan hänen Jumalansa laista.’” Nykyään vastustajat etsivät samoin tekosyytä. He puhuvat isoon ääneen ”vaarallisista lahkoista” ja yrittävät leimata Jehovan todistajat yhdeksi näistä. Esittämällä vääriä tietoja, ilkeitä vihjauksia ja valheita he hyökkäävät palvontaamme vastaan ja sitä vastaan, että pidämme kiinni jumalisista periaatteista.
11. Mitä jotkut Jehovan todistajien vastustajat ovat valheellisesti väittäneet?
11 Joissakin maissa uskonnolliset ja poliittiset ainekset kieltäytyvät tunnustamasta, että me harjoitamme ”palvontamuotoa, joka on Jumalamme ja Isämme näkökannalta puhdas ja saastumaton” (Jaakobin kirje 1:27). Vaikka kristillistä toimintaamme harjoitetaan 234 eri maassa, vastustajat väittävät, että me emme ole ”tunnettu uskonto”. Vähän ennen vuonna 1998 pidettyä kansainvälistä konventtia eräs ateenalainen sanomalehti lainasi Kreikan ortodoksisen kirkon papiston väitettä, jonka mukaan ”[Jehovan todistajat] eivät ole ’tunnettu uskonto’”, vaikka Euroopan ihmisoikeuksien tuomioistuin oli tullut asiasta aivan päinvastaiseen tulokseen. Muutamaa päivää myöhemmin eräs toinen saman kaupungin sanomalehti kertoi kirkon edustajan sanoneen: ”[Jehovan todistajat] eivät voi olla ’kristillinen seurakunta’, koska heillä ei ole mitään tekemistä Jeesukseen Kristukseen kohdistuvan kristillisen uskon kanssa.” Tämä on todella hämmästyttävä väite, sillä mikään muu uskonnollinen ryhmä ei korosta Jeesuksen jäljittelemistä enemmän kuin Jehovan todistajat!
12. Mitä meidän täytyy tehdä käydessämme hengellistä sotaamme?
12 Me pyrimme puolustamaan ja vahvistamaan hyvää uutista laillisin keinoin (Filippiläisille 1:7). Emme myöskään tingi periaatteistamme emmekä vesitä päätöstämme pitää lujasti kiinni Jumalan vanhurskaista mittapuista (Titukselle 2:10, 12). Jeremian tavoin me ’vyötämme lanteemme ja puhumme kaiken, mitä Jehova käskee meidän puhua’, antamatta Jumalaa vastaan taistelevien ihmisten saattaa meitä kauhun valtaan (Jeremia 1:17, 18). Jehovan pyhässä sanassa on ilmaistu meille selvästi, mikä on oikea suunta. Me emme halua koskaan tukeutua hauraaseen ”lihan käsivarteen” emmekä yritä ’suojautua Egyptin varjoon’ eli emme etsi apua tältä maailmalta (2. Aikakirja 32:8; Jesaja 30:3; 31:1–3). Käydessämme hengellistä sotaa meidän täytyy edelleen luottaa Jehovaan kaikesta sydämestämme, antaa hänen ohjata askeleitamme, eikä nojautua omaan ymmärrykseemme (Sananlaskut 3:5–7). Ellei meillä ole Jehovan tukea ja ellei hän itse varjele meitä, kaikki työmme on ’turhaa’ (Psalmit 127:1).
Tinkimättömiä vainoissakin
13. Miksi voidaan sanoa, että saatanallinen hyökkäys Jeesusta vastaan epäonnistui?
13 Huomattavin esimerkki tinkimättömästä antaumuksesta Jehovaa kohtaan on Jeesus, jota syytettiin väärin kapinan lietsonnasta ja vakiintuneen yhteiskuntajärjestelmän häiritsemisestä. Tutkittuaan Jeesuksen tapausta Pilatus halusi vapauttaa hänet. Mutta vaikka Jeesus oli viaton, niin ihmisjoukko huusi uskonnollisten johtajien yllytyksestä, että hänet piti panna paaluun. Jeesuksen sijasta he vaativat vapautettavaksi Barabbasta – miestä, joka oli heitetty vankilaan kapinan lietsonnasta ja murhasta! Pilatus yritti jälleen taivuttaa järjettömiä vastustajia, mutta lopulta hän antoi periksi ihmisten äänekkäille vaatimuksille. (Luukas 23:2, 5, 14, 18–25.) Vaikka Jeesus kuoli paalussa, tuo katala, saatanallinen hyökkäys viatonta Jumalan Poikaa vastaan epäonnistui täysin, sillä Jehova herätti Jeesuksen kuolleista ja korotti hänet oikealle puolelleen. Kirkastetun Jeesuksen välityksellä vuodatettiin pyhä henki helluntaina vuonna 33, ja siten perustettiin kristillinen seurakunta – ”uusi luomus” (2. Korinttilaisille 5:17; Apostolien teot 2:1–4).
14. Mitä oli tuloksena, kun juutalaiset uskonnolliset ainekset toimivat Jeesuksen seuraajia vastaan?
14 Pian sen jälkeen uskonnolliset ainekset uhkasivat apostoleita, mutta nuo Kristuksen seuraajat eivät lakanneet puhumasta siitä, mitä he olivat nähneet ja kuulleet. Jeesuksen opetuslapset rukoilivat: ”Jehova, ota huomioon heidän uhkauksensa ja suo orjiesi puhua jatkuvasti sanaasi täysin rohkeasti.” (Apostolien teot 4:29.) Jehova vastasi heidän rukoukseensa täyttämällä heidät pyhällä hengellä ja vahvistamalla heitä jatkamaan pelotonta julistamista. Pian apostoleita käskettiin jälleen lopettamaan saarnaaminen, mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.” (Apostolien teot 5:29.) Uhkauksilla, pidätyksillä ja pieksennöillä ei voitu estää heitä laajentamasta Valtakunnan toimintaa.
15. Kuka oli Gamaliel, ja miten hän neuvoi Jeesuksen seuraajien uskonnollisia vastustajia?
15 Miten uskonnolliset hallitusmiehet reagoivat? ”He tunsivat haavoittuvansa syvästi ja tahtoivat surmata heidät [apostolit].” Läsnä oli kuitenkin Gamaliel-niminen lainopettaja, fariseus, jota koko kansa arvosti. Kun hän oli toimittanut apostolit vähäksi aikaa sanhedrininsalin ulkopuolelle, hän neuvoi noita uskonnollisia vastustajia: ”Israelin miehet, varokaa, mitä aiotte tehdä näille miehille. – – minä sanon teille – – älkää kajotko näihin miehiin, vaan antakaa heidän olla (sillä jos tämä hanke tai tämä työ on ihmisistä, niin se kukistuu, mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi kukistaa heitä); muutoin teidän saatetaan ehkä havaita taistelevan todellisuudessa Jumalaa vastaan.” (Apostolien teot 5:33–39.)
Mikään meitä vastaan valmistettu ase ei menesty
16. Kerro omin sanoin, mitä Jehova vakuuttaa kansalleen.
16 Gamalielin neuvo oli järkevä, ja me arvostamme sitä, että jotkut puhuvat puolestamme. Tunnustamme myös sen, että palvontavapautta on pidetty voimassa oikeamielisten tuomareiden päätösten ansiosta. Tietysti se, että kannatamme Jumalan sanaa, ei miellytä kristikunnan papistoa eikä muita Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, johtajia (Ilmestys 18:1–3). Vaikka he ja muut, joihin heillä on vaikutusvaltaa, taistelevat meitä vastaan, meihin soveltuu vakuutus: ”’Mikään ase, joka valmistetaan sinua vastaan, ei menesty, ja jokaiselle kielelle, joka nousee tuomiolle sinua vastaan, sinä langetat tuomion. Tämä on Jehovan palvelijoiden perintöomaisuus, ja heidän vanhurskautensa on minulta’, lausuu Jehova.” (Jesaja 54:17.)
17. Miksi olemme rohkeita, vaikka vastustajat taistelevat meitä vastaan?
17 Vihollisemme taistelevat meitä vastaan ilman syytä, mutta me emme menetä rohkeuttamme (Psalmit 109:1–3). Me emme koskaan anna raamatullista sanomaamme vihaavien ihmisten pelotella meitä niin, että tinkisimme uskostamme. Vaikka odotamme, että hengellinen taistelumme kiihtyy, tiedämme lopputuloksen. Tulemme Jeremian tavoin näkemään seuraavien profeetallisten sanojen täyttymyksen: ”He tulevat varmasti taistelemaan sinua vastaan, mutta eivät voita sinua, sillä ’minä olen sinun kanssasi’, lausuu Jehova, ’vapauttaakseni sinut’.” (Jeremia 1:19.) Me tiedämme, että Jumalaa vastaan taistelevat eivät voita!
[Alaviite]
Miten vastaisit?
• Miksi Jehovan palvelijat ovat olleet hyökkäyksen kohteina?
• Millä tavoin vastustajat ovat taistelleet Jehovan kansaa vastaan?
• Miksi voimme olla varmoja siitä, että Jumalaa vastaan taistelevat eivät voita?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 17]
Jeremialle vakuutettiin, että Jehova olisi hänen kanssaan
[Kuva s. 18]
Keskitysleiristä eloon jääneitä
[Kuva s. 18]
Joukkoväkivaltaa Jehovan todistajia vastaan
[Kuva s. 18]
J. F. Rutherford ja hänen työtoverinsa
[Kuva s. 21]
Jeesuksen tapauksessa Jumalaa vastaan taistelevat eivät voittaneet