Taistelu lahjontaa vastaan hengen miekan avulla

”[PUKEKAA] YLLENNE UUSI PERSOONALLISUUS, JOKA LUOTIIN JUMALAN TAHDON MUKAAN TOSI VANHURSKAUDESSA JA USKOLLISUUDESSA.” (Efesolaisille 4:24)

KUKOISTUKSENSA aikaan Rooman imperiumi oli mestarillisin ihmisten luoma hallintokoneisto, jonka maailma oli nähnyt. Sen lainsäädäntö oli niin toimiva, että monien maiden lait perustuvat siihen edelleenkin. Rooman saavutuksista huolimatta sen legioonat eivät kyenneet voittamaan yhtä salakavalaa vihollista: korruptiota. Lopulta korruptio joudutti Rooman kukistumista.

Niiden joukossa, jotka joutuivat kärsimään korruptoituneiden roomalaisten viranomaisten toiminnasta, oli apostoli Paavali. Felix, Paavalia kuulustellut roomalainen käskynhaltija, ilmeisesti tajusi tämän olevan viaton. Yhtenä aikansa korruptoituneimmista käskynhaltijoista Felix kuitenkin viivytti Paavalin oikeudenkäyntiä siinä toivossa, että tämä antaisi hänelle rahaa varmistaakseen vapauttamisensa. (Apostolien teot 24:22–26.)

Paavali ei lahjonut Felixiä vaan puhui hänelle suoraan ”vanhurskaudesta ja itsehillinnästä”. Felix ei muuttanut tapojaan, ja Paavali pysyi mieluummin vankilassa kuin yritti kiertää oikeuskäytäntöä lahjuksella. Hän saarnasi totuuden ja rehellisyyden sanomaa ja eli sen mukaisesti. Hän kirjoitti juutalaiskristityille: ”Luotamme siihen, että meillä on vilpitön omatunto, koska me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” (Heprealaisille 13:18.)

Tällainen suhtautumistapa erosi jyrkästi tuon ajan moraalista. Felixin veli Pallas oli antiikin rikkaimpia miehiä, ja hän oli kerännyt omaisuutensa,  jonka arvoksi on laskettu noin 270 miljoonaa markkaa, lähes täysin lahjonnan ja kiristyksen avulla. Hänen varansa kuitenkin kalpenevat niiden miljardien markkojen rinnalla, joita jotkut 1900-luvulla vaikuttaneet korruptoituneet vallanpitäjät ovat tallettaneet salaisille pankkitileilleen. Olisi selvästikin hyvin sinisilmäistä uskoa, että nykyvaltiot olisivat voittaneet sodan lahjontaa vastaan.

Kun kerran korruptiolla on ollut vankka jalansija näin pitkään, niin pitäisikö meidän olettaa, että se yksinkertaisesti kuuluu ihmisluontoon? Vai voidaanko lahjonnalle tehdä jotakin?

Miten lahjonta voidaan saada kuriin?

Ensimmäinen ilmiselvä askel lahjonnan kuriin saamisessa on sen tajuaminen, että lahjonta on tuhoisaa ja väärin, koska se hyödyttää häikäilemättömiä ihmisiä toisten kustannuksella. Tämän suuntaista kehitystä on epäilemättä tapahtunutkin. Yhdysvaltain varaulkoasiainministeri James Foley sanoi: ”Me kaikki tajuamme, että lahjonnasta joudutaan maksamaan kallis hinta. Lahjukset heikentävät hyvää hallintoa, vahingoittavat talouden tuottavuutta ja talouskehitystä, kierouttavat kaupankäyntiä ja piinaavat kansalaisia ympäri maailmaa.” Moni olisi hänen kanssaan samaa mieltä. Vuonna 1997 joulukuun 17. päivänä 34 johtavaa maata allekirjoitti lahjonnan vastaisen sopimuksen, jolla toivotaan olevan ”suuri vaikutus maailmanlaajuiseen taisteluun korruptiota vastaan”. Sopimuksen mukaan on ”rikollista tarjota lahjusta tai luvata tai antaa lahjus ulkomaiselle viranomaiselle siinä tarkoituksessa, että saisi tehtyä tai pidettyä voimassa kansainvälisiä liikesopimuksia”.

Lahjukset, joita maksetaan tarjouskilpailun voittamiseksi muissa maissa, ovat kuitenkin pelkkä jäävuoren huippu. Kaiken lahjonnan lopettaminen vaatii toista, paljon vaikeampaa askelta: ajattelutavan muutosta. Lahjonta voi hävitä vasta, kun ihmiset oppivat kaikkialla vihaamaan sitä. Newsweek-lehdessä kerrottiin, että jotkut ovat tästä syystä sitä mieltä, että valtioiden pitäisi ”vahvistaa yleistä kansalaishyveellisyyden tajua”. Myös korruptiota vastustava kansalaisjärjestö Transparency International suosittelee, että sen kannattajat istuttaisivat työpaikalleen ”rehtiyden siemenen”.

Taistelu lahjontaa vastaan on moraalinen taistelu, jota ei voida voittaa yksin lainsäädännön eli lakisääteisten rangaistusten ”miekan” avulla (Roomalaisille 13:4, 5). Ihmisten mieleen täytyy kylvää hyveellisyyden ja rehtiyden siemeniä. Niin voidaan tehdä parhaiten käyttämällä ”hengen miekkaa”, joksi Paavali sanoi Jumalan sanaa, Raamattua (Efesolaisille 6:17).

Raamattu tuomitsee lahjonnan

Miksi Paavali ei hyväksynyt lahjontaa? Koska hän halusi tehdä Jumalan tahdon, ja Jumala ”ei kohtele ketään puolueellisesti eikä ota vastaan lahjusta” (5. Mooseksen kirja 10:17). Lisäksi Paavali epäilemättä muisti Mooseksen laista tämän nimenomaisen ohjeen: ”Et saa olla puolueellinen etkä ottaa vastaan lahjusta, sillä lahjus sokaisee viisaiden silmät ja vääristelee vanhurskaiden sanat.” (5. Mooseksen kirja 16:19.) Myös kuningas Daavid ymmärsi, että Jehova vihaa lahjontaa, ja hän pyysi, ettei Jumala lukisi häntä sellaisten syntisten joukkoon, ”joiden oikea käsi on täynnä lahjontaa” (Psalmit 26:10).

Niillä jotka palvovat Jumalaa vilpittömästi, on muitakin syitä pysyä erossa lahjonnasta. ”Oikeudella kuningas antaa maalle vakautta”, kirjoitti Salomo, ”mutta se, joka ahnehtii lahjuksia, repii sen alas.” (Sananlaskut 29:4, New International Version.) Oikeus – varsinkin kun sitä noudattaa jokainen korkeimmasta viranomaisesta lähtien – tuo vakautta, kun taas lahjonta köyhdyttää maan. Newsweekissä todettiin kiinnostavasti: ”Järjestelmässä, jossa jokainen haluaa osansa korruptiokakusta ja tietää, miten päästä siihen käsiksi, talous saattaa yksinkertaisesti romahtaa.”

Silloinkin kun talous ei romahda täysin, ne jotka rakastavat oikeutta, tuntevat itsensä turhautuneiksi, kun lahjonta rehottaa vapaasti (Psalmit 73:3, 13). Vääryyttä tehdään myös Luojallemme, joka antoi meille luontaisen oikeustajumme. Menneisyydessä Jehova on puuttunut ihmisten asioihin tehdäkseen lopun räikeästä korruptiosta. Hän esimerkiksi sanoi  Jerusalemin asukkaille selvästi, miksi hän hylkäisi heidät heidän vihollistensa käsiin.

Jumala sanoi profeettansa Miikan välityksellä: ”Kuulkaahan tämä, te Jaakobin huoneen päämiehet ja te Israelin huoneen käskijät, te, jotka inhoatte oikeutta ja jotka teette kaiken suorankin kieroksi. Lahjusta vastaan tuomitsevat sen päämiehet, ja maksusta opettavat sen papit, ja rahasta ennustelevat sen profeetat – – Sen tähden teidän takianne pelloksi kynnetään Siion ja rauniokasoiksi tulee Jerusalem ja huoneen vuori metsäkukkuloiksi.” Lahjonta oli turmellut Israelin yhteiskunnan, aivan niin kuin se rappeutti Roomankin satoja vuosia myöhemmin. Jumalan varoituksen mukaisesti Jerusalem tuhottiin ja hylättiin noin sata vuotta sen jälkeen, kun Miika oli kirjoittanut nämä sanat. (Miika 3:9, 11, 12.)

Yhdenkään ihmisen tai kansan ei kuitenkaan tarvitse olla korruptoitunut. Jehova kannustaa jumalattomia ihmisiä hylkäämään elämäntapansa ja muuttamaan ajatteluaan (Jesaja 55:7). Hän haluaa meidän jokaisen vaihtavan ahneuden epäitsekkyyteen ja turmeluksen vanhurskauteen. ”Joka petollisesti riistää alhaista, on häväissyt hänen Tekijäänsä, mutta joka osoittaa suopeutta köyhälle, kirkastaa Häntä”, Jehova muistuttaa meitä (Sananlaskut 14:31).

Menestyksekäs taistelu lahjontaa vastaan Raamatun totuuden avulla

Mikä voi saada ihmisen tekemään tällaisen muutoksen? Sama voima, joka sai Paavalin luopumaan fariseuksen elämästä ja tulemaan Jeesuksen Kristuksen järkkymättömäksi seuraajaksi. ”Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva”, hän kirjoitti (Heprealaisille 4:12). Raamatun totuus edistää rehellisyyttä nykyäänkin, jopa niiden keskuudessa, jotka ovat olleet syvällä mukana korruption kiemuroissa. Tässä yksi esimerkki.

Itäeurooppalainen Aleksandr liittyi pian asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen rikollisjoukkueeseen, joka harjoitti kiristystä ja lahjontaa. * ”Minun tehtäväni oli kiristää suojelurahoja varakkailta liikemiehiltä”, hän selittää. ”Kun olin saavuttanut jonkun liikemiehen luottamuksen, muut ryhmämme jäsenet uhkasivat häntä väkivallalla. Sitten minä tarjouduin hoitamaan tilanteen – sievoista summaa vastaan. ’Asiakkaani’ kiittivät minua siitä, että autoin heitä heidän vaikeuksissaan, vaikka itse asiassa olin niiden aiheuttaja. Niin oudolta kuin se saattaa kuulostaakin, se oli piirre, josta nimenomaan pidin tuossa tehtävässä.

Nautin myös tuon elämäntavan tarjoamasta rahasta ja jännityksestä. Ajoin kalliilla autolla, asuin mukavassa asunnossa, ja minulla oli rahaa ostaa, mitä ikinä halusin. Ihmiset pelkäsivät minua, mikä antoi minulle vallan tunteen. Jotenkin minusta tuntui, ettei kukaan voinut puuttua tekemisiini ja että olin lain yläpuolella. Kaikki ongelmat poliisin kanssa voitiin selvittää joko palkkaamalla taitava asianajaja, joka osasi käyttää hyväkseen lain porsaanreikiä, tai lahjomalla oikea henkilö.

Sellaiset ihmiset, joiden toimeentulo riippuu korruptiosta, ovat kuitenkin harvoin lojaaleja toisilleen. Yksi joukkomme jäsenistä tympääntyi minuun, ja huomasin joutuneeni entisten ystävieni epäsuosioon. Yhtäkkiä menetin loisteliaan autoni, rahani ja kalliiksi käyneen tyttöystäväni. Minut jopa hakattiin kurjaan kuntoon. Tällainen muutos sai minut pohtimaan vakavasti elämän tarkoitusta.

Äidistäni oli tullut muutamaa kuukautta aiemmin Jehovan todistaja, ja aloin lukea heidän kirjallisuuttaan. Sananlaskujen 4:14, 15 sai minut todella ajattelemaan, kun siinä sanotaan: ’Jumalattomien polulle älä mene äläkä käy suoraa päätä pahojen tielle. Kaihda sitä, älä kulje sitä pitkin; käänny siltä pois ja jatka matkaa.’ Tällaiset raamatunkohdat saivat minut vakuuttumaan siitä, että niillä, jotka haluavat viettää rikollista elämää, ei ole todellista tulevaisuutta. Aloin rukoilla Jehovaa ja pyytää, että hän ohjaisi minut oikeaan suuntaan. Tutkin Raamattua Jehovan todistajien kanssa, ja lopulta vihin elämäni Jumalalle. Olen elänyt rehdisti siitä lähtien.

Rehellisten mittapuiden mukaan eläminen on tietenkin merkinnyt sitä, että käytettävissäni  on paljon vähemmän rahaa kuin ennen. Mutta nyt minusta tuntuu, että minulla on tulevaisuus, että elämälläni on todellinen tarkoitus. Tajuan, että entinen elämäntapani ylellisyyksineen oli kuin korttitalo, joka uhkasi luhistua minä hetkenä hyvänsä. Aiemmin omatuntoni oli turtunut. Raamatun tutkimisen ansiosta se kolkuttaa nyt aina, kun minulle tulee kiusaus olla epärehellinen, vaikka kyseessä olisi pienikin asia. Yritän elää sopusoinnussa psalmin 37:3 kanssa, jossa sanotaan: ’Luota Jehovaan ja tee hyvää, asu maassa ja toimi uskollisesti.’”

”Joka lahjuksia vihaa, saa elää”

Kuten Aleksandr huomasi, Raamatun totuus voi auttaa ihmistä pääsemään eroon korruptiosta. Hän teki muutoksia sopusoinnussa sen kanssa, mitä apostoli Paavali sanoo kirjeessään efesolaisille: ”Teidän tulee panna pois vanha persoonallisuus, joka mukautuu entiseen käytöstapaanne ja joka turmeltuu petollisten halujensa mukaan, – – teidän tulee uudistua mieleenne vaikuttavassa voimassa ja pukea yllenne uusi persoonallisuus, joka luotiin Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa. Siksi, nyt kun olette panneet pois valheen, puhukaa totta, kukin teistä lähimmäisensä kanssa, sillä olemme toinen toisellemme kuuluvia jäseniä. Älköön varastaja enää varastako, vaan tehköön ennemmin kovasti työtä suorittaen käsillään sitä, mikä on hyvää, jotta hänellä olisi jotakin annettavaa tarpeessa olevalle.” (Efesolaisille 4:22–25, 28.) Koko ihmiskunnan tulevaisuus riippuu tällaisista muutoksista.

Jos ahneus ja korruptio saavat rehottaa vapaasti, ne voivat turmella maan, aivan niin kuin ne osaltaan tuhosivat Rooman imperiuminkin. Onneksi ihmiskunnan Luoja ei kuitenkaan aio jättää tällaisia asioita sattuman varaan. Hän on päättänyt ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maata” (Ilmestys 11:18). Ja Jehova lupaa niille, jotka kaipaavat turmeltumatonta maailmaa, että hän saa pian aikaan ”uudet taivaat ja uuden maan, joissa vanhurskaus asuu” (2. Pietarin kirje 3:13).

On totta, että nykyään ei ole helppoa elää rehtien mittapuiden mukaan. Jehova kuitenkin vakuuttaa, että ajan mittaan ”ahne aiheuttaa perheelleen ongelmia, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää” (Sananlaskut 15:27, NIV). * Kun hylkäämme korruption nyt, osoitamme olevamme vilpittömiä rukoillessamme Jumalaa: ”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 6:10.)

Samalla kun odotamme Valtakunnan tarttuvan toimeen, jokainen meistä voi kylvää vanhurskauden siemeniä kieltäytymällä hyväksymästä lahjontaa tai harjoittamasta sitä (Hoosea 10:12). Jos teemme siten, meidänkin elämämme todistaa Jumalan henkeytetyn sanan voimasta. Hengen miekka voi tehdä lopun lahjonnasta.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 7]

Raamatun avulla voimme kehittää ”uutta persoonallisuutta” ja pysyä erossa lahjonnasta