”Varjele sydäntäsi”

JEHOVA sanoi profeetta Samuelille: ”Ei Jumala näe niin kuin ihminen näkee: ihminenhän näkee sen, mikä näkyy silmille, mutta Jehova näkee, millainen sydän on.” (1. Samuelin kirja 16:7.) Myös psalmista Daavid kiinnitti huomion kuvaannolliseen sydämeen laulaessaan: ”Sinä [Jehova] olet tutkinut sydämeni, olet tehnyt tarkastuksen yöllä, olet puhdistanut minut; tulet havaitsemaan, että minä en ole juonitellut.” (Psalmit 17:3.)

Jehova tosiaan katsoo sydämeemme ratkaistakseen, millaisia olemme sisimmältämme (Sananlaskut 17:3). Muinaisen Israelin kuningas Salomo neuvoo siis hyvällä syyllä: ”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi, sillä siitä kumpuavat elämän lähteet.” (Sananlaskut 4:23.) Miten voimme varjella kuvaannollista sydäntämme? Vastauksen tähän kysymykseen antaa Sananlaskujen 4. luku.

Kuuntele isän kuria

Sananlaskujen 4. luku alkaa sanoilla: ”Kuunnelkaa, oi pojat, isän kuria ja kiinnittäkää huomiota oppiaksenne tuntemaan ymmärrystä. Sillä hyvää opetusta minä olen antava teille. Älkää hylätkö minun lakiani.” (Sananlaskut 4:1, 2.)

Nuoria neuvotaan kuuntelemaan jumalisten vanhempiensa ja varsinkin isänsä viisasta opetusta. Isällä on raamatullinen velvollisuus huolehtia perheensä fyysisistä ja hengellisistä tarpeista (5. Mooseksen kirja 6:6, 7; 1. Timoteukselle 5:8). Miten paljon vaikeampaa nuoren olisikaan kasvaa kypsäksi ilman tällaista ohjausta. Eikö lapsen pitäisikin siksi ottaa kunnioittavasti vastaan isänsä kuri?

Entä jos nuorella ei ole isää, joka opastaisi häntä? Esimerkiksi 11-vuotias Jason jäi isättömäksi neljän vuoden ikäisenä. * Kun eräs kristitty vanhin kysyi häneltä, mikä on ollut hänen elämänsä vaikein asia, hän vastasi empimättä: ”On kurjaa, kun ei ole isää. Joskus se tuntuu tosi masentavalta.” Nuorille, jotka ovat vailla vanhempien ohjausta, on kuitenkin tarjolla lohduttavia neuvoja. Jason ja muut, joilla on samanlainen tilanne, voivat kysyä ja saada neuvoja vanhimmilta ja muilta kristillisen seurakunnan kypsiltä jäseniltä. (Jaakobin kirje 1:27.)

Salomo jatkaa muistellen omaa kasvatustaan: ”Minä osoittauduin isäni tosi pojaksi, hennoksi ja ainoaksi äitini edessä.” (Sananlaskut 4:3.) Kuninkaalla oli ilmeisesti lämpimiä muistoja oppivuosistaan. ”Tosi poikana”, joka on pannut isälliset neuvot sydämelleen, Salomolla on täytynyt olla lämmin ja läheinen suhde isäänsä Daavidiin. Lisäksi Salomo oli ”ainoa” eli erittäin rakastettu. Miten tärkeää lapsen onkaan saada kasvaa kodissa, jossa vallitsee lämmin ilmapiiri ja jossa viestintäkanavat ovat avoinna.

Hanki viisautta ja ymmärrystä

Salomo kertoo isänsä rakkaudellisista neuvoista: ”Isällä oli tapana opettaa minua ja sanoa minulle: ’Sydämesi pitäköön lujasti kiinni minun sanoistani. Pidä minun käskyni, niin saat elää. Hanki viisautta, hanki ymmärrystä. Älä unohda, äläkä poikkea suuni sanoista. Älä hylkää sitä [viisautta], niin se suojelee sinua. Rakasta sitä, niin se varjelee sinua. Viisaus on pääasia. Hanki viisautta, ja  kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä.’” (Sananlaskut 4:4–7.)

Miksi viisaus on ”pääasia”? Viisaus on ominaisuus, jonka ansiosta ihminen osaa käyttää tietoa ja ymmärrystä tavalla, joka tuottaa hyviä tuloksia. Välttämätön edellytys viisaudelle on tieto, havaintojen ja kokemuksen tai lukemisen ja tutkimisen perusteella hankittu tosiasioiden tuntemus. Mutta jos emme osaisi käyttää tietojamme oikein, niillä ei olisi paljonkaan merkitystä. Meidän täytyy paitsi lukea säännöllisesti Raamattua ja ”uskolliselta ja ymmärtäväiseltä orjalta” saamiamme raamatullisia julkaisuja myös pyrkiä soveltamaan sitä, mitä opimme niistä (Matteus 24:45).

On välttämätöntä hankkia myös ymmärrystä. Voisimmeko ilman sitä todella nähdä, miten asiat liittyvät toisiinsa, ja muodostaa mielessämme kokonaiskuvan? Jos meillä ei olisi ymmärrystä, miten voisimme tajuta asioiden syy-yhteydet ja lisäksi hankkia ymmärtäväisyyttä ja tarkkanäköisyyttä? Jotta voisimme siis tehdä oikeita päätelmiä, meillä täytyy olla ymmärrystä. (Daniel 9:22, 23.)

Salomo kertoo edelleen, mitä hänen isänsä tapasi sanoa: ”Pidä sitä [viisautta] suuressa arvossa, niin se korottaa sinut. Se antaa sinulle kunniaa, koska otat sen syleilyysi. Se antaa viehättävän seppeleen päähäsi, kauneuden kruunun se suo sinulle.” (Sananlaskut 4:8, 9.) Jumalinen viisaus suojelee sitä, joka ottaa sen syleilyynsä eli omaksuu sen. Se myös tuottaa hänelle kunniaa ja kaunistaa häntä. Hankkikaamme toki näin ollen viisautta.

”Tartu kuriin”

Toistellen isänsä opetuksia Israelin kuningas sanoo seuraavaksi: ”Kuule, poikani, ja ota sanani vastaan. Silloin elinvuotesi tulevat lukuisiksi. Viisauden tietä minä olen sinulle opettava; olen saattava sinut astumaan oikeamielisyyden jäljissä. Vaeltaessasi ei kulkusi joudu ahtaalle, ja jos juokset, et kompastu. Tartu kuriin, älä hellitä. Varjele sitä, sillä juuri se on elämäsi.” (Sananlaskut 4:10–13.)

Isänsä tosi poikana Salomon on täytynyt ymmärtää sellaisen rakkaudellisen kurin arvo, joka opastaa ja oikaisee. Kuinka voisimme ilman tasapainoista kuria odottaa edistyvämme hengelliseen kypsyyteen tai toivoa parantavamme elämämme laatua? Ellemme opi virheistämme ja korjaa vääriä  käsityksiämme, hengellinen edistymisemme on tosiaankin vähäistä. Järkevä kuri johtaa jumaliseen käytökseen ja auttaa meitä siten ”astumaan oikeamielisyyden jäljissä”.

Eräänlainen kuri johtaa myös ’lukuisiin elinvuosiin’. Jeesus Kristushan sanoi: ”Vähimmässä uskollinen on paljossakin uskollinen, ja vähimmässä epävanhurskas on paljossakin epävanhurskas.” (Luukas 16:10.) Kun harjoitamme itsekuria pienissä asioissa, niin eikö meidän ole helpompi harjoittaa sitä suurissakin asioissa, joista saattaa riippua jopa elämämme? Kun esimerkiksi opettelemme olemaan ’katsomatta jatkuvasti naista tuntien intohimoa häneen’, on epätodennäköistä, että lankeamme moraalittomuuteen (Matteus 5:28). Luonnollisestikin tämä periaate soveltuu sekä miehiin että naisiin. Jos pidämme mielemme kurissa, niin että ”vangitsemme jokaisen ajatuksen”, vaara tehdä vakavaa syntiä sanoin tai teoin on pieni (2. Korinttilaisille 10:5).

Kuria on kyllä yleensä vaikea ottaa vastaan, ja se voi tuntua rajoittavalta, mutta viisas kuningas Salomo vakuuttaa meille, että jos tartumme kuriin, polkumme johtaa menestykseen (Heprealaisille 12:11). Aivan niin kuin oikea harjoittelu auttaa juoksijaa juoksemaan mahdollisimman nopeasti kaatumatta ja loukkaamatta itseään, kuriin tarttuminen auttaa meitä jatkamaan elämään johtavalla tiellä tasaiseen tahtiin ja kompastumatta. Meidän täytyy tietenkin valita polkumme huolellisesti.

Kaihda ”jumalattomien polkua”

Salomo varoittaa vakavasti: ”Jumalattomien polulle älä mene äläkä käy suoraa päätä pahojen tielle. Kaihda sitä, älä kulje sitä pitkin; käänny siltä pois ja jatka matkaa. Sillä he eivät nuku, jolleivät tee pahaa, ja heiltä on riistetty uni, jolleivät saa ketään kompastumaan. Sillä he ovat ravinneet itseään jumalattomuuden leivällä, ja väkivallantekojen viiniä he juovat.” (Sananlaskut 4:14–17.)

Jumalattomia, joiden teitä Salomo haluaa meidän kaihtavan, ylläpitävät heidän pahat tekonsa. Pahan tekeminen on heille kuin ruokaa ja juomaa. Elleivät he tee väkivallantekoja, he eivät saa nukuttua. Koko heidän persoonallisuutensa on turmeltunut! Voimmeko todella varjella sydäntämme, jos vietämme aikaa heidän seurassaan? On tavattoman typerää käydä ”suoraa päätä pahojen tielle” altistamalla itsensä sille väkivallalle, jota esiintyy suuressa osassa nykymaailman viihdettä. Se että pyrkii olemaan hellän sääliväinen, ei yksinkertaisesti sovi yhteen sen kanssa, että turruttaa itseään jatkuvasti katselemalla pahuutta kuvailevia kohtauksia, esitettiin niitä sitten televisioruudussa tai valkokankaalla.

Pysy valossa

Käyttäen edelleen vertausta polusta Salomo vakuuttaa: ”Mutta vanhurskaiden polku on kuin se kirkas valo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.” (Sananlaskut 4:18.) Sitä että aloittaa Raamatun tutkimisen  ja yrittää noudattaa elämässään sen ohjeita, voidaan verrata matkalle lähtemiseen aamun pimeydessä. Kun musta yötaivas vaalenee tummansiniseksi, näemme tuskin mitään. Mutta kun aamu vähitellen sarastaa, erotamme yhä paremmin, mitä ympärillämme on. Viimein aurinko paistaa kirkkaasti, ja näemme kaiken yksityiskohtaisesti. Totuuskin selvenee meille vähän kerrallaan, kun jatkamme Raamatun tutkimista kärsivällisesti ja ahkerasti. Meidän on välttämätöntä ravita sydäntämme hengellisellä ruoalla, mikäli aiomme varjella sitä vääriltä järkeilyiltä.

Myös Raamatun ennustusten merkitys paljastuu vähitellen. Ennustukset selvenevät meille, kun Jehovan pyhä henki luo niihin valoa ja kun ne täyttyvät siinä, mitä maailmassa tapahtuu tai mitä Jumalan kansa kokee. Sen sijaan, että alkaisimme kärsimättömästi keksiä teorioita niiden täyttymisestä, meidän täytyy odottaa, että valo ”kirkastuu kirkastumistaan”.

Mitä voidaan sanoa niistä, jotka hylkäävät Jumalan ohjauksen ja kieltäytyvät kulkemasta valossa? ”Jumalattomien tie on kuin synkkä hämäryys”, sanoo Salomo. ”He eivät ole tienneet, mihin he kompastelevat.” (Sananlaskut 4:19.) Jumalattomat ovat kuin ihminen, joka kompastuu pimeässä tietämättä, mihin hän kompastui. Silloinkin kun he näyttävät menestyvän epävanhurskautensa takia, heidän näennäinen menestyksensä on vain väliaikaista. Psalmista lauloi tällaisista ihmisistä: ”Sinä asetat heidät todella liukkaalle. Sinä [Jehova] olet saanut heidät syöksymään perikatoon.” (Psalmit 73:18.)

Pysy valppaana

Israelin kuningas jatkaa: ”Poikani, kiinnitä huomiosi minun sanoihini. Kallista korvasi minun sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi. Pidä ne sydämesi sisimmässä. Sillä ne ovat elämä löytäjilleen ja terveys koko heidän lihalleen. Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi, sillä siitä kumpuavat elämän lähteet.” (Sananlaskut 4:20–23.)

Salomon oma esimerkki todistaa, miten arvokas sydämen varjelemista koskeva neuvo on. Hän kyllä ’osoittautui isänsä tosi pojaksi’ nuoruudessaan ja pysyi uskollisena Jehovalle vielä aikuisenakin, mutta Raamattu kertoo hänen myöhemmistä vuosistaan: ”Tapahtui siihen aikaan,  kun Salomo tuli vanhaksi, että hänen omat [vierasmaalaiset] vaimonsa olivat taivuttaneet hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, eikä hänen sydämensä osoittautunut ehyeksi Jehovaa, hänen Jumalaansa, kohtaan niin kuin hänen isänsä Daavidin sydän.” (1. Kuninkaiden kirja 11:4.) Ilman alituista valppautta sydämistä parhainkin voidaan vietellä tekemään väärin (Jeremia 17:9). Meidän täytyy pitää Jumalan sanan muistutukset lähellä sydäntämme, sen ”sisimmässä”. Näihin muistutuksiin sisältyvät Sananlaskujen 4. luvun ohjeet.

Tutki sydämentilaasi

Varjelemmeko kuvaannollista sydäntämme menestyksekkäästi? Mistä tiedämme, millaisessa tilassa olemme sisäisesti? ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu”, sanoi Jeesus Kristus (Matteus 12:34). Hän sanoi myös: ”Sydämestä lähtee pahoja järkeilyjä, murhia, aviorikoksia, haureudentekoja, varkauksia, vääriä todistuksia, rienauksia.” (Matteus 15:19, 20.) Omat sanamme ja tekomme puhuvat selvää kieltään siitä, millaisia olemme sydämeltämme.

Sopivasti Salomo kehottaa meitä: ”Poista itsestäsi kiero puhe, ja huulten vilpillisyys loitonna kauas itsestäsi. Sinun silmiesi tulee katsoa suoraan eteenpäin, niin, sinun kirkkaiden silmiesi tulee katsella suoraan eteesi. Tasoita jalkasi polku, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat. Älä poikkea oikealle äläkä vasemmalle. Poista jalkasi pahasta.” (Sananlaskut 4:24–27.)

Meidän täytyy sopusoinnussa Salomon kehotuksen kanssa tutkia puhettamme ja tekojamme. Jos aiomme varjella sydäntämme ja miellyttää Jumalaa, meidän täytyy karttaa kieroa puhetta ja vilpillisyyttä (Sananlaskut 3:32). Meidän pitäisi siksi pohtia rukoillen, mitä sanamme ja tekomme paljastavat meistä. Etsikäämme sitten Jehovan apua voidaksemme korjata minkä tahansa havaitsemamme heikkouden. (Psalmit 139:23, 24.)

Ennen kaikkea silmiemme pitäisi ”katsoa suoraan eteenpäin”. Pitäkäämme ne kiinteästi kohdistettuina tavoitteeseen suorittaa kokosieluista palvelusta taivaalliselle Isällemme (Kolossalaisille 3:23). Suokoon Jehova sinulle menestystä ’kaikilla teilläsi’, kun pyrit menettelemään oikeamielisesti, ja siunatkoon hän sinua runsaskätisesti, koska noudatat henkeytettyä neuvoa ja ’varjelet sydäntäsi’.

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 22]

Kartatko viihdettä, jossa esitetään väkivaltaa?

[Kuva s. 21]

Hyödy kokeneiden neuvoista

[Kuva s. 23]

Kuri ei hidasta tahtiasi

[Kuva s. 24]

Tutki Raamattua hellittämättä