Onko sana ”kristitty” menettämässä merkityksensä?

MITÄ merkitsee olla kristitty? Mitä sinä sanoisit? Joillekin ihmisille esitettiin eri maissa tämä kysymys, ja siihen saatiin muun muassa seuraavanlaisia vastauksia:

”Sitä että seuraa Jeesusta ja jäljittelee häntä.”

”Sitä että on hyvä ihminen ja antaa omastaan muille.”

”Sitä että tunnustaa Kristuksen Herraksi ja Pelastajaksi.”

”Sitä että käy messussa, lukee rukouksensa ja käy pyhällä ehtoollisella.”

”En usko, että ihmisen täytyy käydä kirkossa ollakseen kristitty.”

Myös sanakirjat tarjoavat hämmentävän kirjon määritelmiä. Eräässä englanninkielisessä teoksessa annetaan sanalle ”kristitty” jopa kymmenen määritelmää, aina ’Jeesuksen Kristuksen uskontoon kuuluvasta’ ’kunnolliseen ja säädylliseen ihmiseen’ saakka. Ei ihme, että monista tuntuu vaikealta selittää, mitä kristittynä oleminen merkitsee.

Vapaamielinen suuntaus

Kristityiksi tunnustautuvilla – jopa samoissa kirkonpenkeissä istuvilla – voi nykyään olla mitä erilaisimpia mielipiteitä sellaisista asioista kuin onko Raamattu lähtöisin Jumalalta, pitääkö kehitysteoria paikkansa, tulisiko kirkon osallistua politiikkaan ja pitäisikö kristityn kertoa uskostaan toisille. Kiistaa aiheuttavat usein muun muassa aborttia, homoseksuaalisuutta ja avoliittoa koskevat kysymykset. Suunta on selvästikin vapaamielisempään päin.

Esimerkiksi erään protestanttisen kirkon päättävä elin ratkaisi hiljattain äänestyksessään, että se puoltaa seurakunnan oikeutta ”valita neuvostoonsa vanhin, joka on avoimesti homoseksuaalinen”, kertoo lehti The Christian Century. Jotkut teologit ovat tuoneet esille jopa sellaisen ajatuksen, ettei usko Jeesukseen ole välttämätöntä pelastumiselle. He uskovat, että juutalaiset, muslimit ja muut ”pääsevät taivaaseen kenties aivan yhtä todennäköisesti [kuin kristitytkin]”, raportoidaan sanomalehdessä The New York Times.

Yritäpä kuvitella mielessäsi marxilaista, joka kannattaa kapitalismia, demokraattia, joka tukee yksinvaltiutta, tai luonnonsuojelijaa, joka puoltaa metsien hävittämistä. Oikea päätelmä olisi, ettei kyseinen henkilö todellisuudessa ole sitä, mitä väittää. Mutta kun tarkastelet niitä erilaisia näkemyksiä, joita kristityiksi tunnustautuvilla nykyään on, törmäät uskonkäsityksiin, jotka ovat ristiriidassa niin toistensa kanssa kuin usein senkin kanssa, mitä kristillisyyden perustaja Jeesus Kristus opetti. Mitä se kertoo heidän kristillisyydestään? (1. Korinttilaisille 1:10.)

Taipumuksella muuttaa kristillisiä opetuksia ajan hengen mukaisiksi on takanaan pitkä historia, kuten jatkossa tulemme näkemään. Mitä mieltä Jumala ja Jeesus Kristus ovat tällaisista muutoksista? Voivatko kirkkokunnat, jotka opettavat sellaista, mitä Kristus ei opettanut, todella sanoa olevansa kristillisiä? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.