Pidä ’pelastuksen toivosi’ kirkkaana!
Pidä ’pelastuksen toivosi’ kirkkaana!
”Pitäkäämme – – kypäränä pelastuksen toivo.” (1. TESSALONIKALAISILLE 5:8)
1. Miten ”pelastuksen toivo” edistää kestävyyttä?
TOIVO pelastumisesta voi auttaa ihmistä pitämään pintansa äärimmäisen vaikeissakin olosuhteissa. Pelastuslautalla ajelehtiva haaksirikkoinen pystyy kestämään paljon pitempään, jos hän tietää, että apua on tulossa. Samoin on toivon paneminen ”Jehovan pelastukseen” pitänyt kautta vuosituhansien yllä uskon miehiä ja naisia vaikeina aikoina, eikä tämä toivo ole koskaan johtanut pettymykseen (2. Mooseksen kirja 14:13; Psalmit 3:8; Roomalaisille 5:5; 9:33). Apostoli Paavali vertasi ”pelastuksen toivoa” ”kypärään”, joka kuuluu kristityn hengellisiin varusteisiin (1. Tessalonikalaisille 5:8; Efesolaisille 6:17). Luottamus siihen, että Jumala pelastaa meidät, suojelee ajattelukykyämme, koska se auttaa meitä pysymään järkevinä huolimatta vastoinkäymisistä, vastustuksesta ja kiusauksista.
2. Millä tavoin ”pelastuksen toivo” kuuluu tosi palvonnan peruspiirteisiin?
2 ”Tulevaisuuden toivo ei ollut luonteenomaista pakanamaailmalle”, ensimmäisen vuosisadan kristittyjä ympäröineelle maailmalle, sanotaan eräässä Raamatun tietoteoksessa (The International Standard Bible Encyclopedia; Efesolaisille 2:12; 1. Tessalonikalaisille 4:13). Kuitenkin ”pelastuksen toivo” kuuluu tosi palvonnan peruspiirteisiin. Miksi voimme sanoa näin? Ensinnäkin Jehovan palvelijoiden pelastus liittyy hänen omaan nimeensä. Psalmista Asaf rukoili: ”Auta meitä, oi pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden ja vapauta meidät.” (Psalmit 79:9; Hesekiel 20:9.) Lisäksi ellemme luota Jehovan lupaamiin siunauksiin, meillä ei voi olla hyvää suhdetta häneen. Paavali ilmaisi asian näin: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” (Heprealaisille 11:6.) Edelleen Paavali selitti, että katuvien pelastus oli pääsyitä siihen, miksi Jeesus tuli maan päälle. Hän julisti: ”Luotettava ja täyden hyväksynnän ansaitseva on se sana, että Kristus Jeesus tuli maailmaan pelastamaan syntisiä.” (1. Timoteukselle 1:15.) Ja apostoli Pietari sanoi pelastuksen olevan ’uskomme lopputulos’ (1. Pietarin kirje 1:9). On selvästikin sopivaa toivoa pelastusta. Mutta mitä pelastuksella oikeastaan tarkoitetaan? Entä mitä sen saamiseksi vaaditaan?
Mitä pelastus on?
3. Millaisen pelastuksen muinoin eläneet Jehovan palvelijat kokivat?
3 Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”pelastus” merkitsee tavallisesti vapautusta sorrosta tai väkivaltaisesta, ennenaikaisesta kuolemasta. Esimerkiksi Daavid sanoi Jehovan olevan ”se joka avaa – – pääsyn turvaan”, ja jatkoi: ”Jumalani on minun kallioni. – – pakopaikkani, Pelastajani; väkivallasta sinä minut pelastat. Häntä joka on ylistettävä, Jehovaa, minä huudan avukseni, ja vihollisiltani minä pelastun.” (2. Samuelin kirja 22:2–4.) Daavid tiesi, että kun Jehovan uskolliset palvelijat huutavat apua, Hän kuuntelee (Psalmit 31:22, 23; 145:19).
4. Millainen toivo esikristillisinä aikoina eläneillä Jehovan palvelijoilla oli tulevasta elämästä?
4 Esikristillisinä aikoina eläneillä Jehovan palvelijoillakin oli tulevan elämän toivo (Job 14:13–15; Jesaja 25:8; Daniel 12:13). Tosiasiassa monet Heprealaisissa kirjoituksissa esitetyistä pelastuslupauksista ennustivat suurempaa, ikuiseen elämään johtavaa pelastusta (Jesaja 49:6, 8; Apostolien teot 13:47; 2. Korinttilaisille 6:2). Jeesuksen päivinä monet juutalaiset toivoivat saavansa ikuisen elämän, mutta he kieltäytyivät ottamasta vastaan Jeesusta, joka oli avain heidän toivonsa toteutumiseen. Jeesus sanoi oman aikansa uskonnollisille johtajille: ”Te tutkitte Raamatun kirjoituksia, koska te luulette, että niiden avulla teillä tulee olemaan ikuinen elämä, ja juuri ne todistavat minusta.” (Johannes 5:39.)
5. Mitä pelastus viime kädessä merkitsee?
5 Jumala paljasti Jeesuksen välityksellä, mitä kaikkea pelastus merkitsee. Siihen sisältyy vapautus synnin vallasta, väärän uskonnon kahleista, Saatanan hallitsemasta maailmasta, ihmispelosta ja jopa kuoleman pelosta (Johannes 17:16; Roomalaisille 8:2; Kolossalaisille 1:13; Ilmestys 18:2, 4). Viime kädessä se pelastus, jonka Jumala antaa uskollisille palvelijoilleen, ei merkitse ainoastaan vapautusta sorrosta ja ahdistuksesta, vaan myös mahdollisuutta saada ikuinen elämä (Johannes 6:40; 17:3). Jeesus opetti, että ”pieneen laumaan” kuuluville pelastus merkitsee ylösnousemusta taivaalliseen elämään, jossa he saavat hallita Valtakunnassa yhdessä Kristuksen kanssa (Luukas 12:32). Muulle ihmiskunnalle pelastus merkitsee ennallistusta täydelliseen elämään ja samanlaiseen suhteeseen Jumalan kanssa kuin Aadamilla ja Eevalla oli Eedenin puutarhassa, ennen kuin he tekivät syntiä (Apostolien teot 3:21; Efesolaisille 1:10). Jumalan alkuperäinen tarkoitus oli, että ihmiset saisivat elää ikuisesti tällaisissa paratiisioloissa (1. Mooseksen kirja 1:28; Markus 10:30). Miten sitten sellaiset olot voidaan ennallistaa?
Pelastuksen peruste: lunnaat
6, 7. Mikä osa Jeesuksella on meidän pelastuksessamme?
6 Ikuinen pelastus voidaan saada ainoastaan Kristuksen lunastusuhrin välityksellä. Raamatussa selitetään, että kun Aadam teki syntiä, hän ’myi’ itsensä ja kaikki tulevat jälkeläisensä, myös meidät, synnin alaisuuteen. Ilman lunnaita ihmiskunnalla ei siis voisi olla perusteltua toivoa. (Roomalaisille 5:14, 15; 7:14.) Mooseksen lain alaisuudessa esitetyt eläinuhrit olivat esikuvia siitä, että Jumala antaisi lunnaat koko ihmiskunnan puolesta (Heprealaisille 10:1–10; 1. Johanneksen kirje 2:2). Jeesuksen uhri toteutti sen, mitä niillä kuvattiin profeetallisesti. Jehovan enkeli ilmoitti ennen Jeesuksen syntymää: ”Hän pelastaa kansansa sen synneistä.” (Matteus 1:21; Heprealaisille 2:10.)
7 Jeesus syntyi ihmeen avulla neitsyt Marialle, ja Jumalan Poikana hän ei perinyt Aadamilta kuolemaa. Tämä tosiseikka yhdessä hänen täydellisen uskollisen vaelluksensa kanssa antoi hänen elämälleen sen arvon, jota tarvittiin ihmiskunnan ostamiseen synnistä ja kuolemasta (Johannes 8:36; 1. Korinttilaisille 15:22). Jeesus erosi kaikista muista ihmisistä siinä, että häntä ei tuomittu kuolemaan synnin vuoksi. Hän tuli maan päälle varta vasten ”antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia” (Matteus 20:28). Tehtyään tämän nyt kuolleista herätetty ja valtaistuimelle asetettu Jeesus pystyy antamaan pelastuksen kaikille, jotka täyttävät Jumalan vaatimukset (Ilmestys 12:10).
Mitä pelastuksen saamiseksi vaaditaan?
8, 9. a) Miten Jeesus vastasi pelastusta koskevaan kysymykseen, jonka eräs rikas nuori hallitusmies esitti? b) Miten Jeesus käytti tätä tilannetta opetuslastensa opettamiseen?
8 Kerran eräs rikas nuori israelilainen hallitusmies kysyi Jeesukselta: ”Mitä minun täytyy tehdä periäkseni ikuisen elämän?” (Markus 10:17.) Hänen kysymyksensä saattoi kuvastaa hänen ajalleen ominaista juutalaisten tapaa ajatella, että Jumala vaatii hyviä tekoja ja että tekemällä tarpeeksi tällaisia tekoja voi ansaita pelastuksen Jumalalta. Tuollainen muodollinen hurskaus saattoi kuitenkin juontua itsekkäistä vaikuttimista. Tällaiset teot eivät antaneet varmaa pelastuksen toivoa, sillä yksikään epätäydellinen ihminen ei voisi todellisuudessa täyttää Jumalan normeja.
9 Jeesus vastasi tuon miehen kysymykseen yksinkertaisesti muistuttamalla häntä siitä, että hänen pitäisi totella Jumalan käskyjä. Nuori hallitusmies vakuutti nopeasti Jeesukselle, että hän oli noudattanut niitä nuoruudestaan saakka. Hänen vastauksensa sai Jeesuksen tuntemaan rakkautta häntä kohtaan. Jeesus sanoi hänelle: ”Yksi sinulta puuttuu: mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla tulee olemaan aarre taivaassa, ja tule minun seuraajakseni.” Nuori mies meni kuitenkin pois murheellisena, ”sillä hänellä oli paljon omaisuutta”. Sen jälkeen Jeesus korosti opetuslapsilleen sitä, että liiallinen kiintymys tämän maailman tavaroihin estää saamasta pelastusta. Hän lisäsi, että kukaan ei voi saada pelastusta omilla ponnisteluillaan. Jeesus kuitenkin vakuutti edelleen heille: ”Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.” (Markus 10:18–27; Luukas 18:18–23.) Miten pelastuminen sitten on mahdollista?
10. Mitkä ehdot meidän täytyy täyttää saadaksemme pelastuksen?
10 Pelastus on Jumalalta tuleva lahja, mutta sitä ei saada automaattisesti (Roomalaisille 6:23). Ollakseen kelvollinen saamaan tuon lahjan jokaisen täytyy täyttää tietyt perusehdot. Jeesus sanoi: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Apostoli Johannes lisäsi: ”Joka uskoo Poikaan, sillä on ikuinen elämä; joka ei tottele Poikaa, se ei näe elämää.” (Johannes 3:16, 36.) Jumala selvästikin vaatii uskoa ja tottelevaisuutta kaikilta niiltä, jotka toivovat saavansa ikuisen pelastuksen. Jokaisen täytyy päättää ottaa lunastusjärjestely vastaan ja seurata Jeesusta hänen askeleissaan.
11. Miten voi epätäydellinen ihminen saada Jehovan hyväksynnän?
11 Koska olemme epätäydellisiä, emme ole luonnostamme taipuvaisia tottelemaan ja meidän on mahdotonta olla täydellisen tottelevaisia. Siksi Jehova antoi lunnaat peittämään syntimme. Meidän täytyy kuitenkin jatkuvasti pyrkiä elämään Jumalan teiden mukaisesti. Kuten Jeesus sanoi rikkaalle nuorelle hallitusmiehelle, meidän täytyy pitää Jumalan käskyt. Se tuo Jumalan hyväksynnän lisäksi myös paljon iloa, sillä ”hänen käskynsä [eivät] ole rasittavia”, vaan ne ovat ”virvoitukseksi” (1. Johanneksen kirje 5:3; Sananlaskut 3:1, 8). Silti ei ole helppoa pitää kiinni pelastuksen toivosta.
’Ryhdy ankaraan taisteluun uskon puolesta’
12. Miten pelastuksen toivo vahvistaa kristittyä vastustamaan kiusauksia syyllistyä moraalittomuuteen?
12 Opetuslapsi Juudas halusi kirjoittaa varhaiskristityille heidän ’yhteisestä pelastuksestaan’. Siihen aikaan vallinneen huonon moraalisen ilmapiirin vuoksi hänen oli kuitenkin pakko neuvoa veljiään ”ryhtymään ankaraan taisteluun – – uskon puolesta”. Pelastuksen saamiseksi ei siis riitä, että ihminen uskoo ja pitää kiinni tosi kristillisestä uskosta sekä tottelee silloin, kun kaikki sujuu kitkattomasti. Antaumuksemme Jehovaa kohtaan täytyy olla niin luja, että se auttaa meitä vastustamaan kiusauksia ja painostusta moraalittomuuteen. Irstaus ja sukupuoliset kieroutumat, vallan halveksiminen, jakaumat ja epäilykset vahingoittivat ensimmäisen vuosisadan seurakunnan henkeä. Auttaakseen kristittyjä uskonveljiään taistelemaan tällaisia taipumuksia vastaan Juudas kehotti heitä pitämään selvänä mielessään tavoitteensa: ”Rakkaat, rakentamalla itseänne pyhimmän uskonne perustalle ja rukoillen pyhän hengen avulla pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa, samalla kun odotatte Herramme Jeesuksen Kristuksen armoa ikuinen elämä silmämääränä.” (Juudaan kirje 3, 4, 8, 19–21.) Pelastumisen toivo vahvistaisi heitä taistelussa moraalisen puhtauden säilyttämiseksi.
13. Miten voimme osoittaa, ettemme ole jättäneet huomioon ottamatta Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden tarkoitusta?
13 Jehova Jumala odottaa esimerkillistä moraalista käytöstä niiltä, joille hän suo pelastuksen (1. Korinttilaisille 6:9, 10). Jumalan moraalinormien noudattaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että alamme tuomita toisia. Me emme ratkaise lähimmäistemme ikuista kohtaloa. Sen ratkaisee Jumala, kuten Paavali kertoi kreikkalaisille Ateenassa: ”Hän on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt”, Jeesuksen Kristuksen (Apostolien teot 17:31; Johannes 5:22). Jos elämämme heijastaa uskoa Jeesuksen lunastusuhriin, meidän ei tarvitse pelätä tulevaa tuomiopäivää (Heprealaisille 10:38, 39). Tärkeää on se, ettemme koskaan ”ota vastaan Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä [sovitustamme hänen kanssaan lunnaiden välityksellä] ja jätä huomioon ottamatta sen tarkoitusta” antamalla houkutella itsemme ajattelemaan ja käyttäytymään väärin (2. Korinttilaisille 6:1). Myös auttamalla toisia saamaan pelastuksen osoitamme, ettemme ole jättäneet huomioon ottamatta Jumalan armon tarkoitusta. Miten voimme auttaa heitä?
Pelastuksen toivosta kertominen
14, 15. Keille Jeesus uskoi pelastuksen hyvän uutisen julistamisen?
14 Paavali lainasi profeetta Joelia, kun hän kirjoitti: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” Sitten hän lisäsi: ”Mutta kuinka he tulevat huutamaan avukseen häntä, johon he eivät ole uskoneet? Entä kuinka he tulevat uskomaan häneen, josta eivät ole kuulleet? Entä kuinka he tulevat kuulemaan, ellei joku saarnaa?” Muutamaa jaetta myöhemmin Paavali korostaa, että usko ei synny itsestään, vaan ”seuraa siitä, mikä on kuultu” eli ”Kristusta koskevasta sanasta”. (Roomalaisille 10:13, 14, 17; Joel 2:32.)
15 Ketkä vievät ”Kristusta koskevaa sanaa” kansakunnille? Jeesus uskoi tämän työn opetuslapsilleen, niille, joille on jo opetettu tuota ”sanaa” (Matteus 24:14; 28:19, 20; Johannes 17:20). Kun saarnaamme Valtakuntaa ja teemme opetuslapsia, meihin soveltuu se, mitä apostoli Paavali kirjoitti, lainaten tällä kertaa Jesajaa: ”Kuinka miellyttävät ovatkaan niiden jalat, jotka julistavat hyvää uutista hyvistä asioista!” Vaikka monet eivät ottaisikaan vastaan kertomaamme hyvää uutista, jalkamme ovat silti ”miellyttävät” Jehovan silmissä. (Roomalaisille 10:15; Jesaja 52:7.)
16, 17. Mitä kahta tarkoitusta saarnaamistyömme palvelee?
16 Tämä työ palvelee kahta tärkeää tarkoitusta. Ensinnäkin hyvä uutinen täytyy saarnata, jotta Jumalan nimi saisi ylistystä ja jotta pelastusta haluavat ihmiset tietäisivät, mistä etsiä apua. Paavali ymmärsi työn tämän puolen. Hän sanoi: ”Jehova onkin antanut meille käskyn näillä sanoilla: ’Minä olen asettanut sinut kansakuntien valoksi ollaksesi pelastuksena maan ääreen asti.’” Siksi meidän kaikkien täytyy Kristuksen opetuslapsina viedä pelastussanomaa ihmisille. (Apostolien teot 13:47; Jesaja 49:6.)
17 Toiseksi hyvän uutisen saarnaaminen luo pohjan Jumalan vanhurskaalle tuomiolle. Jeesus sanoi tuosta tuomiosta: ”Kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu loistoisalle valtaistuimelleen. Ja kaikki kansakunnat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.” Vaikka tuomitseminen ja erottelu tapahtuu sitten, ”kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan”, saarnaamistyö antaa nykyään eläville ihmisille mahdollisuuden tunnistaa Kristuksen hengelliset veljet ja näin tukea heitä työllään omaksi ikuiseksi pelastuksekseen. (Matteus 25:31–46.)
Säilytä ”toivon täysi varmuus”
18. Miten voimme pitää ’pelastuksen toivomme’ kirkkaana?
18 Myös aktiivinen osallistuminen saarnaamistyöhön auttaa meitä pitämään toivomme kirkkaana. Paavali kirjoitti: ”Haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta säilyttääkseen toivon täyden varmuuden loppuun saakka.” (Heprealaisille 6:11.) Asettakoon jokainen meistä siis ”kypäräksi pelastuksen toivon” muistaen, että ”Jumala ei määrännyt meitä vihastukseen, vaan hankkimaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen välityksellä” (1. Tessalonikalaisille 5:8, 9). Ottakaamme sydämenasiaksemme noudattaa myös Pietarin kehotusta: ”Terästäkää siksi mielenne toimintaan, pysykää täysin järkevinä; pankaa toivonne siihen ansaitsemattomaan hyvyyteen, joka teille tuodaan.” (1. Pietarin kirje 1:13.) Kaikki, jotka menettelevät näin, näkevät ’pelastuksen toivonsa’ toteutuvan täydellisesti!
19. Mitä tarkastelemme seuraavassa kirjoituksessa?
19 Miten meidän pitäisi tällä välin suhtautua aikaan, joka tällä järjestelmällä on jäljellä? Miten voimme käyttää tuon ajan pelastaaksemme itsemme ja muita? Tarkastelemme näitä kysymyksiä seuraavassa kirjoituksessa.
Osaatko selittää?
• Miksi meidän täytyy pitää ’pelastuksen toivomme’ kirkkaana?
• Mitä pelastukseen sisältyy?
• Mitä meidän on tehtävä saadaksemme pelastuksen lahjan?
• Mitä saarnaamistyömme saa aikaan Jumalan tarkoituksen mukaisesti?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 10]
Pelastus merkitsee enemmän kuin vain vapautusta tuhosta