Gileadin 108. kurssi kannusti pyhään palvelukseen

RAAMATUSSA Jumalan palvonnasta puhutaan usein ”pyhänä palveluksena”. Tuo ilmaus tulee kreikan kielen sanasta, joka viittaa Jumalalle suoritettavaan palvelukseen. (Roomalaisille 9:4.) Ne 5562, jotka seurasivat Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 108. kurssin päättäjäisohjelmaa, kuulivat puhujien antavan käytännöllisiä neuvoja, jotka auttaisivat kurssilta valmistuneita suorittamaan otollisesti pyhää palvelusta Jehova Jumalalle. *

Puheenjohtajana toimi Jehovan todistajien hallintoelimeen kuuluva Theodore Jaracz. Ohjelma alkoi laululla 52, ”Isämme nimi”. Laulun toisessa säkeistössä sanotaan: ”Verrattoman nimesi me tahdomme myös pyhittää.” Se tosiaankin ilmaisi kurssin oppilaiden (jotka olivat kymmenestä maasta) hartaan halun hyödyntää saamaansa valmennusta lähetysalueillaan, jotka sijaitsisivat 17 eri maassa.

Avaussanoissaan veli Jaracz kiinnitti huomion viiden kuukauden intensiiviseen Raamatun tutkimiseen, joka oli valmentanut oppilaita ulkomaiseen palvelukseen. Se oli auttanut heitä ’varmistautumaan kaikesta’ eli tutkimaan aiemmin oppimiaan asioita tarkoin Jumalan sanan valossa ja ’pitämään kiinni siitä, mikä on hyvää’ (1. Tessalonikalaisille 5:21). Hän kannusti oppilaita pysymään uskollisesti kiinni Jehovassa, hänen Sanassaan ja työssä, johon heidät oli valmennettu. Mikä auttaisi heitä tässä?

Käytännöllisiä neuvoja pyhää palvelusta varten

Betelin yhteistoimintakomitean jäsen Lon Schilling puhui aiheesta ”Järkevyytesi koetellaan – läpäisetkö kokeen?” Hän tähdensi sellaisen järkevyyden arvoa, joka heijastaa jumalista viisautta (Jaakobin kirje 3:17). Järkevyyteen sisältyy joustavuus, puolueettomuus, kohtuullisuus, huomaavaisuus ja kärsivällisyys. ”Järkevät ihmiset ovat tasapainoisia suhtautumisessaan toisiin. He eivät mene äärimmäisyyksiin”, veli Schilling sanoi. Mikä voi auttaa lähetystyöntekijää olemaan järkevä? Se, että hän suhtautuu itseensä vaatimattomasti, hyödyntää tilaisuudet kuunnella toisia ja oppia heiltä ja on halukas ottamaan huomioon toisten näkökannan tinkimättä kuitenkaan jumalisista periaatteista. (1. Korinttilaisille 9:19–23.)

Seuraavan ohjelmanosan kiinnostava teema oli ”Älkää  unohtako syödä!”, ja sen esitti Samuel Herd, joka myös on hallintoelimen jäsen. Hän tähdensi sitä, miten tärkeä on hyvä hengellinen ruokavalio, jotta voisi pysyä kelvollisena suorittamaan pyhää palvelusta. ”Hengellinen aktiivisuutenne”, veli Herd sanoi, ”kasvaa nopeasti, kun uppoudutte saarnaamis- ja opetustehtäväänne. Teidän on siksi saatava entistä runsaammin hengellistä ravintoa, jotta voisitte tasapainottaa voimanne ja kohdistaa ne oikein.” Jatkuva hengellisen ruoan nauttiminen voi auttaa lähetystyöntekijää välttämään hengellisen masennuksen ja koti-ikävän. Se edistää tyytyväisyyttä ja päättäväisyyttä pysyä tällä pyhän palveluksen saralla. (Filippiläisille 4:13.)

Yksi Gileadin opettajista, Lawrence Bowen, kehotti oppilaita: ”Palatkaa takaisin alkuun.” Mitä hän tarkoitti? Hän pyysi kaikkia kuulijoita ottamaan esiin Sananlaskujen 1:7:n, jossa sanotaan: ”Jehovan pelko on tiedon alku.” Puhuja selitti: ”Mitään, mikä jättää huomiotta sen perustotuuden, että Jehova on olemassa, ei voida todellisuudessa sanoa tosi tiedoksi, eikä se johda oikeaan ymmärrykseen.” Veli Bowen vertasi Jumalan sanan, Raamatun, yksityiskohtia palapelin palasiin. Kun palat liitetään yhteen, muodostuu kuva. Mitä enemmän  palasia on, sitä suurempi ja selvempi kuva muodostuu ja sitä kirkkaampaa on ymmärrys. Tämä voi auttaa kaikkia pyhän palveluksen suorittamisessa Jumalalle.

Puhesarjan viimeisen puheen piti Gilead-koulun rehtori Wallace Liverance. Hänen teemanaan oli ”Uhraa Jumalalle uhrinasi kiitosta”. Hän kiinnitti huomion siihen, miten Jeesus paransi kymmenen spitaalista (Luukas 17:11–19). Vain yksi palasi takaisin ylistämään Jumalaa ja kiittämään Jeesusta. ”Muutkin olivat epäilemättä innoissaan siitä, että he tulivat puhtaiksi. He iloitsivat, mutta näytti siltä, että he halusivat ainoastaan saada papeilta todistuksen puhdistumisestaan”, veli Liverance sanoi. Hengellisen puhdistumisen, joka seuraa totuuden oppimisesta, pitäisi yhdessä kiitollisuuden kanssa saada ihminen kiittämään Jumalaa hänen hyvyydestään. Gileadin 108. kurssin oppilaita kehotettiin mietiskelemään kaikkia Jumalan tekoja ja hänen hyvyyttään, jotta he voisivat suorittaa palvelustaan ja esittää uhrejaan kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan. (Psalmit 50:14, 23; 116:12, 17.)

Kokemuksia ja haastatteluja tämän toteuttamisesta

Mark Noumair, hänkin Gileadin opettaja, johti seuraavan ohjelmanosan. Se sisälsi kenttäpalveluskokemuksia, joita oppilaat olivat kurssin aikana saaneet. Oppilaat olivat olleet kokoaikaisessa palveluksessa keskimäärin noin 12 vuotta ennen Gileadiin tuloaan. Koulussa he aloittivat koko joukon raamatuntutkisteluja eri taustoista oleville ihmisille, mikä osoitti oppilaiden tietävän, miten heistä voi tulla ”kaikkea kaikenlaisille ihmisille” (1. Korinttilaisille 9:22).

Oppilaiden kokemusten jälkeen Charles Molohan ja William Samuelson haastattelivat joitakuita Gileadin käyneitä beteliläisiä ja matkavalvojia. Eräs haastatelluista oli veli Robert Pevy, joka Gileadin 51. kurssilta valmistuttuaan palveli Filippiineillä. Hän muistutti luokkaa: ”Aina kun ilmaantuu jokin ongelma, kaikki tarjoavat omia ratkaisuehdotuksiaan. Aina on olemassa joku sinua terävämpi, joka tulee ja esittää paremman ratkaisun. Mutta jos käännyt Raamatun puoleen ja yrität saada selville Jumalan näkökannan, kukaan ei ylitä sitä. Sieltä saat aina oikean vastauksen.”

Hienon hengellisen ohjelman päätteeksi hallintoelimen jäsen John Barr puhui aiheesta ”Suorita otollista pyhää palvelusta Jehovalle”. Hän osoitti, että kenttäpalvelus on yksi pyhän palveluksen muoto, jonka avulla oikeasydämisiä ihmisiä autetaan palvomaan Jumalaa otollisella tavalla. Kiinnitettyään huomion Matteuksen 4:10:ssä oleviin Jeesuksen sanoihin veli Barr sanoi: ”Voidaksemme palvoa yksinomaan Jehovaa meidän täytyy välttää kaikkia salakavalia epäjumalanpalveluksen muotoja, kuten ahneutta, halua koota rikkauksia ja sitä, että korottaisimme itsemme. On ilo todeta, miten lähetystyöntekijämme ovat vuosikausien ajan, aina 1940-luvun alusta saakka, luoneet tässä suhteessa erinomaisen maineen! Olemme myös varmoja siitä, että te Gileadin 108. kurssilta valmistuneet noudatatte heidän hyvää esimerkkiään. Tulette suorittamaan pyhää palvelusta Jehovalle, joka yksin ansaitsee sen.”

Tämä oli rakentavan ohjelman todellinen huipentuma. Sitten oli aika kuulla tervehdyksiä ystäviltä eri puolilta maailmaa, jakaa diplomit ja lukea kirje, jonka kurssilaiset olivat laatineet ilmaistakseen arvostuksensa saamansa opetuksen johdosta. Luokkaa kehotettiin ilmaisemaan hellittämättömyyttä tehtävämääräyksessään ja Jehovan palveluksessa. Kaikki läsnäolijat, joihin kuului vierailijoita 25 maasta, yhtyivät ohjelman lopuksi lauluun ja rukoukseen.

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 23]

TILASTOTIETOJA KURSSISTA

Edustettuina olleita maita: 10

Määrämaita: 17

Oppilaita: 46

Keski-ikä: 34

Keskimäärin vuosia totuudessa: 16

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa: 12

[Kuva s. 24]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 108. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Amadori, E.; Cook, O.; Byrne, M.; Lee, A. 2) Newsome, D.; Pederzolli, A.; Bigras, H.; Kato, T.; Gatewood, D. 3) Eade, D.; Eade, J.; Wells, S.; Jamison, J.; Gonzales, M.; Gonzales, J. 4) Kato, T.; Lohn, D.; Niklaus, Y.; Preiss, S.; Foster, P.; Ibarra, J. 5) Amadori, M.; Manning, M.; James, M.; Boström, A.; Gatewood, B.; Newsome, D. 6) Foster, B.; Jamison, R.; Hifinger, A.; Koffel, C.; Koffel, T.; Byrne, G. 7) Hifinger, K.; Manning, C.; Cook, J.; Boström, J.; Lohn, E.; Pederzolli, A. 8) James, A.; Wells, L.; Preiss, D.; Niklaus, E.; Lee, M.; Ibarra, P.; Bigras, Y.