Miksi täydellisyyden tavoittelusta pitäisi päästä eroon?

Yritätkö aina kovasti tehdä parhaasi? Se että teet niin, voi epäilemättä hyödyttää monin tavoin sinua ja ympärilläsi olevia ihmisiä. Toisaalta jotkut ovat menneet äärimmäisyyksiin, ja heistä on tullut perfektionisteja. Mitä se merkitsee?

”PERFEKTIONISMI” on täydellisiin tai virheettömiin suorituksiin pyrkimistä, täydellisyyden tai virheettömyyden vaatimista. Olet todennäköisesti tavannut ihmisiä, joilla on tällainen taipumus. Voit nähdä, että ne äärimmäiset vaatimukset, joita he asettavat toisille, voivat aiheuttaa monia ongelmia ja luoda tyytymättömyyden ja lannistuneisuuden ilmapiirin. Useimmat tasapainoiset ihmiset tajuavat, ettei todellisuudessa ole hyväksi tavoitella täydellisyyttä asettamalla kaikilla elämän aloilla äärimmäisiä ja kohtuuttomia vaatimuksia. Sellaisesta pitäisi päästä eroon. Ongelmana on kuitenkin se, että meidän voi olla vaikea havaita asenteessamme tai luonteessamme taipumusta tällaiseen täydellisyyden tavoitteluun, ja siksi on haastavaa päästä siitä eroon.

Nelsonilla on paljon vastuuta ja monia ongelmia ratkaistavana. Hän analysoi säännöllisesti tilastoja, ja tuottavuus on hänestä ensiarvoisen tärkeää. Täydellisyyden tavoittelua pidetään usein välttämättömänä, jotta voisi menestyä kilpailuhenkisillä työmarkkinoilla. Vaikka jotkut ehkä arvostavat Nelsonin tehokkuutta, hänen perfektionisminsa aiheuttaa hänelle fyysisiä ongelmia, kuten päänsärkyä ja stressiä. Huomaatko itsessäsi samoja piirteitä kuin Nelsonissa?

Perfektionismi vaikuttaa myös nuoriin. Rio de Janeirossa asuva Rita piti lapsena koulunkäynnistä. Hän yritti olla vaikuttamatta kunnianhimoiselta, mutta oli murtunut, ellei saanut parhaita arvosanoja. Rita sanoo: ”Lapsesta saakka vertasin itseäni toisiin, joilla oli paljon aikaa, kun taas itse olin aina stressaantunut ja kiirehtimässä tekemään jotakin. Minusta tuntui, ettei minulla ollut koskaan aikaa levätä, koska aina oli asioita, jotka täytyi tehdä.”

 Maria itki usein pikkutyttönä, kun hän turhautui siitä, ettei osannut piirtää yhtä hyvin kuin toiset. Pyrkiessään myöhemmin taiteelliseen täydellisyyteen musiikin alalla hän monesti stressaantui ja hermostui sen sijaan että olisi nauttinut soittamisesta tai laulamisesta. Brasilialaistyttö Tânia, joka yritti olla vaatimaton ja välttää kilpailuhenkeä, myönsi asettaneensa silti itselleen liian korkeita vaatimuksia niin koulussa kuin kotonakin. Hänestä tuntui, että elleivät hänen suorituksensa olisi täydellisiä, ihmiset eivät pitäisi hänestä. Lisäksi Tânia odotti toisinaan liikaa muilta, mikä sai hänet tuntemaan itsensä pettyneeksi ja surulliseksi.

Vaikka kyvykkyys, ahkeruus ja tyytyväisyyden tunne ovatkin tärkeitä, niin sellaisten tavoitteiden asettaminen, joita on mahdotonta saavuttaa, voi synnyttää kielteisiä tunteita, muun muassa epäonnistumisen pelkoa. Vanhemmat tai muut voivat vaatia nuorilta koulutyössä tai urheilussa sellaista täydellisyyttä, jota näiden on vaikea saavuttaa. Esimerkiksi Ricardon äiti odotti häneltä paljon ja halusi hänen lukevan lääkäriksi, soittavan pianoa ja puhuvan useita kieliä. Huomaatko, että liian pitkälle vietynä tällainen lähestymistapa tietää ongelmia tai pettymyksiä?

Miksi karttaa täydellisyyden tavoittelua?

Ensiluokkaisella työllä, joka on äärimmäisen tarkkaa ja täyttää korkeat laatuvaatimukset, on kysyntää. Niinpä ihmisten täytyy kilpailla työmarkkinoilla. Eräs seikka, joka saa monet yrittämään yhä kovemmin, on pelko toimeentulon menetyksestä. Joskus työntekijästä tulee kuin urheilija, joka on valmis äärimmäisiin uhrauksiin tehdäkseen uuden ennätyksen. Kun kilpailu on kova, hänestä saattaa tuntua, että hänen on pakko harjoitella entistäkin enemmän ja ehkä käyttää kemiallisia aineita parantaakseen suorituksiaan ja – kuten hän toivoo – voittaakseen. Perfektionismi, joka on tullut hyvään suoritukseen tähtäävien terveiden tavoitteiden tilalle, saa erään käsikirjan mukaan aikaan sen, että ihmistä motivoi epäonnistumisen pelko tai pakonomainen halu olla ykkönen (The Feeling Good Handbook).

Jotkut tietysti ajattelevat, että he voivat aina parantaa suorituksiaan taiteessa tai urheilussa. Tri Robert S. Eliotin mukaan perfektionismissa on kuitenkin kyse ”odotuksista, jotka eivät koskaan käy toteen”. Hän lisää: ”Sen muodostavat syyllisyys, puolustautuminen ja pelko joutua pilkan kohteeksi.” Viisaan kuninkaan Salomon sanat pitävät tosiaan paikkansa: ”Minä olen nähnyt, että kaikki kova työ ja kaikki taitavuus työssä merkitsee toisen kilpailua toista vastaan; tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.” (Saarnaaja 4:4.)

Mitä voit tehdä, jos sinulla on taipumusta täydellisyyden tavoitteluun? Onko niin, että mitä enemmän yrität, sitä pettyneempi lopulta olet? Haluaisitko olla vähemmän vaativa ja rentoutuneempi? Mitä täydellisyys merkitsee? Etkö haluakin toimia parhaasi mukaan, vaikka vältätkin perfektionismia? Jos epätäydelliset ihmiset voivat käyttää Jumalalta saamiaan kykyjä toisten hyödyksi, niin kuvittele mitä ihmiskunta voisi saada aikaan täydellisissä olosuhteissa Jumalan ohjauksessa!

[Kuva s. 4]

Vanhemmat ja muut voivat vaatia täydellisyyttä, jota nuoret eivät voi saavuttaa