Kristityt saavat onnellisuutta palvelemisesta

”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (APOSTOLIEN TEOT 20:35)

1. Millainen väärä asenne on nykyään yleinen, ja miksi se on vahingollinen?

MINÄN palvonnasta puhuttiin 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä paljon. Minän palvojat panevat itsensä ensi sijalle, ja heidän itsekkääseen ja ahneeseen asenteeseensa yhdistyy piittaamattomuus toisista. On selvää, että minän palvonta ei vuonna 2000 kuulu suinkaan menneisyyteen. Miten usein kuuleekaan kysyttävän: ”Miten se hyödyttää minua?” tai: ”Mitä minä siitä saan?” Tällainen itsekäs asenne ei edistä onnellisuutta. Se on täysin vastoin Jeesuksen esittämää periaatetta: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.)

2. Mistä voidaan havaita, että antaminen tuottaa onnellisuutta?

² Tuottaako antaminen tosiaankin enemmän onnellisuutta kuin saaminen? Tuottaa. Ajattele Jehova Jumalaa. Hänen luonaan on ”elämän lähde” (Psalmit 36:9). Hän antaa kaiken, mitä tarvitsemme, jotta olisimme onnellisia ja voisimme käyttää elämämme hyödyllisesti. Hän on tosiaankin ”jokaisen hyvän annin ja jokaisen täydellisen lahjan” Lähde (Jaakobin kirje 1:17). Jehova, ”onnellinen Jumala”, antaa jatkuvasti (1. Timoteukselle 1:11). Hän rakastaa luomiaan ihmisiä ja antaa heille hyvin paljon (Johannes 3:16). Ajattele myös ihmisperhettä. Jos olet isä tai äiti, tiedät, miten paljon uhrauksia, miten paljon antamista, lapsen kasvattaminen vaatii. Ja moneen vuoteen lapsi ei edes tajua, millaisia uhrauksia teet. Hän pitää niitä kaikkia itsestään selvinä. Silti sinulle tuottaa onnellisuutta nähdä, miten epäitsekäs antamisesi saa lapsesi kukoistamaan. Minkä vuoksi? Koska rakastat häntä.

3. Miksi on ilo palvella Jehovaa ja toisia uskovia?

³ Tosi palvonnalle on samoin ominaista rakkauteen perustuva antaminen. Koska rakastamme Jehovaa ja toisia uskovia, meille tuottaa iloa palvella heitä, uhrautua heidän hyväkseen (Matteus 22:37–39). Ne jotka palvovat itsekkäistä vaikuttimista, saavat loppujen lopuksi hyvin vähän iloa. Mutta ne jotka palvelevat epäitsekkäästi ja ovat kiinnostuneempia siitä, mitä he voivat antaa, kuin siitä, mitä he toivovat saavansa, kokevat todellista onnellisuutta. Tämä totuus käy ilmi siitä, miten eräitä palvontaamme liittyviä sanoja käytetään Raamatussa. Käsittelemme kolmea tällaista sanaa tässä ja seuraavassa kirjoituksessa.

Jeesuksen julkinen palvelus

4. Minkä tyyppistä ”julkinen palvelus” on kristikunnassa?

⁴ Alkukreikassa yksi palvontaan liittyvä tärkeä sana on lei·tour·giʹa, joka käännetään Uuden maailman käännöksessä ”julkiseksi palvelukseksi”. Kristikunnassa sanasta lei·tour·giʹa on johdettu  sana ”liturgia”. * Kristikunnan muodolliset liturgiat eivät kuitenkaan ole todella hyödyllistä julkista palvelusta.

5, 6. a) Mitä julkista palvelusta suoritettiin Israelissa, ja mitä hyötyä siitä oli? b) Mikä paljon suurenmoisempi julkinen palvelus korvasi Israelissa suoritetun palveluksen ja miksi?

⁵ Apostoli Paavali käytti lei·tour·giʹalle sukua olevaa kreikkalaista sanaa Israelin pappien yhteydessä. Hän sanoi: ”Jokainen pappi asettuu päivästä päivään paikoilleen suorittaakseen julkista palvelusta [sanan lei·tour·giʹa muoto] ja uhratakseen samat teurasuhrit usein.” (Heprealaisille 10:11.) Leeviläispapit suorittivat Israelissa erittäin arvokasta julkista palvelusta. He opettivat Jumalan lakia ja uhrasivat teurasuhreja, jotka peittivät kansan synnit. (2. Aikakirja 15:3; Malakia 2:7.) Kun papit ja kansa noudattivat Jehovan lakia, Israelilla oli aihetta iloon (5. Mooseksen kirja 16:15).

⁶ Julkisen palveluksen suorittaminen Lain alaisuudessa oli israelilaispapeille todellinen etuoikeus, mutta heidän palveluksellaan ei ollut enää mitään arvoa, kun Israel hylättiin uskottomuutensa vuoksi (Matteus 21:43). Jehova järjesti jotain paljon suurenmoisempaa: julkisen palveluksen, jota suoritti Jeesus, suuri Ylimmäinen Pappi. Hänestä kerrotaan: ”Koska hän pysyy elossa ikuisesti, niin hänellä on pappeutensa ilman seuraajia. Näin ollen hän voi myös täysin pelastaa ne, jotka lähestyvät Jumalaa hänen välityksellään, koska hän on aina elossa puhuakseen heidän puolestaan.” (Heprealaisille 7:24, 25.)

7. Miksi Jeesuksen julkinen palvelus tuottaa vertaansa vailla olevaa hyötyä?

⁷ Jeesus pysyy pappina ikuisesti, eikä hänellä ole seuraajia. Siksi ainoastaan hän voi pelastaa ihmiset täysin. Hän ei suorita tuota vertaansa vailla olevaa julkista palvelusta ihmistekoisessa temppelissä vaan vastakuvallisessa temppelissä, Jehovan suuressa palvontajärjestelyssä, joka sai alkunsa vuonna 29. Jeesus toimii nyt tuon temppelin kaikkeinpyhimmässä, taivaassa. Hän on ”sen pyhän paikan ja tosi teltan julkinen palvelija [lei·tour·gosʹ], jonka pystytti Jehova eikä ihminen”. (Heprealaisille 8:2; 9:11, 12.) Vaikka Jeesuksella on korkea asema, hän on silti ”julkinen palvelija”. Hän käyttää korkeaa valtaansa antaakseen, ei ottaakseen. Tällainen antaminen tuottaa hänelle myös iloa. Se kuuluu ”siihen iloon – –, joka oli asetettu hänen eteensä” ja joka vahvisti häntä kestämään maallisen vaelluksensa loppuun asti (Heprealaisille 12:2).

8. Miten Jeesus suoritti julkista palvelusta lakiliiton korvaamiseksi?

⁸ Jeesuksen julkiseen palvelukseen kuuluu eräs toinenkin piirre. Paavali kirjoitti: ”Jeesus on saanut oivallisemman julkisen palveluksen, niin että hän on myös vastaavasti paremman liiton välittäjä, joka liitto on laillisesti vahvistettu parempien lupausten varaan.” (Heprealaisille 8:6.) Mooses toimi välittäjänä liitossa, joka oli Israelin ja Jehovan välisen suhteen perusta (2. Mooseksen kirja 19:4, 5). Jeesus toimi välittäjänä uudessa liitossa, joka mahdollisti uuden kansakunnan, ”Jumalan Israelin” syntymisen. Se koostuu moniin kansakuntiin kuuluvista hengellä voidelluista kristityistä. (Galatalaisille 6:16; Heprealaisille 8:8, 13; Ilmestys 5:9, 10.) Miten erinomaista julkista palvelusta se olikaan! Ja miten onnellisia olemmekaan siitä, että olemme oppineet tuntemaan Jeesuksen, julkisen palvelijan, jonka välityksellä voimme palvoa Jehovaa otollisesti! (Johannes 14:6.)

Kristitytkin suorittavat julkista palvelusta

9, 10. Muun muassa millä tavoin kristityt suorittavat julkista palvelusta?

⁹ Yksikään ihminen ei suorita niin ylevää julkista palvelusta kuin Jeesus. Kun voidellut kristityt saavat taivaallisen palkkansa, he asettuvat kuitenkin Jeesuksen rinnalle ja suorittavat hänen kanssaan julkista palvelusta taivaallisina kuninkaina ja pappeina (Ilmestys 20:6; 22:1–5). Silti myös maan päällä olevat kristityt suorittavat julkista palvelusta, ja he saavat paljon iloa sen tekemisestä. Esimerkiksi kun Palestiinassa oli puutetta elintarvikkeista, apostoli Paavali vei sinne Euroopassa asuvilta veljiltä lahjoituksia, jotka osaltaan lievittivät Juudeassa asuvien juutalaiskristittyjen ahdinkoa. Se oli julkista palvelusta. (Roomalaisille 15:27; 2. Korinttilaisille 9:12.) Nykyään kristityt ovat iloisia voidessaan suorittaa samanlaista palvelusta auttamalla ripeästi veljiään, kun nämä ovat ahdingossa luonnonkatastrofien tai muiden onnettomuuksien vuoksi (Sananlaskut 14:21).

 ¹⁰ Paavali viittasi toisenlaiseen julkiseen palvelukseen, kun hän kirjoitti: ”Jos minua vuodatetaankin niin kuin juomauhria teurasuhrille ja julkiselle palvelukselle, johon usko on teidät johtanut, olen iloinen, ja iloitsen kaikkien teidän kanssanne.” (Filippiläisille 2:17.) Paavalin filippiläisten hyväksi tekemä kova työ oli ollut julkista palvelusta, jota hän suoritti rakkaudellisesti ja uutterasti. Samanlaista julkista palvelusta suorittavat nykyään erityisesti voidellut kristityt, jotka palvelevat ”uskollisena ja ymmärtäväisenä orjana” antaen hengellistä ruokaa oikeaan aikaan (Matteus 24:45–47). Ryhmänä nämä muodostavat ”pyhän papiston”, jonka tehtävänä on uhrata ”Jumalalle Jeesuksen Kristuksen välityksellä” otollisia ”hengellisiä uhreja” ja julistaa ”’laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui – – [heidät] pimeydestä ihmeelliseen valoonsa” (1. Pietarin kirje 2:5, 9). Paavalin tavoin he iloitsevat näistä eduista, kun he ’vuodattavat itseään’ täyttäessään velvollisuuksiaan. Heidän ”muihin lampaisiin” kuuluvat kumppaninsa ovat heidän rinnallaan ja tukenaan kertomassa ihmiskunnalle Jehovasta ja hänen tarkoituksistaan. * (Johannes 10:16; Matteus 24:14.) Miten suurenmoista ja iloista julkista palvelusta tämä onkaan! (Psalmit 107:21, 22.)

Suorita pyhää palvelusta

11. Miten naisprofeetta Anna antoi erinomaisen esimerkin kaikille kristityille?

¹¹ Toinen palvontaamme liittyvä kreikkalainen sana on la·treiʹa, jonka Uuden maailman käännös kääntää ”pyhäksi palvelukseksi”. Pyhässä palveluksessa on kyse palvontaan liittyvistä teoista. Esimerkiksi 84-vuotiaasta leskestä ja naisprofeetasta Annasta sanotaan, että ”hän ei ollut koskaan poissa temppelistä ja suoritti pyhää palvelusta [la·treiʹalle sukua oleva kreikkalainen sana] yötä päivää paastoin ja rukouksin” (Luukas 2:36, 37). Anna palvoi Jehovaa uskollisesti. Hän on erinomainen esimerkki meille kaikille, niin nuorille kuin vanhoillekin, sekä miehille että naisille. Samoin kuin Anna rukoili Jehovaa hartaasti ja palvoi häntä säännöllisesti temppelissä, meidän pyhään palvelukseemme sisältyy rukoileminen ja kokouksissa käyminen (Roomalaisille 12:12; Heprealaisille 10:24, 25).

12. Mikä on yksi pyhän palveluksemme tärkeä piirre, ja miten tämä on myös julkista palvelusta?

¹² Apostoli Paavali mainitsi yhden pyhän palveluksemme tärkeän piirteen, kun hän kirjoitti: ”Jumala, jolle suoritan pyhää palvelusta hengelläni hänen Poikaansa koskevan hyvän uutisen yhteydessä, on todistajani, kuinka minä lakkaamatta mainitsen teidät aina rukouksissani.” (Roomalaisille 1:9.) Hyvän uutisen saarnaaminen ei siis ole ainoastaan julkista palvelusta niiden hyväksi, jotka kuulevat sen, vaan myös palvontateko Jehova Jumalalle. Löydämmepä kuulevan korvan tai emme, saarnaamistyö on Jehovalle suoritettavaa pyhää palvelusta. Se että pyrimme kertomaan toisille rakkaan taivaallisen Isämme erinomaisista ominaisuuksista ja siunauksellisista tarkoituksista, tuo meille varmasti paljon iloa (Psalmit 71:23).

Missä suoritamme pyhää palvelusta?

13. Millainen on niiden toivo, jotka suorittavat pyhää palvelusta Jehovan hengellisen temppelin sisemmässä esipihassa, ja ketkä iloitsevat heidän kanssaan?

¹³ Paavali kirjoitti voidelluille kristityille: ”Koska me saamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä, olkoon meillä jatkuvasti ansaitsematon hyvyys, jonka välityksellä voimme otollisesti suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta jumalisessa ja kunnioittavassa pelossa.” (Heprealaisille 12:28.) Koska voidellut  odottavat luottavaisesti perivänsä Valtakunnan, he ovat järkähtämättömiä uskossa palvoessaan Korkeinta. Ainoastaan he voivat suorittaa Jehovalle pyhää palvelusta hänen hengellisen temppelinsä pyhässä osastossa ja sisemmässä esipihassa, ja he odottavat innokkaasti saavansa palvella Jeesuksen kanssa kaikkeinpyhimmässä, itse taivaassa. Heidän kumppaninsa, muut lampaat, iloitsevat heidän kanssaan heidän suurenmoisesta toivostaan. (Heprealaisille 6:19, 20; 10:19–22.)

14. Millä tavoin suuri joukko hyötyy Jeesuksen julkisesta palveluksesta?

¹⁴ Mitä sitten on sanottava noista muista lampaista? Kuten apostoli Johannes näki edeltä, heitä on näinä viimeisinä päivinä ilmaantunut suuri joukko, ja ”he ovat pesseet pitkät vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (Ilmestys 7:14). Tämä merkitsee sitä, että he uskovat voideltujen palvojatovereittensa tavoin Jeesuksen julkiseen palvelukseen, siihen, että hän uhrasi täydellisen ihmiselämänsä ihmiskunnan puolesta. Myös muut lampaat hyötyvät Jeesuksen julkisesta palveluksesta siten, että he ”pitävät kiinni [Jehovan] liitosta” (Jesaja 56:6). He eivät kylläkään ole uuden liiton osapuolia, mutta he pitävät siitä kiinni, kun he tottelevat siihen liittyviä lakeja ja ovat yhteistoiminnassa sen välityksellä tehtyjen järjestelyjen kanssa. He ovat Jumalan Israelin yhteydessä, syövät samasta hengellisestä pöydästä ja työskentelevät sen jäsenten kanssa ylistäen Jumalaa julkisesti ja uhraten hengellisiä uhreja, jotka ovat hänelle mieluisia (Heprealaisille 13:15).

15. Missä suuri joukko suorittaa pyhää palvelusta, ja miten tämä siunaus vaikuttaa heihin?

¹⁵ Suureen joukkoon kuuluvien nähdään siis seisovan ”valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkoisiin vaatteisiin”. He ovat myös ”Jumalan valtaistuimen edessä, ja he suorittavat hänelle pyhää palvelusta yötä päivää hänen temppelissään, ja valtaistuimella istuva levittää telttansa heidän ylitseen”. (Ilmestys 7:9, 15.) Israelissa käännynnäiset palvoivat Salomon temppelin ulommassa esipihassa. Suuri joukko palvoo samoin Jehovaa hänen hengellisen temppelinsä  ulommassa esipihassa. Siellä palveleminen tuottaa heille iloa (Psalmit 122:1). Senkin jälkeen kun viimeinen heidän voidelluista kumppaneistaan on saanut taivaallisen perintönsä, he suorittavat edelleen pyhää palvelusta Jehovalle hänen kansanaan (Ilmestys 21:3).

Pyhä palvelus joka ei ole otollista

16. Mitä varoituksia annetaan pyhän palveluksen suhteen?

¹⁶ Muinaisen Israelin päivinä pyhää palvelusta piti suorittaa sopusoinnussa Jehovan lakien kanssa (2. Mooseksen kirja 30:9; 3. Mooseksen kirja 10:1, 2). Samoin nykyään on noudatettava tiettyjä vaatimuksia, jotta pyhä palveluksemme olisi Jehovalle otollista. Siksi Paavali kirjoitti kolossalaisille: ”Emme – – ole lakanneet rukoilemasta teidän puolestanne ja pyytämästä, että täyttyisitte hänen tahtonsa täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä käsityskyvyssä vaeltaaksenne Jehovan arvon mukaisesti, jotta voisitte täysin miellyttää häntä kantaessanne jatkuvasti hedelmää kaikessa hyvässä työssä ja kasvaessanne Jumalan täsmällisessä tuntemuksessa.” (Kolossalaisille 1:9, 10.) Meidän asiamme ei ole päättää, mikä on oikea tapa palvoa Jumalaa. On elintärkeää hankkia täsmällistä Raamatun tuntemusta, hengellistä käsityskykyä ja jumalista viisautta. Muutoin seuraukset voivat olla erittäin vakavat.

17. a) Miten pyhä palvelus kieroutui Mooseksen päivinä? b) Miten pyhä palvelus voitaisiin suunnata väärään kohteeseen nykyään?

¹⁷ Muista, mitä tapahtui israelilaisille Mooseksen päivinä. Siitä kerrotaan: ”Jumala kääntyi pois ja luovutti heidät suorittamaan pyhää palvelusta taivaan armeijalle.” (Apostolien teot 7:42.) Nuo israelilaiset olivat nähneet, miten voimallisesti Jehova toimi heidän hyväkseen. Silti he kääntyivät muiden jumalien puoleen silloin, kun he ajattelivat siitä olevan heille etua. He eivät olleet uskollisia, ja uskollisuus on välttämätön edellytys sille, että pyhä palveluksemme on otollista Jumalalle (Psalmit 18:25). Harva tosin enää kääntyisi palvomaan Jehovan sijasta tähtiä tai kultaisia vasikoita, mutta nykyään on muita epäjumalanpalveluksen muotoja. Jeesus varoitti palvelemasta rikkautta, ja Paavali sanoi ahneuden olevan epäjumalanpalvelusta (Matteus 6:24; Kolossalaisille 3:5). Saatana yrittää saada ihmiset palvomaan häntä jumalana (2. Korinttilaisille 4:4). Tällainen epäjumalanpalvelus rehottaa, ja se on ansa. Ajattele esimerkiksi ihmistä, joka väittää seuraavansa Jeesusta, mutta jonka todellinen tavoite elämässä on tulla rikkaaksi ja joka luottaa todellisuudessa itseensä ja omiin ajatuksiinsa. Ketä hän oikeastaan palvelee? Eroaako hän juuri lainkaan niistä Jesajan ajan juutalaisista, jotka vannoivat Jehovan nimessä, mutta antoivat hänen suurista teoistaan kunnian saastaisille epäjumalille? (Jesaja 48:1, 5.)

18. Miten pyhää palvelusta on suoritettu väärin menneisyydessä ja nykyään?

 ¹⁸ Jeesus varoitti lisäksi: ”Onpa tulossa hetki, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, kuvittelee suorittaneensa pyhän palveluksen Jumalalle.” (Johannes 16:2.) Saul, josta tuli apostoli Paavali, ajatteli epäilemättä palvelevansa Jumalaa, kun hän ’hyväksyi Stefanoksen murhan’ ja ”uhosi – – uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan” (Apostolien teot 8:1; 9:1). Nykyäänkin jotkut ihmiset, jotka panevat toimeen etnisiä puhdistuksia ja kansanmurhia, väittävät samalla palvovansa Jumalaa. Monet väittävät palvovansa Jumalaa, mutta todellisuudessa he palvovat jumalanaan kansallismielisyyttä, heimokulttuuria, rikkautta, itseään tai jotain muuta.

19. a) Miten suhtaudumme pyhään palvelukseemme? b) Millainen pyhä palvelus tuottaa meille iloa?

¹⁹ Jeesus sanoi: ”Jehovaa, Jumalaasi, sinun on palvottava, ja yksin hänelle sinun on suoritettava pyhää palvelusta.” (Matteus 4:10.) Hän puhui tässä Saatanalle, mutta miten tärkeää meidän kaikkien onkaan noudattaa hänen sanojaan! Pyhän palveluksen suorittaminen kaikkeuden Suvereenille Herralle on ylevä, pelkoa herättävä etu. Entä mitä voidaan sanoa palvontaamme liittyvästä julkisesta palveluksesta? Sen suorittaminen lähimmäistemme hyväksi on iloista työtä, joka tuottaa suurta onnellisuutta (Psalmit 41:1, 2; 59:16). Tällainen palvelus tuottaa todellista onnellisuutta kuitenkin vain siinä tapauksessa, että se tehdään kokosydämisesti ja oikealla tavalla. Ketkä palvovat Jumalaa oikealla tavalla? Keiden pyhän palveluksen Jehova hyväksyy? Voimme vastata näihin kysymyksiin tarkastelemalla kolmatta Raamatun sanaa, joka liittyy palvontaamme. Teemme tämän seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

• Mitä suurenmoista julkista palvelusta Jeesus suoritti?

• Millaista julkista palvelusta kristityt suorittavat?

• Mitä on kristillinen pyhä palvelus, ja missä sitä suoritetaan?

• Mitä meidän on hankittava, jotta pyhä palveluksemme miellyttäisi Jumalaa?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 10]

Vanhemmat saavat paljon iloa antamisesta

[Kuvat s. 12, 13]

Kristityt suorittavat julkista palvelusta, kun he auttavat toisia ja kun he julistavat hyvää uutista

[Kuva s. 14]

Tarvitsemme täsmällistä tietoa ja ymmärrystä ollaksemme varmat siitä, että pyhä palveluksemme on otollista Jumalalle