Halukkaita palvelemaan

MIKÄ saa 24 parhaassa iässä olevaa avioparia jättämään perheensä, ystävänsä ja tutun ympäristön ja lähtemään lähetystyöhön ulkomaisille kentille? Miksi he lähtevät iloisin mielin muun muassa Papua-Uuteen-Guineaan ja Taiwaniin sekä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maihin? Onko heidän vaikuttimenaan seikkailunhalu? Ei, vaan aito rakkaus Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan (Matteus 22:37–39).

Keitä nämä ihmiset ovat? He ovat Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 109. kurssilta valmistuneita lähetystyöntekijöitä. Lauantaina 9. syyskuuta 2000 kokoontui New Yorkin osavaltiossa sijaitsevaan Vartiotornin koulutuskeskukseen Pattersoniin sekä muihin paikkoihin, jotka oli yhdistetty sinne television välityksellä, yhteensä 5198 henkeä kuuntelemaan rakkaudellista neuvontaa, joka voisi auttaa kurssilta valmistuneita menestymään lähetystyössään.

Ohjelman puheenjohtajana toimi Stephen Lett, Jehovan todistajien hallintoelimen opetuskomitean jäsen. Hän perusti avaussanansa Matteuksen 5:13:een: ”Te olette maan suola.” Veli Lett selitti, että Jeesuksen sanat soveltuvat erinomaisesti näihin vastavalmistuneisiin lähetystyöntekijöihin. Suola esimerkiksi tekee ruoista maittavia. Tehokkaasti saarnaavat lähetystyöntekijät ovat hekin kuvaannollisessa mielessä suolan kaltaisia.

Kannustuksen sanoja

Seuraavaksi veli Lett esitteli muutamia kokeneita Jehovan palvelijoita, jotka esittivät lyhyitä mutta ponnekkaita puheita. Ensimmäisenä vuorossa oli John Wischuk, joka palvelee kirjoitusosastolla. Hänen teemansa, ”Lyhyin psalmi edistää lähetyshenkeä”, perustui psalmiin 117. ”Kansakunnille” ja ”sukukunnille” täytyy nykyään todistaa Jehovasta ja hänen Valtakunnastaan kaikkialla maailmassa. Oppilaita kannustettiin täyttämään psalmin 117 sanat siten, että he kehottavat toisia ’ylistämään Jahia’.

Sitten puheenjohtaja Stephen Lett esitteli hallintoelimen jäsenen Guy Piercen. Hän puhui aiheesta ”Ole joustava mutta luja”. Jumalan sana on vankkumaton. Jehova Jumalaa kutsutaan 5. Mooseksen kirjan 32:4:ssä Kallioksi, mutta hänen Sanansa sallii joustavuuden, sillä se kirjoitettiin kaikille kieliryhmille ja kulttuureille – koko ihmiskunnalle. Oppilaita kehotettiin saarnaamaan Jumalan sanaa niin että sen sanoma koskettaa ihmisten sydäntä ja omaatuntoa (2. Korinttilaisille 4:2). ”Olkaa lujia oikeiden periaatteiden puolesta, mutta olkaa myös joustavia. Älkää väheksykö määrämaassanne asuvia ihmisiä sen vuoksi, että heidän kulttuurinsa on erilainen”, veli Pierce neuvoi.

Gilead-koulun opettaja Karl Adams, joka on palvellut  maailmankeskuksessa lähes 53 vuotta, puhui ajatuksia herättävästä aiheesta ”Minne menet seuraavaksi?” Kurssin 24 avioparia olivat tosin jo saaneet lähetysmääräykset 20 eri maahan, mutta puheessa herätettiin kysymys: entä sitten, kun olet perillä ja olet nähnyt kaiken? Nykyisessä maailmassa ihmiset ovat taipuvaisia levottomuuteen. Ihmiset pyrkivät miellyttämään itseään ja haluavat siksi mennä uusiin paikkoihin ja tehdä uusia asioita. Toisaalta Gilead-kurssin oppilaat saivat Jehovalta määräyksen alueelle, jossa hän haluaa heidän huolehtivan epäitsekkäästi hänen ”lampaistaan”. Heidän ei tulisi olla muinaisten israelilaisten kaltaisia, jotka itsekkyyden vuoksi menettivät sen mahdollisuuden, että Jehova olisi käyttänyt heitä koko ihmiskunnan siunaamiseen. Heidän tulee sen sijaan jäljitellä Jeesusta Kristusta, joka teki aina epäitsekkäästi Isänsä tahdon ja oli tottelevainen kaikissa tilanteissa (Johannes 8:29; 10:16).

”Arvosta Jumalan syviä asioita” oli Gilead-koulun rehtorin Wallace Liverancen teema. Raamatussa verrataan Jumalan sanaa toistuvasti rikkauksiin, arvokkaisiin jalokiviin ja metalleihin ja muuhun sellaiseen, mitä arvostetaan paljon ja tavoitellaan innokkaasti. Sananlaskujen 2:1–5:ssä osoitetaan, että löytääksemme  ”Jumalan tuntemuksen” meidän täytyy etsiä sitä kuin ”kätkettyjä aarteita”. Puhuja kannusti oppilaita jatkamaan Jumalan syviin asioihin kaivautumista, kun he palvelevat uudella määräalueellaan. Veli Liverance selitti: ”Tämä on järkevää, koska se rakentaa uskoanne ja luottamustanne Jehovaan ja vahvistaa teitä päätöksessänne pysyä määrämaassanne. Se auttaa teitä puhumaan vakaumuksellisesti ja olemaan tehokkaampia opettajia, kun kerrotte Jumalan tarkoituksista toisille.”

Gilead-koulun opettaja Lawrence Bowen havainnollisti luokkahuoneasetelman avulla sitä, miten Jehova oli siunannut oppilaiden kenttäpalvelusta kuluneina viitenä kuukautena. Hän kiinnitti huomiota siihen, mitä apostoli Paavali sanoi Efesoksessa suorittamastaan julkisesta palveluksesta Apostolien tekojen 20:20:ssä, ja tähdensi sitä, että Paavali käytti hyväkseen kaikki tilaisuudet antaa todistusta. Oppilaiden kokemukset osoittivat, etteivät nykyäänkään ne, joita motivoi rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen, apostoli Paavalin tavoin koskaan pidäty puhumasta totuudesta ja antamasta Jumalan sanan vaikuttaa toisissa. Tämä johtaa Jehovan runsaisiin siunauksiin.

Kokemuksen äänellä

Kurssin oppilaat hyötyivät opiskeluaikanaan erityisesti niiden 23:sta eri maasta tulleiden haaratoimistokomiteoiden jäsenten seurasta, jotka myös olivat Pattersonin koulutuskeskuksessa saamassa erikoisvalmennusta. Leon Weaver ja Merton Campbell palvelusosastolta haastattelivat joitakuita näistä haaratoimistokomitean jäsenistä, joista osa oli itsekin aikoinaan käynyt Gilead-koulun. Oppilaille sekä heidän perheilleen ja ystävilleen oli rohkaisevaa kuunnella näitä kokeneita lähetystyöntekijöitä.

He antoivat kurssilta valmistuneille hyviä neuvoja siitä, miten sopeutua lähetystyöhön vieraassa maassa. He sanoivat muun muassa: ”Ole myönteinen. Jos koet jotakin kovin vierasta, mitä et voi ymmärtää, älä anna periksi. Luota Jehovaan.” ”Opi tyytymään siihen, mitä on saatavilla, ja luota siihen, että Jehova huolehtii elämän välttämättömyyksistä.” He puhuivat myös siitä miten oppilaat voisivat säilyttää ilonsa määrämaassaan. Tässä joitakin esimerkkejä: ”Älä vertaa lähetyskenttääsi paikkaan, josta olet lähtenyt.” ”Opettele puhumaan paikallista kieltä sujuvasti, jotta voit kommunikoida ihmisten kanssa.” ”Opettele paikalliset tavat ja tutustu maan kulttuuriin, koska se auttaa sinua pysymään lähetysalueellasi.” Nämä ajatukset kannustivat kovasti uusia lähetystyöntekijöitä.

Haastattelujen jälkeen David Splane, Gilead-koulun 42. kurssilta valmistunut entinen lähetystyöntekijä, joka palvelee nykyisin Jehovan todistajien hallintoelimessä, esitti ohjelman pääpuheen mielenkiintoisesta teemasta ”Oppilaita vai oppineita?” Hän kysyi kurssilaisilta: ”Millaisena pidätte itseänne, kun menette lähetysalueellenne? Oppineina, jotka tietävät kaiken lähetystyöstä, vai oppilaina, joilla on vielä paljon opittavaa?” Veli Splane mainitsi, että viisaat lähetystyöntekijät pitävät itseään oppilaina. Heidän tulee asennoitua siten, että jokainen ihminen, jonka he lähetysalueellaan tapaavat, voi opettaa heille jotakin (Filippiläisille 2:3). Oppilaita kannustettiin työskentelemään läheisessä yhteistyössä toisten lähetystyöntekijöiden, haaratoimiston ja paikallisen seurakunnan kanssa. ”Olette suorittaneet viimeisetkin kokeet, mutta ette ole lakanneet olemasta oppilaita. Tehkää selväksi kaikille, että olette tulleet oppimaan”, kehotti veli Splane.

Puheen jälkeen oppilaat saivat diplomit, ja heidän määrämaansa ilmoitettiin yleisölle. Oppilaille oli liikuttava hetki, kun heidän edustajansa luki seuraavaksi heidän yhteisen päätöksensä, jossa he kertoivat haluavansa antaa Jumalan sanasta oppimiensa asioiden kannustaa heitä suurempiin pyhän palveluksen tekoihin.

Kaikki kuulijat saattoivat olla samaa mieltä siitä, että uusille lähetystyöntekijöille annetut neuvot vahvistivat heidän päätöstään osoittaa rakkautta Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Heidän päätöksensä auttaa ihmisiä omilla lähetyskentillään oli nyt lujempi kuin koskaan.

[Tekstiruutu s. 25]

TILASTOTIETOJA KURSSISTA

Edustettuina olleita maita: 10

Määrämaita: 20

Oppilaita: 48

Keski-ikä: 33,7

Keskimäärin vuosia totuudessa: 16,2

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa: 12,5

[Kuva s. 26]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 109. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Collins, E.; Miles, L.; Alvarado, A.; Lake, J. 2) Van Dusen, L.; Biharie, A.; Heikkinen, H.; Koós, S.; Smith, H. 3) Ashford, J.; Ashford, C.; Boor, C.; Richard, L.; Wilburn, D.; Lake, J. 4) Chichii, K.; Chichii, H.; Ramirez, M.; Baumann, D.; Becker, G.; Biharie, S.; Ramirez, A. 5) Van Dusen, W.; Lemâtre, H.; Pisko, J.; Cutts, L.; Russell, H.; Johnson, R. 6) Becker, F.; Baumann, D.; Johnson, K.; Pifer, A.; Madsen, C.; Lemâtre, J.; Heikkinen, P. 7) Smith, R.; Russell, J.; Collins, A.; Pisko, D.; Wilburn, R.; Koós, G. 8) Cutts, B.; Boor, J.; Madsen, N.; Pifer, S.; Richard, E.; Miles, B.; Alvarado, R.