Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Voit menestyä kasvatuksestasi huolimatta

Voit menestyä kasvatuksestasi huolimatta

Voit menestyä kasvatuksestasi huolimatta

NICHOLAS oli taipuvainen kapinallisuuteen jo lapsesta saakka. * Aikanaan hänen sisäiset ristiriitansa johtivat siihen, että hän alkoi juopotella ja käyttää huumeita. Nicholas selittää: ”Isäni oli alkoholisti, ja sisareni ja minä jouduimme kärsimään paljon hänen takiaan.”

Malindan vanhemmat olivat kaikesta päätellen yhdyskunnan arvostettuja jäseniä, ja he kävivät säännöllisesti kirkossa. Samalla he olivat kuitenkin tiiviisti mukana erään kultin toiminnassa. ”Jotkin heidän kulttinsa tavat satuttivat minua ja tuhosivat itsetuntoni lapsena”, valittaa Malinda, joka on nyt yli 30-vuotias. Hän lisää: ”Minua on vaivannut syvään juurtunut toivottomuuden ja arvottomuuden tunne niin kauan kuin muistan.”

Ei voida kieltää sitä, että väkivalta, huono kohtelu, vanhempien laiminlyönnit ja muut kielteiset seikat ovat pilanneet monien lapsuuden. Onnettoman lapsuuden aiheuttamat haavat voivat olla syviä. Mutta tarvitseeko sellaisten kipeiden asioiden riistää ihmiseltä iäksi mahdollisuus omaksua Jumalan sanan totuus ja saada huomattavassa määrin onnellisuutta? Voivatko Nicholas ja Malinda kasvatuksestaan huolimatta menestyä nuhteettomina ihmisinä? Tarkastellaanpa ensin Juudan kuninkaan Josian esimerkkiä.

Raamatullinen esimerkki

Josia hallitsi Juudaa 31 vuoden ajan 600-luvulla eaa. (659–629 eaa.). Siihen aikaan kun Josia isänsä salamurhan jälkeen nousi valtaistuimelle, olosuhteet olivat Juudassa erittäin huonot. Juuda ja Jerusalem olivat täynnä Baalin palvojia ja niitä, jotka vannoivat ammonilaisten pääjumalan Malkamin kautta. Juudan ruhtinaat olivat ”karjuvia leijonia” ja tuomarit ”illan susia”, sanoi tuohon aikaan elänyt Jumalan profeetta Sefanja. Siksi maassa rehotti väkivalta ja petos. Moni sanoi sydämessään: ”Ei Jehova tee hyvää, eikä hän tee pahaa.” (Sefanja 1:3–2:3; 3:1–5.)

Millaiseksi hallitsijaksi Josia osoittautui? Raamatun aikakirjojen kirjoittaja Esra kertoo: ”[Josia] teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä, ja vaelsi esi-isänsä Daavidin teitä, eikä hän poikennut oikealle eikä vasemmalle.” (2. Aikakirja 34:1, 2.) Josia epäilemättä onnistui tekemään sitä, mikä oli oikein Jumalan silmissä. Mutta millainen oli hänen perhetaustansa?

Hoivaa vai huonoa kohtelua lapsuudessa?

Kun Josia syntyi vuonna 667 eaa., hänen isänsä Amon oli vasta 16-vuotias ja hänen isoisänsä Manasse hallitsi Juudaa. Manasse kuului kaikista Juudaa hallinneista kuninkaista jumalattomimpiin. Pystyttäessään alttareita Baalille ”hän teki laajassa mitassa sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä”. Hän pani poikansa kulkemaan tulen läpi, harjoitti taikuutta ja ennustelua, edisti spiritistisiä tapoja ja vuodatti suuret määrät viatonta verta. Lisäksi Manasse toi pyhästä paalusta veistämänsä kuvan Jehovan huoneeseen. Hän vietteli Juudaa ja Jerusalemia ”tekemään pahemmin kuin ne kansakunnat, jotka Jehova oli tuhonnut Israelin poikien edestä”. (2. Aikakirja 33:1–9.)

Manasse oli niin paha, että Jehova antoi viedä hänet kahleissa Babyloniin, joka oli yksi Assyrian hallitsijoiden kuninkaankaupungeista. Vankeudessa ollessaan Manasse katui, nöyrtyi ja pyysi Jehovalta anteeksi. Jumala kuuli hänen suosionpyyntönsä ja palautti hänet kuninkaaksi Jerusalemiin. Silloin Manasse pani toimeen uudistuksia kohtalaisen menestyksellisesti. (2. Aikakirja 33:10–17.)

Miten Manassen pahuus ja senjälkeinen katumus vaikuttivat hänen poikaansa Amoniin? Tästä tuli erittäin jumalaton. Kun Manasse katui ja yritti kovasti puhdistaa kansakunnan saastutuksesta, jonka hän itse oli aiheuttanut, Amon ei osoittanut vastakaikua. Perittyään 22-vuotiaana valtaistuimen Amon ”teki sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, niin kuin hänen isänsä Manasse oli tehnyt”. Sen sijaan että Amon olisi nöyrtynyt Jehovan edessä, hän ”saattoi syyllisyyden lisääntymään”. (2. Aikakirja 33:21–23.) Josia oli vasta kuusivuotias, kun Amonista tuli Juudan kuningas. Miten kurja Josian lapsuuden onkaan täytynyt olla!

Amonin jumalaton hallinto päättyi kahden vuoden kuluttua, kun hänen palvelijansa tekivät salaliiton häntä vastaan ja surmasivat hänet. Maan kansa löi kuitenkin ne, jotka olivat olleet salaliitossa Amonia vastaan, ja teki hänen poikansa Josian kuninkaaksi hänen sijaansa. (2. Aikakirja 33:24, 25.)

Varhaislapsuutensa epäsuotuisista olosuhteista huolimatta Josia alkoi tehdä sitä, mikä oli hyvää Jehovan silmissä. Hänen hallintonsa oli niin menestyksekäs, että Raamatussa sanotaan: ”Osoittautui, ettei ennen häntä ollut hänen kaltaistaan kuningasta, joka olisi palannut Jehovan luo kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja kaikesta elinvoimastaan kaiken Mooseksen lain mukaan, eikä hänen jälkeensä ole noussut hänen kaltaistaan.” (2. Kuninkaiden kirja 23:19–25.)

Miten rohkaisevaksi esimerkiksi Josia osoittautuukaan niille, joilla on kenties ollut vaikea lapsuus! Mitä voimme oppia hänen esimerkistään? Mikä auttoi Josiaa valitsemaan oikean tien ja pysymään sillä?

Hanki Jehovan tuntemusta

Josiaan vaikutti hänen elämänsä varhaisvuosina myönteisesti muun muassa hänen katuva isoisänsä Manasse. Raamatussa ei kerrota, miten paljon nuo kaksi olivat tekemisissä toistensa kanssa ja miten vanha Josia oli silloin, kun Manasse oikaisi tiensä. Koska juutalaisilla oli lujat perhesiteet, Manasse on saattanut yrittää suojella pojanpoikaansa ympäristön turmelevalta vaikutukselta juurruttamalla tämän sydämeen kunnioitusta tosi Jumalaa, Jehovaa, ja hänen sanaansa kohtaan. Mahdolliset totuuden siemenet, jotka Manasse onnistui kylvämään Josian sydämeen, yhdistettyinä kenties muuhun myönteiseen vaikutukseen, kantoivat lopulta hedelmää. Juudan valtaistuimella olonsa kahdeksantena vuotena 15-vuotias Josia ryhtyi hankkimaan tietoa Jehovan tahdosta ja toimimaan sen mukaisesti. (2. Aikakirja 34:1–3.)

Joillakuilla ovat heidän hengelliset yhteytensä rajoittuneet lapsuudessa ainoastaan johonkin kaukaiseen sukulaiseen, tuttavaan tai naapuriin. Mutta jos näin kylvettyjä siemeniä vaalitaan, ne voivat kantaa myöhemmin hyvää hedelmää. Aiemmin mainitun Malindan naapurina asui ystävällinen iäkäs mies, joka toi hänen kotiinsa säännöllisesti Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä. Malinda muistelee häntä lämpimästi ja sanoo: ”Minuun teki suurimman vaikutuksen se, että naapurini ei viettänyt pyhäpäiviä. Se oli minusta tärkeää, koska juuri halloweenin ja joidenkin muiden pyhäpäivien yhteydessä vanhempieni kultissa harjoitettiin rituaalisia tapoja.” Kun eräs ystävä kymmenkunta vuotta myöhemmin kutsui Malindan Jehovan todistajien valtakunnansalissa pidettävään kristilliseen kokoukseen, tämä muisti naapurinsa ja noudatti kutsua mielellään. Se auttoi Malindaa löytämään totuuden.

Ole nöyrä Jumalan edessä

Josian hallituskaudelle olivat tunnusomaisia valtavat uskonnolliset uudistukset, joita tehtiin Juudan maassa. Käytyään kuusivuotisen kampanjan epäjumalanpalvelusta vastaan ja puhdistettuaan Juudan maan Josia ryhtyi korjaamaan Jehovan huonetta. Kun tämä työ oli käynnissä, ylimmäinen pappi Hilkia teki erään arvokkaan löydön. Hän sai käsiinsä ”Jehovan lain kirjan” alkuperäiskappaleen. Sihteeri Safan, jonka haltuun Hilkia uskoi tämän sensaatiomaisen löydön, kertoi tapauksesta kuninkaalle. Ylpistyikö 25-vuotias Josia aikaansaannoksistaan? (2. Aikakirja 34:3–18.)

Esra kirjoittaa: ”Heti kun kuningas kuuli lain sanat, hän repäisi vaatteensa.” Hän ilmaisi näin olevansa syvästi murheissaan, koska hän tajusi, että heidän esi-isänsä eivät olleet noudattaneet kaikkia Jumalan käskyjä. Se oli todellinen nöyryyden osoitus! Kuningas antoi heti viisimiehisen valtuuskunnan tehtäväksi tiedustella asiaa naisprofeetta Huldan välityksellä Jehovalta. Valtuuskunta toi palatessaan sanoman, jonka sisältö oli seuraava: ’Onnettomuus tulee sen johdosta, että Jehovan lakia ei ole toteltu. Mutta koska sinä, kuningas Josia, nöyrryit, sinut korjataan hautausmaahasi rauhassa etkä näe onnettomuutta.’ (2. Aikakirja 34:19–28.) Jehova oli mieltynyt Josian asenteeseen.

Onpa meidän taustamme millainen hyvänsä, mekin voimme nöyrtyä tosi Jumalan Jehovan edessä ja ilmaista kunnioittavaa asennetta häntä ja hänen Sanaansa, Raamattua, kohtaan. Alussa mainittu Nicholas menetteli näin. Hän sanoo: ”Vaikka elämäni oli sekaisin huumeidenkäytön ja rankan juomisen takia, olin kiinnostunut Raamatusta ja kaipasin elämääni kipeästi jotain tarkoitusta. Lopulta tulin kosketuksiin Jehovan todistajien kanssa, muutin elämäntapaani ja omaksuin totuuden.” Meillä voi tosiaankin olla kunnioittava asenne Jumalaa ja hänen Sanaansa kohtaan ympäristöstämme huolimatta.

Ammenna hyötyä Jehovan järjestelyistä

Josia kunnioitti syvästi myös Jehovan profeettoja. Sen lisäksi että hän tiedusteli asioita naisprofeetta Huldalta, muutkin hänen aikanaan eläneet profeetat vaikuttivat häneen syvästi. Esimerkiksi sekä Jeremia että Sefanja esittivät ahkerasti tuomiojulistuksia Juudassa harjoitettua epäjumalanpalvelusta vastaan. Josiaa vahvisti varmaan suuresti se, että hän kiinnitti huomiota heidän sanomaansa taistellessaan väärää palvontaa vastaan. (Jeremia 1:1, 2; 3:6–10; Sefanja 1:1–6.)

”Isäntä”, Jeesus Kristus, on asettanut voideltujen seuraajiensa joukon – ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” – antamaan hengellistä ruokaa oikeaan aikaan (Matteus 24:45–47). Raamattuun perustuvien julkaisujen ja seurakuntajärjestelyn välityksellä orjaluokka kiinnittää huomion siihen, miten hyödyllistä on noudattaa Raamatun neuvoja, ja se esittää käytännöllisiä ehdotuksia niiden soveltamisesta arkielämäämme. Miten sopivaa onkaan, että turvaudumme Jehovan järjestelyihin, joiden avulla voimme voittaa mitä tahansa syvään juurtuneita epäterveitä asenteita! Nicholas oli tuntenut lapsuudestaan saakka syvää vastenmielisyyttä valtaa kohtaan. Vielä senkin jälkeen kun hän oppi Jumalan sanan totuuden, tämä heikkous esti häntä palvelemasta Jehovaa täydessä määrin. Tämän asenteen muuttaminen oli hänelle melkoinen haaste. Mutta ajan mittaan hän onnistui. Miten? Nicholas selittää: ”Kahden ymmärtäväisen vanhimman avulla myönsin lopulta, että minulla oli ongelma, ja aloin soveltaa heidän rakkaudellisia raamatullisia neuvojaan.” Hän lisää: ”Vaikka pienoinen ärsyyntyminen silloin tällöin nostaa päätään, olen saanut kapinallisuuteni nyt kuriin.”

Malindakin pyytää nykyään vanhimmilta neuvoja, kun hän tekee tärkeitä ratkaisuja elämässään. Taistellessaan varhaislapsuudestaan juontuvia toivottomuuden ja arvottomuuden tunteita vastaan hän on huomannut, että erityisen arvokkaita ovat Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien kirjoitukset. Hän sanoo: ”Joskus vain yksi kirjoituksen kappale tai lause – vain pieni ajatus – koskettaa minua. Suunnilleen yhdeksän vuotta sitten aloin säästää tällaisia kirjoituksia irtolehtikansioon, niin että pääsen niihin helposti käsiksi.” Tätä nykyä hänen kolmessa kansiossaan on nelisensataa kirjoitusta!

Ihmisten ei tosiaankaan tarvitse jäädä huonon perhe-elämän uhreiksi loppuiäkseen. He voivat Jehovan avulla menestyä hengellisesti. Samoin kuin hyvä kasvatus ei takaa ihmisen nuhteettomuutta, myöskään vaikea lapsuus ei estä häntä tulemasta Jumalaa pelkääväksi.

Sen jälkeen kun Lain kirja oli temppelin korjaustyön aikana löydetty, Josia ’ryhtyi tekemään Jehovan edessä liittoa siitä, että he seuraisivat Jehovaa ja tottelisivat häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan’ (2. Aikakirja 34:31). Ja hän piti horjumatta kiinni tästä päätöksestään viimeiseen hengenvetoonsa saakka. Malinda ja Nicholas ovat samoin päättäneet pysyä uskollisina Jehova Jumalalle ja menestyä nuhteettomina ihmisinä. Toivottavasti sinäkin pysyt horjumatta lähellä Jumalaa ja palvelet häntä uskollisesti. Sinäkin voit luottaa siihen, että menestyt, sillä Jehova lupaa: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. Älä tähyile ympärillesi, sillä minä olen sinun Jumalasi. Olen vahvistava sinua. Olen todella auttava sinua. Olen todella pitävä sinusta lujasti kiinni vanhurskauden oikealla kädelläni.” (Jesaja 41:10, 13.)

[Alaviite]

^ kpl 2 Jotkin nimet on muutettu.

[Kuvat s. 26]

Vaikka Josialla oli kurja lapsuus, hän halusi hankkia Jehovan tuntemusta ja tehdä elämänsä menestykselliseksi

[Kuva s. 28]

Vanhimmat voivat auttaa sinua voittamaan jonkin syvään juurtuneen ominaisuuden

[Kuva s. 28]

”Vartiotorni”- ja ”Herätkää!”-lehdet voivat auttaa sinua säilyttämään nuhteettomuuden