Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Inhimillisen kärsimyksen ongelma

Inhimillisen kärsimyksen ongelma

Inhimillisen kärsimyksen ongelma

”MIKSI, JUMALA, MIKSI?” Tällainen suuri otsikko oli erään laajalevikkisen sanomalehden etusivulla sen jälkeen, kun Vähässä-Aasiassa oli tapahtunut tuhoisa maanjäristys. Ohessa oli kuva, jossa hätääntynyt isä kantoi loukkaantunutta tytärtään ulos heidän talonsa raunioista.

Sodat, nälänhädät, epidemiat ja luonnononnettomuudet ovat aiheuttaneet suunnattomasti tuskaa ja surua sekä vaatineet lukemattomia ihmishenkiä. Kärsimystä ovat tuottaneet myös raiskaukset, lapsiin kohdistuva fyysinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta ynnä muut rikokset. Suuri määrä ihmisiä on loukkaantunut tai kuollut tapaturmissa. Lisäksi miljardit ihmiset tuntevat ahdistusta sairauksien, vanhuuden ja läheisten kuoleman johdosta.

Kärsimys kasvoi 1900-luvulla ennennäkemättömiin mittoihin. Ensimmäisessä maailmansodassa kuoli vuosina 1914–18 lähes kymmenen miljoonaa sotilasta. Joidenkuiden historioitsijoiden mukaan siinä menetti henkensä saman verran siviilejä. Toisessa maailmansodassa kuoli noin 50 miljoonaa sotilasta ja siviiliä mukaan lukien miljoonia puolustuskyvyttömiä naisia, lapsia ja iäkkäitä miehiä. Miljoonat muut joutuivat kärsimään viime vuosisadalla kansanmurhien, vallankumousten, etnisten väkivaltaisuuksien, nälän ja köyhyyden vaikutuksista. Eräässä historiateoksessa (Historical Atlas of the Twentieth Century) arvioidaan, että tällaisten ”joukkokärsimysten” vuoksi kuoli 1900-luvulla yli 180 miljoonaa ihmistä.

Vuosina 1918 ja 1919 riehunut espanjantauti tappoi 20 miljoonaa ihmistä. Kahden viime vuosikymmenen aikana noin 19 miljoonaa on kuollut aidsiin, ja parhaillaan noin 35 miljoonaa kantaa sitä aiheuttavaa virusta. Miljoonat lapset ovat jääneet orvoiksi aidsin takia, ja lukemattomia pikkulapsia kuolee aidsiin, koska he ovat saaneet tartunnan jo äitinsä kohdussa.

Lasten kärsimyksiin on monta muutakin syytä. Englantilainen Manchester Guardian Weekly -lehti esitti loppuvuodesta 1995 joitakin Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahaston (UNICEF) julkaisemia tietoja: ”Sodissa on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kuollut 2 miljoonaa lasta, vammautunut 4–5 miljoonaa, jäänyt kodittomaksi 12 miljoonaa, jäänyt orvoksi tai joutunut eroon vanhemmistaan yli miljoona ja saanut henkisiä vammoja 10 miljoonaa lasta.” Tämän lisäksi maailmassa tehdään arviolta 40–50 miljoonaa aborttia – joka vuosi.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Tulevaisuus näyttää monista pahaenteiseltä. Eräs tiedemiesten ryhmä totesi: ”Ihmisten toimet – – saattavat muuttaa eliömaailmaa siinä määrin, että se ei pysty pitämään yllä elämää meidän tuntemallamme tavalla.” He lisäsivät: ”Tälläkin hetkellä joka viides ihminen elää absoluuttisessa köyhyydessä ilman riittävää ravintoa ja joka kymmenes kärsii vakavasta aliravitsemuksesta.” Nuo tiedemiehet halusivat ”varoittaa ihmiskuntaa siitä, mitä on edessä”, ja sanoivat: ”Suuri muutos maan asioiden ja sen päällä olevan elämän hoidossa on tarpeen, mikäli aiomme välttää valtavan inhimillisen onnettomuuden emmekä halua turmella maailmanlaajuista kotiamme tällä planeetalla lopullisesti.”

Miksi Jumala on sallinut niin paljon kärsimystä ja pahuutta? Miten hän aikoo korjata tilanteen? Milloin?

[Kuvien lähdemerkinnät s. 3]

Ylhäällä (pyörätuoli): UN/DPI Photo 186410C by P.S. Sudhakaran; keskellä (nälkiintyneet lapset): WHO/OXFAM; alhaalla (riutunut mies): FAO photo/B. Imevbore