Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Katso! Suuri joukko!”

”Katso! Suuri joukko!”

Pysykää täydellisinä ja vakaumukseltanne lujina

”Katso! Suuri joukko!”

ERÄS kysymys oli askarruttanut Jehovan palvelijoita vuosikymmenten ajan. Sitä oli yritetty ratkaista Raamatun avulla pitkään, ja aiheesta oli käyty monia keskusteluja. Viimein siihen saatiin raamatullinen vastaus, joka suorastaan sähköisti konventtiyleisön Washingtonissa vuonna 1935.

Kaikkeen tähän pohdintaan oli syynä yksinkertainen kysymys: keitä tarkoitetaan Ilmestyksen 7:9:ssä mainitulla ”suurella joukolla”? Eläisikö tuo uskovien ryhmä taivaassa?

Pitkään ratkaisematta ollut kysymys

Suuren joukon merkitys oli askarruttanut kristittyjä apostoli Johanneksen ajoista aina meidän aikoihimme asti. Raamatuntutkijat pitivät suurta joukkoa toisarvoisena taivaallisena luokkana, ryhmänä, joka tuntee Raamatun totuuden mutta joka ei juuri vie tietoa siitä toisille.

Jotkut voideltujen kristittyjen tovereista olivat kuitenkin hyvin innokkaita saarnaamistyössä. Heillä ei ollut halua päästä taivaaseen. Heidän toiveensa oli tosiaankin sopusoinnussa sen puheen kanssa, jota Jehovan todistajat pitivät vuosina 1918–22 aiheesta ”Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan”. Näitä ihmisiä siunattaisiin maan päällä saatavalla ikuisella elämällä.

Vartiotornissa 15.10.1923 (suom. huhtikuu 1924) käsiteltiin Jeesuksen vertausta lampaista ja vuohista, ja siinä sanottiin: ”Lampaat kuvaavat kaikkia niitä ihmisiä kansoissa, jotka eivät ole hengestä siinneet, mutta jotka haluavat vanhurskautta, jotka sydämessään tunnustavat Jeesuksen Kristuksen Herraksi ja odottavat ja toivovat parempaa aikaa hänen hallitessaan.” (Matteus 25:31–46.)

Lisää valonsäteitä

Vuonna 1931 (suom. 1933) teoksen Puolustus ensimmäinen osa käsitteli Hesekielin kirjan yhdeksättä lukua ja osoitti, että ne, jotka on merkitty otsastaan säilytettäviksi elossa maailman lopusta, ovat Jeesuksen vertauksen lampaita. Puolustuksen kolmas osa (julkaistiin engl. 1932, suom. 1935) kuvaili ei-israelilaisen Jonadabin rehtiä sydämen asennetta. Jonadab nousi Israelin voidellun kuninkaan Jeehun vaunuihin ja lähti hänen mukaansa katsomaan, miten hän osoitti intoa väärän uskonnon harjoittajien teloittamisessa. (2. Kuninkaiden kirja 10:15–28.) Kirjassa sanottiin: ”Jonadab esitti eli esikuvasi erästä ihmisluokkaa maan päällä tänä aikana – –. Tähän luokkaan kuuluvat – – eivät ole myötämielisiä Saatanan järjestöä kohtaan, vaan asennoituvat vanhurskauden puolelle ja ovat niitä, jotka Herra varjelee Harmagedonin aikana ja auttaa tuon ahdistuksen ajan yli, ja joille hän antaa iankaikkisen elämän maan päällä. Nämä muodostavat ’lammas’-luokan.”

Vuonna 1934 Vartiotorni osoitti selvästi, että kristittyjen, joilla on maallinen toivo, tulisi vihkiytyä Jehovalle ja mennä kasteelle. Tätä maallista luokkaa koskeva valo loisti tosiaan yhä kirkkaammin (Sananlaskut 4:18).

Kirkas ymmärryksen leimahdus

Ilmestyksen 7:9–17:ää koskeva ymmärrys oli leimahtamaisillaan täyteen kirkkauteensa (Psalmit 97:11). Englanninkielisessä Vartiotornissa oli toivottu, että konventti, joka pidettäisiin Yhdysvalloissa Washingtonissa 30.5.–3.6.1935, tuottaisi Jonadabin kuvaamalle ihmisryhmälle ”todellista lohtua ja hyötyä”. Tuo toive totisesti toteutui!

Noin 20000 konventtivierasta kuulivat sykähdyttävän puheen ”Suuri joukko”, jossa J. F. Rutherford esitti raamatullisia todisteita siitä, että nykyajan ”muut lampaat” ovat sama ryhmä kuin Ilmestyksen 7:9:n ”suuri joukko” (Johannes 10:16). Hän kysyi puheensa huippukohdassa: ”Haluaisivatko kaikki ne, joilla on toivo saada elää ikuisesti maan päällä, nousta seisomaan?” Kun suuri osa läsnäolijoista nousi seisomaan, Rutherford huudahti: ”Katso! Suuri joukko!” Ensin tuli hiljaisuus, ja sitten yleisö puhkesi valtaviin riemuhuutoihin. Seuraavana päivänä kastettiin 840 uutta Jehovan todistajaa, joista useimmat tunnustautuivat suuren joukon jäseniksi.

Huomattavan runsaslukuinen joukko

Ennen vuotta 1935 yhä useampiin niistä, jotka osoittivat vastakaikua Raamatun sanomalle ja saarnasivat innokkaasti hyvää uutista, vetosi ikuinen elämä paratiisimaassa. Heillä ei ollut halua mennä taivaaseen, sillä Jumala ei ollut antanut heille taivaallisen elämän toivoa. Se että he samaistivat itsensä muiden lampaiden suureen joukkoon, osoitti, että 144000 voidellun kristityn kutsuminen oli saatettu miltei päätökseen vuonna 1935 (Ilmestys 7:4).

Kun toinen maailmansota puhkesi, Saatana Panettelija yritti kiivaasti pysäyttää niiden kokoamisen, jotka muodostaisivat suuren joukon. Valtakunnan saarnaamistyötä rajoitettiin monissa maissa. Noina synkkinä aikoina, hieman ennen tammikuussa 1942 tapahtunutta kuolemaansa, J. F. Rutherford totesi: ”Minusta vähän näyttää siltä, ettei ’suuri joukko’ tulekaan olemaan niin kovin suuri.”

Jumalan siunauksen ansiosta on kuitenkin käynyt toisin. ’Pysyen täydellisinä ja vakaumukseltaan lujina’ voidellut ja heidän toverinsa muut lampaat ovat noudattaneet käskyä tehdä opetuslapsia (Kolossalaisille 4:12; Matteus 24:14; 28:19, 20). Vuonna 1946 kautta maailman saarnasi 176456 Jehovan todistajaa, joista useimmat kuuluivat suureen joukkoon. Vuonna 2000 Jehovaa palveli uskollisesti 235 maassa yli 6 miljoonaa todistajaa – todella suuri joukko! Ja se kasvaa edelleen.