Mittapuita muutettu, luottamus petetty

Englannin kuninkaan Henrik I:n päivinä (1100–1135) yhden jaardin päätettiin olevan ”etäisyys kuninkaan nenänpäästä hänen ojennetun kätensä peukalon kärkeen”. Kuinka tarkkoja olivat kuningas Henrikin alamaisten jaardimitat? Nähtävästi ainoa tapa tarkistaa mittansa oli käydä kuninkaan luona.

NYKYÄÄN mitat määritetään tarkemmin standardien avulla. Näin ollen metrin pituudeksi on määritetty matka, jonka valo etenee tyhjiössä 1/299792458 sekunnin aikana. Tällä valolla on lisäksi oltava määrätty aallonpituus, ja se lähetetään tietyntyyppisellä laserilla. Ihmiset voivat kaikkialla tarkistaa, että heidän pituusmittansa on sama kuin kaikilla muilla, jos heillä on laitteet, joiden avulla tämä standardi voidaan toteuttaa.

Mittojen perusmallien eli normaalien suojelemiseksi nähdään paljon vaivaa, koska niissä tapahtuvat muutokset, olivatpa ne kuinka pieniä tahansa, voivat aiheuttaa epävarmuutta. Esimerkiksi Britanniassa massan mittaamiseen käytettävä normaali on platinan ja iridiumin seoksesta valmistettu harkko, joka painaa yhden kilogramman. Sitä säilytetään National Physical Laboratoryssa. Tie- ja lentoliikenteen synnyttämä ilmansaaste lisää tuon kilogrammanormaalin painoa joka päivä. Se on kuitenkin vain jäljennös kansainvälisestä normaalista, jota säilytetään kolmen lasikuvun alla maanalaisessa holvissa Kansainvälisessä paino- ja mittatoimistossa Sèvresissä Ranskassa. Mutta jopa tämän harkon paino on epävakaa mikroskooppisten epäpuhtauksien takia. Toistaiseksi maailman metrologit eivät ole keksineet vakaampaa normaalia.

Äärimmäisen pienet muutokset saattavat näyttää tavallisesta ihmisestä merkityksettömiltä, mutta mittojen muuttuminen tyystin voi olla hämmentävää. Britanniassa siirtyminen perinteisistä anglosaksisista painomitoista (nauloista ja unsseista) metrisiin mittoihin (kilogrammoihin ja grammoihin) herätti melkoista epäluottamusta – eikä syyttä. Jotkut häikäilemättömät kauppiaat käyttivät hyväkseen yleistä tottumattomuutta uuteen mittajärjestelmään ja huijasivat asiakkaitaan.

Perhettä ja moraalia koskevat mittapuut

Entäpä muutokset perhettä ja moraalia koskevissa mittapuissa? Näissä normeissa tapahtuvat muutokset voivat olla paljon vahingollisempia. Tiedot perheiden hajoamisesta, irrallisista suhteista sekä lapsiin kohdistuvan fyysisen, seksuaalisen ja henkisen väkivallan yleisyydestä järkyttävät monia ja vahvistavat, että elämme madaltuvien normien aikaa. Yksinhuoltajaperheet, samaa sukupuolta olevat ”vanhemmat” kasvattajina ja viranomaisten huostassa olevien lasten pöyristyttävä seksuaalinen hyväksikäyttö ovat kaikki seurausta siitä, että ihmiset ovat kääntäneet selkänsä hyväksytyille normeille. Ihmiset ovat yhä suuremmassa määrin ”itserakkaita, – – vailla luonnollista kiintymystä, – – vailla hyvyyden rakkautta, – – nautintoja ennemmin kuin  Jumalaa rakastavia”, kuten Raamatussa ennustettiin noin kaksituhatta vuotta sitten (2. Timoteukselle 3:1–4).

Moraalinormien romahtaminen ja ihmisten luottamuksen häikäilemätön pettäminen kulkevat käsi kädessä. Julkisuuteen tuli jonkin aikaa sitten räikeitä rikkomuksia lääkärinammatin korkeita normeja vastaan Hyde-nimisessä pikkukaupungissa Pohjois-Englannissa, missä asukkaat turvautuivat ”kunnioitettuihin ja luotettuihin” perhelääkäreihinsä. Valitettavasti heidän luottamuksensa kuitenkin petettiin. Oikeudenkäyntiasiakirjat paljastavat, että eräs yleislääkäri todellisuudessa aiheutti ainakin 15 naispotilaansa kuoleman. Poliisin täytyi tutkia uudelleen yli 130 muuta kuolemantapausta, jotka liittyivät tuohon lääkäriin. Se, miten perinpohjaisesti hän oli pettänyt ihmisten luottamuksen, kävi korostetusti ilmi, kun hänet todettiin syylliseksi ja tuomittiin vankilaan. Kaksi vankilaviranomaista, joiden äidin tuo pahamaineinen vanki on saattanut murhata, määrättiin muihin tehtäviin, jottei heidän tarvitsisi olla tekemisissä hänen kanssaan. Ei ihme, että tätä syyllistä lääkäriä nimitettiin The Daily Telegraph -lehden oikeudenkäyntiraportissa ”paholaistohtoriksi”.

Kun normit muuttuvat ja madaltuvat niin monella elämänalueella, niin keneen oikein voit luottaa turvallisin mielin? Mistä voit löytää muuttumattomia ja sellaisen auktoriteetin turvaamia normeja, joka kykenee pitämään ne voimassa? Näitä kysymyksiä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.