Koe antamisen iloa!
Koe antamisen iloa!
”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (APOSTOLIEN TEOT 20:35)
1. Miten Jehovasta käy ilmi, että antaminen tuottaa iloa?
TOTUUDEN tuntemisen ilo ja sen mukana tulevat siunaukset ovat kallisarvoisia lahjoja Jumalalta. Niillä, jotka ovat oppineet tuntemaan Jehovan, on monia syitä iloon. Mutta jos lahjan saaminen tuottaa iloa, niin tuottaa sen antaminenkin. Jehova on ”jokaisen hyvän annin ja jokaisen täydellisen lahjan” Antaja, ja hän on ”onnellinen Jumala” (Jaakobin kirje 1:17; 1. Timoteukselle 1:11). Hän antaa tervehenkistä opetusta kaikille, jotka kuuntelevat, ja iloitsee niiden tottelevaisuudesta, joita hän opettaa, samoin kuin vanhemmat iloitsevat, kun rakkaudellinen opetus herättää heidän lapsissaan vastakaikua (Sananlaskut 27:11).
2. a) Mitä Jeesus sanoi antamisesta? b) Millaista onnellisuutta saamme, kun opetamme toisille Raamatun totuutta?
2 Myös Jeesus oli maan päällä eläessään onnellinen nähdessään, että hänen opetuksensa herätti ihmisissä vastakaikua. Apostoli Paavali lainasi Jeesuksen sanoja: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.) Onnellisuus, jota saamme opettaessamme toisille Raamatun totuutta, ei ole vain tyytyväisyyttä siitä, että joku on uskonkäsityksistämme samaa mieltä. Se on jotain paljon enemmän: iloa sen tietämisestä, että annamme jotain sellaista, millä on aitoa ja kestävää arvoa. Tällaisista hengellisistä lahjoista ihmiset voivat hyötyä sekä nyt että kautta ikuisuuden (1. Timoteukselle 4:8).
Antaminen tuo iloa
3. a) Miten apostolit Paavali ja Johannes ilmaisivat iloitsevansa toisten hengellisestä auttamisesta? b) Miksi Raamatun totuuden välittäminen lapsillemme on osoitus rakkaudestamme?
3 Jehovan ja Jeesuksen tavoin kristitytkin iloitsevat hengellisten lahjojen antamisesta. Apostoli Paavali sai iloa sen tietämisestä, että hän oli auttanut toisia oppimaan Jumalan sanan totuuden. Hän kirjoitti Tessalonikan seurakunnalle: ”Mikä on toivomme tai ilomme tai riemun kruunumme – etteköhän juuri te – Herramme Jeesuksen edessä hänen läsnäolossaan? Varmasti te olette meidän kunniamme ja ilomme.” (1. Tessalonikalaisille 2:19, 20.) Samoin apostoli Johannes kirjoitti hengellisiin lapsiinsa viitaten: ”Minulla ei ole suurempaa kiitollisuuden syytä kuin se, että kuulen lasteni yhä vaeltavan totuudessa.” (3. Johanneksen kirje 4.) Ajattele myös, millainen ilo on auttaa omia lapsiamme tulemaan hengellisiksi lapsiksemme! Lasten kasvattaminen ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa” osoittaa vanhempien rakastavan heitä (Efesolaisille 6:4). Näin vanhemmat ilmaisevat olevansa kiinnostuneita lastensa ikuisesta hyvinvoinnista. Kun nämä osoittavat vastakaikua, vanhemmat saavat paljon iloa ja tyydytystä.
4. Mikä kokemus osoittaa, että hengellinen antaminen tuottaa iloa?
4 Dell on tienraivaajana toimiva kokoaikainen sananpalvelija ja viiden lapsen äiti. Hän sanoo: ”Minun on erittäin helppo sisäistää apostoli Johanneksen sanat, koska olen hyvin kiitollinen siitä, että neljä lapsistani ’vaeltaa totuudessa’. Tiedän, että tosi palvonnan yhdistämät perheet tuottavat kunniaa Jehovalle, ja siksi tunnen syvää tyydytystä nähdessäni, miten hän siunaa yritykseni juurruttaa totuutta lapsiini. Se ihana odote, että saamme perheeni kanssa elää loputtomasti paratiisissa, täyttää minut toivolla ja saa minut kestämään vaikeuksista ja esteistä huolimatta.” Ikävä kyllä yksi Dellin tyttäristä erotettiin seurakunnasta epäkristillisen käytöksen vuoksi. Silti Dell ponnistelee kovasti säilyttääkseen myönteisen asenteen. ”Toivon, että jonain päivänä tyttäreni palaa nöyrästi ja vilpittömästi Jehovan luo”, hän sanoo. ”Mutta kiitän Jumalaa siitä, että useimmat lapseni palvelevat edelleen häntä uskollisesti. Tuntemani ilo on ollut minulle todellinen voiman lähde.” (Nehemia 8:10.)
Ikuisten ystävien tekeminen
5. Minkä tietäminen tuo meille tyydytystä, kun työskentelemme itseämme säästämättä opetuslasten tekemiseksi?
5 Jeesus antoi seuraajilleen käskyn tehdä kristittyjä opetuslapsia ja opettaa heitä tuntemaan Jehova ja hänen vaatimuksensa (Matteus 28:19, 20). Sekä Jehova että Jeesus ovat epäitsekkäästi auttaneet ihmisiä oppimaan totuuden tien. Siksi kun työskentelemme itseämme säästämättä opetuslasten tekemiseksi, tunnemme tyydytystä sen tietämisestä, että jäljittelemme varhaiskristittyjen tavoin Jehovan ja Jeesuksen esimerkkiä (1. Korinttilaisille 11:1). Kun olemme tällä tavoin yhteistoiminnassa Kaikkivaltiaan Jumalan ja hänen rakkaan Poikansa kanssa, elämällämme on todellinen tarkoitus. Millainen siunaus onkaan tulla lasketuksi Jumalan ”työtoverien” joukkoon! (1. Korinttilaisille 3:9.) Ja eikö ole innostavaa, että enkeleilläkin on osansa tässä hyvän uutisen saarnaamisessa? (Ilmestys 14:6, 7.)
6. Keistä tulee ystäviämme, kun osallistumme hengelliseen antamiseen?
6 Kun osallistumme tähän hengelliseen antamiseen, meistä voi tulla enemmänkin kuin Jumalan työtovereita: meidän ja hänen välilleen voi kehittyä ikuinen ystävyys. Abrahamia sanottiin hänen uskonsa vuoksi Jehovan ystäväksi (Jaakobin kirje 2:23). Kun pyrimme tekemään Jumalan tahdon, meistäkin voi tulla Jumalan ystäviä. Jos näin käy, meistä tulee myös Jeesuksen ystäviä. Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Olen sanonut teitä ystäviksi, koska olen tehnyt teille tunnetuksi kaiken, minkä olen kuullut Isältäni.” (Johannes 15:15.) Monille tuottaa iloa se, että heidät lasketaan vaikutusvaltaisten ihmisten tai korkeiden virkamiesten ystäviksi, mutta meidät voidaan laskea koko kaikkeuden kahden suurimman persoonan ystäviksi!
7. a) Miten eräs nainen sai todellisen ystävän? b) Onko sinulla ollut samanlaista kokemusta?
7 Lisäksi kun autamme ihmisiä tuntemaan Jumalan, heistäkin tulee meidän ystäviämme, ja se tekee meidät erityisen onnellisiksi. Joan, joka asuu Yhdysvalloissa, alkoi tutkia Raamattua Thelma-nimisen naisen kanssa. Vaikka Thelman sukulaiset vastustivat hänen tutkimistaan, hän ei hellittänyt, ja vuotta myöhemmin hänet kastettiin. Joan kirjoitti: ”Seuranpitomme ei loppunut siihen, vaan kehittyi ystävyydeksi, joka on nyt kestänyt noin 35 vuotta. Olemme usein menneet sananpalvelukseen ja konventteihin yhdessä. Lopulta muutin uuteen kotiin 800 kilometrin päähän. Thelma lähettää kuitenkin minulle edelleen erittäin rakkaudellisia ja sydämellisiä kirjeitä, joissa hän kertoo ajattelevansa minua lämpimästi ja kiittää minua siitä, että olen ollut hänen ystävänsä ja esimerkkinsä ja opettanut hänelle Raamatun totuuden. Se, että minulla on tällainen läheinen ja rakas ystävä, on suurenmoinen palkka ponnisteluista, joihin ryhdyin auttaakseni häntä saamaan tietoa Jehovasta.”
8. Millainen myönteinen asenne auttaa meitä sananpalveluksessa?
8 Mahdollisuus löytää joku, joka haluaa oppia totuuden, voi auttaa meitä kestämään, vaikka moni tapaamistamme ihmisistä ei osoittaisi juuri lainkaan kiinnostusta Jehovan sanaa kohtaan. Sellainen välinpitämättömyys voi olla haaste uskollemme ja kestävyydellemme. Mutta myönteinen asenne auttaa meitä. Guatemalalainen Fausto sanoi: ”Todistaessani toisille ajattelen, miten suurenmoista olisikaan, jos ihmisestä, jolle puhun, tulisi hengellinen veli tai sisar. Järkeilen, että ainakin yksi tapaamistani ihmisistä saattaa lopulta omaksua Jumalan sanan totuuden. Tuo ajatus auttaa minua jatkamaan ja tuottaa minulle todellista iloa.”
Aarteiden kerääminen taivaaseen
9. Mitä Jeesus sanoi taivaassa olevista aarteista, ja mitä voimme oppia tästä?
9 Opetuslasten tekeminen lapsistamme tai muista ihmisistä ei ole aina helppoa. Se voi vaatia aikaa, kärsivällisyyttä ja peräänantamattomuutta. Muista kuitenkin, että monet ovat halukkaita työskentelemään kovasti kerätäkseen runsaasti aineellista omaisuutta, vaikka se ei yleensä tuo heille iloa eikä kestä ikuisesti. Jeesus sanoi kuulijoilleen, että oli parempi työskennellä hengellisten aarteiden saamiseksi. Hän sanoi: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste syövät ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste syö ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.” (Matteus 6:19, 20.) Pyrkimällä hengellisiin tavoitteisiin, joihin sisältyy osallistuminen opetuslasten tekemisen tärkeään työhön, voimme tuntea tyydytystä sen tietämisestä, että teemme Jumalan tahdon ja että hän palkitsee meidät. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan.” (Heprealaisille 6:10.)
10. a) Miksi Jeesuksella oli hengellisiä aarteita? b) Miten Jeesus työskenteli itseään säästämättä, ja miten tämä hyödytti suuresti toisia?
10 Jos työskentelemme ahkerasti tehdäksemme opetuslapsia, keräämme itsellemme ”aarteita taivaaseen” sopusoinnussa Jeesuksen sanojen kanssa. Tämä tuo meille saamisesta tulevaa iloa. Jos annamme epäitsekkäästi, rikastutamme loppujen lopuksi itseämme. Jeesus itse oli palvellut uskollisesti Jehovaa miljardeja vuosia. Ajattele, millaisia aarteita hän oli koonnut taivaaseen! Jeesus ei kuitenkaan etsinyt omia etujaan. Apostoli Paavali kirjoitti: ”[Jeesus] antoi itsensä meidän syntiemme edestä vapauttaakseen meidät nykyisestä pahasta asiainjärjestelmästä Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan.” (Galatalaisille 1:4.) Sen lisäksi, että Jeesus työskenteli epäitsekkäästi ja itseään säästämättä sananpalveluksessa, hän antoi koko elämänsä lunnaiksi, jotta toisilla voisi olla mahdollisuus kerätä aarteita taivaaseen.
11. Miksi hengelliset lahjat ovat parempia kuin aineelliset?
11 Opettamalla ihmisille Jumalaa koskevia asioita autamme heitä näkemään, miten hekin voisivat kerätä häviämättömiä hengellisiä aarteita. Minkä suuremman lahjan voisit kenellekään antaa? Jos antaisit ystävällesi kalliin kellon, auton tai jopa talon, tuo ystävä olisi todennäköisesti kiitollinen ja onnellinen ja sinä tuntisit antamisen iloa. Mutta missä kunnossa tuo lahja olisi 20, 200 tai 2000 vuoden kuluttua? Jos toisaalta itseäsi säästämättä autat jotakuta palvelemaan Jehovaa, hän voi hyötyä tuosta lahjasta ikuisesti.
Niiden etsiminen, jotka haluavat totuutta
12. Millä tavoin monet ovat itseään säästämättä auttaneet toisia hengellisesti?
12 Saadakseen osansa hengellisen antamisen ilosta jotkut Jehovan palvelijat ovat menneet maan ääriin asti. Tuhannet ovat lähteneet kotoaan ja sukulaistensa luota ja ryhtyneet lähetyspalvelukseen maissa, joissa he ovat joutuneet sopeutumaan uusiin kieliin ja kulttuureihin. Toiset ovat muuttaneet omassa maassaan alueille, joilla Valtakunnan julistajia tarvitaan kipeästi. Vielä toiset ovat opetelleet vieraan kielen, mikä on avannut heille uusia mahdollisuuksia saarnata omalla paikkakunnallaan maahanmuuttajille. Eräskin New Jerseyssä Yhdysvalloissa asuva aviopari oli kasvattanut kaksi lasta, jotka palvelevat nyt Jehovan todistajien maailmankeskuksessa, ja ryhtynyt sitten tienraivaajiksi ja opiskelemaan kiinan kieltä. Kolmen vuoden aikana he johtivat raamatuntutkistelua 74:lle kiinaa puhuvalle ihmiselle, jotka opiskelivat läheisessä korkeakoulussa. Pystytkö sinä laajentamaan jollakin tavoin sananpalvelustasi saadaksesi enemmän iloa opetuslasten tekemisestä?
13. Mitä voisit tehdä, jos haluaisit sananpalveluksesi olevan hedelmällisempää?
13 Kenties haluaisit kovasti johtaa raamatuntutkistelua, muttet ole saanut siihen tilaisuutta. Joissakin maissa on vaikea löytää kiinnostuneita. Ehkä tapaamasi ihmiset eivät osoita kiinnostusta Raamattuun. Jos tilanne on tällainen, voisit kenties mainita halustasi useammin rukouksessa, koska tiedät, että sekä Jehova että Jeesus Kristus ovat hyvin kiinnostuneita tästä työstä ja saattavat ohjata sinut lampaankaltaisen ihmisen luo. Pyydä ehdotuksia niiltä seurakuntaasi kuuluvilta, joilla on enemmän kokemusta tai joiden sananpalvelus on hedelmällisempää. Käytä hyväksesi valmennusta ja ehdotuksia, joita annetaan kristillisissä kokouksissa. Ammenna hyötyä matkavalvojien ja heidän vaimojensa neuvoista. Ennen kaikkea älä koskaan luovuta. Viisas mies kirjoitti: ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä anna kätesi levätä iltaan mennessä, sillä ethän tiedä, missä se menestyy.” (Saarnaaja 11:6.) Muista uskollisia miehiä, esimerkiksi Nooaa ja Jeremiaa. Vaikka heidän saarnaamisensa herätti vastakaikua vain harvoissa, heidän sananpalveluksensa oli menestyksellistä. Ennen kaikkea se miellytti Jehovaa.
Tee parhaasi
14. Miten Jehova suhtautuu niihin, jotka ovat saavuttaneet korkean iän hänen palveluksessaan?
14 Olosuhteesi eivät ehkä salli sinun osallistua sananpalvelukseen niin paljon kuin haluaisit. Esimerkiksi korkea ikä saattaa rajoittaa sitä, mitä voit tehdä Jehovan palveluksessa. Muista silti, mitä viisas mies kirjoitti: ”Harmaapäisyys on kauneuden kruunu, kun se saadaan vanhurskauden tiellä.” (Sananlaskut 16:31.) Jehovan silmissä hänen palveluksessaan vietetty elämä on kaunis. Raamatussa sanotaan edelleen: ”Vanhuuteenne asti minä [Jehova] olen sama, ja harmaapäisyyteenne saakka minä kannan. Minä toimin varmasti, jotta minä kuljettaisin ja jotta minä kantaisin ja veisin turvaan.” (Jesaja 46:4.) Rakkaudellinen taivaallinen Isämme lupaa pitää yllä ja tukea uskollisia palvelijoitaan.
15. Uskotko, että Jehova ymmärtää olosuhteesi? Miksi?
15 Kenties joudut kestämään sairautta, ei-uskovan aviopuolison vastustusta, raskaita perhevelvollisuuksia tai muita vaikeita ongelmia. Jehova tietää rajoituksemme ja olosuhteemme, ja hän rakastaa meitä siksi, että pyrimme vilpittömästi palvelemaan häntä. Se pitää paikkansa, vaikkemme ehkä pystykään tekemään niin paljon kuin jotkut muut (Galatalaisille 6:4). Jehova tietää meidän olevan epätäydellisiä, ja hän on meihin kohdistuvissa odotuksissaan realistinen (Psalmit 147:11). Jos teemme parhaamme, voimme luottaa siihen, että Jumala pitää meitä kallisarvoisina eikä unohda uskon tekojamme (Luukas 21:1–4).
16. Miten koko seurakunta osallistuu opetuslapsen tekemiseen?
16 Muista myös, että opetuslasten tekeminen on ryhmätyötä. Kukaan ei tee kenestäkään opetuslasta yksinään, samoin kuin yksi sadepisara ei pidä hengissä kasvia. Yksi todistaja voi tosin löytää kiinnostuneen ja tutkia hänen kanssaan Raamattua. Mutta kun tuo uusi tulee valtakunnansaliin, koko seurakunta auttaa häntä tajuamaan totuuden. Veljesseuran lämpö osoittaa Jumalan hengen vaikutuksen. (1. Korinttilaisille 14:24, 25.) Lapset ja nuoret esittävät innostavia vastauksia, ja näin uusi näkee, että nuoremme ovat erilaisia kuin maailman nuoret. Seurakunnassa olevat sairaat, heikkokuntoiset ja iäkkäät opettavat uusille, mitä kestävyys merkitsee. Iästämme tai rajoituksistamme huolimatta meillä kaikilla on tärkeä osa uusien auttamisessa, kun heidän rakkautensa Raamatun totuutta kohtaan syvenee ja he edistyvät kohti kastetta. Jokainen tunti, jonka käytämme sananpalveluksessa, jokainen uusintakäynti, jokainen keskustelu kiinnostuneen kanssa valtakunnansalissa, vaikka se saattaa itsessään tuntua merkityksettömältä, on osa sitä mahtavaa työtä, jota Jehova suorittaa.
17, 18. a) Miten voimme kokea antamisen iloa sen lisäksi, että osallistumme opetuslasten tekemiseen? b) Ketä jäljittelemme, kun koemme antamisen iloa?
17 Sen lisäksi että osallistumme tärkeään opetuslasten tekemiseen, koemme kristittyinä tietysti antamisen iloa myös muilla tavoin. Voimme panna sivuun varoja puhtaan palvonnan tukemiseksi ja tarpeessa olevien auttamiseksi (Luukas 16:9; 1. Korinttilaisille 16:1, 2). Voimme tähyillä tilaisuuksia osoittaa vieraanvaraisuutta toisia kohtaan (Roomalaisille 12:13). Voimme pyrkiä tekemään ”hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa” (Galatalaisille 6:10). Ja on joitakin yksinkertaisia mutta tärkeitä tapoja antaa toisille: kirje, puhelinsoitto, lahja, käytännön apu ja rohkaisun sana.
18 Antamalla osoitamme, että jäljittelemme taivaallista Isäämme. Annamme myös näytteen veljellisestä rakkaudestamme, joka on tosi kristittyjen tuntomerkki (Johannes 13:35). Näiden asioiden muistaminen voi auttaa meitä kokemaan antamisen iloa.
Osaatko selittää?
• Miten Jehova ja Jeesus ovat hyviä esimerkkejä hengellisestä antamisesta?
• Miten voisimme tehdä ikuisia ystäviä?
• Minkä askeleiden avulla voisimme tehdä sananpalveluksestamme menestyksellisempää?
• Miten kaikki seurakunnassa voivat kokea antamisen iloa?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 13]
Vanhemmat saavat paljon iloa ja tyydytystä, kun valmennus herättää heidän lapsissaan vastakaikua
[Kuva s. 15]
Tehdessämme opetuslapsia voimme saada todellisia ystäviä
[Kuva s. 16]
Jehova kantaa meitä vuosien karttuessa
[Kuvat s. 17]
Saamme iloa, kun annamme yksinkertaisin mutta tärkein tavoin