Olkaa iloisia elonkorjaajia!

”Eloa on paljon, mutta työntekijöitä on vähän. Anokaa sen tähden elonkorjuun Herralta, että hän lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseensa.” (MATTEUS 9:37, 38)

1. Mikä auttaa meitä jatkamaan Jumalan tahdon tekemistä?

KUN muistelemme päivää, jona meidät kastettiin Jehovan palvelijoiksi, onpa siitä kulunut muutama vuosi tai useita vuosia, saattaa tuntua kuin se olisi tapahtunut eilen. Jehovan ylistämisestä tuli keskeinen asia elämässämme, jonka olimme vihkineet hänelle. Kun ostimme sopivan ajan auttaaksemme toisia kuulemaan ja mahdollisesti ottamaan vastaan Valtakunnan sanoman, päähuomiomme keskittyi Jehovan iloiseen palvelukseen (Efesolaisille 5:15, 16). Vielä nykyäänkin havaitsemme, että aika kuluu lentäen, kun aherramme toimissamme ja meillä on ”runsaasti tehtävää Herran työssä” (1. Korinttilaisille 15:58). Vaikka kohtaamme ongelmia, Jehovan tahdon tekemisestä saamamme ilo kannustaa meitä jatkamaan (Nehemia 8:10).

2. Mikä auttaa meitä iloitsemaan kuvaannollisessa elonkorjuutyössä?

² Kristittyinä teemme kuvaannollista elonkorjuutyötä. Jeesus Kristus sanoi, että ihmisten kokoaminen ikuiseen elämään on kuin elonkorjuuta (Johannes 4:35–38). Koska olemme mukana tällaisessa työssä, on kannustavaa tarkastella, millaista iloa varhaiskristityt elonkorjaajat tunsivat. Pohdimme kolmea seikkaa, jotka auttavat meitä iloitsemaan nykyisessä elonkorjuutyössä. Nämä ovat 1) toivon sanomamme, 2) etsintämme menestyminen ja 3) rauhaa rakentava asenteemme elonkorjaajina.

Lähetettiin elonkorjaajiksi

3. Mikä tuotti Jeesuksen varhaisille seuraajille iloa?

³ Miten varhaisten elonkorjaajien – varsinkin Jeesuksen 11 uskollisen apostolin – elämä muuttuikaan sinä vuoden 33 päivänä, jona he menivät eräälle Galilean vuorelle tapaamaan kuolleista herätettyä Kristusta! (Matteus 28:16.) Paikalla saattoi tuolloin olla ”yli viisisataa veljeä” (1. Korinttilaisille 15:6). Heidän korvissaan kaikui Jeesuksen heille antama tehtävämääräys. Hän sanoi heille: ”Menkää – – ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Vaikka heitä vainottiin ankarasti, heille tuotti elonkorjuutyössä paljon iloa sen näkeminen, miten Kristuksen seuraajien seurakuntia perustettiin paikkaan toisensa jälkeen. Jonkin ajan kuluttua ’hyvää uutista saarnattiin kaikessa luomakunnassa taivaan alla’. (Kolossalaisille 1:23; Apostolien teot 1:8; 16:5.)

4. Millainen oli tilanne, kun Kristuksen opetuslapset lähetettiin matkaan?

⁴ Palveluksensa eräässä aiemmassa vaiheessa  Galileassa Jeesus oli kutsunut 12 apostolia ja lähettänyt heidät matkaan julistamaan erityisesti sanomaa: ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matteus 10:1–7.) Hän itse ”lähti kiertomatkalle kaikkiin [Galilean] kaupunkeihin ja kyliin ja opetti niiden synagogissa ja saarnasi valtakunnan hyvää uutista ja paransi kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista raihnaisuutta”. Jeesus tunsi sääliä ihmisjoukkoja kohtaan, ”koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”. (Matteus 9:35, 36.) Syvästi liikuttuneena hän sanoi sitten opetuslapsilleen: ”Niin, eloa on paljon, mutta työntekijöitä on vähän. Anokaa sen tähden elonkorjuun Herralta [Jehova Jumalalta], että hän lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseensa.” (Matteus 9:37, 38.) Samanlaisen arvion elonkorjaajien tarpeesta Jeesus esitti Juudeassa, kun hänen sananpalvelustaan maan päällä oli jäljellä enää kuusi kuukautta (Luukas 10:2). Kummassakin tilanteessa hän lähetti seuraajansa työskentelemään elonkorjaajina (Matteus 10:5; Luukas 10:3).

Toivon sanomamme

5. Millaista sanomaa me julistamme?

⁵ Me Jehovan nykyiset palvelijat vastaamme iloiten elonkorjaajille esitettyyn kutsuun. Yksi suuri syy iloomme on se, että meillä on masentuneille ihmisille toivon sanoma. Samoin kuin oli Jeesuksen opetuslapsilla ensimmäisellä vuosisadalla, meilläkin on suurenmoinen etu saada julistaa hyvää uutista – todellista toivon sanomaa – niille, jotka ovat ”kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”.

6. Mihin toimintaan apostolit osallistuivat ensimmäisellä vuosisadalla?

⁶ Ensimmäisen vuosisadan puolivälissä apostoli Paavali saarnasi hyvää uutista ahkerasti. Ja hänen elonkorjuutyönsä oli totisesti tehokasta, sillä kirjoittaessaan korinttilaiskristityille noin vuonna 55 hän sanoi: ”Teen nyt tunnetuksi teille, veljet, sen hyvän uutisen, jonka teille julistin, jonka myös saitte, jossa myös pysytte.” (1. Korinttilaisille 15:1.) Apostolit ja muut varhaiskristityt olivat uutteria elonkorjaajia. Vaikka Raamatussa ei kerrota, miten moni apostoleista oli elossa niiden kohtalokkaiden tapahtumien jälkeen, jotka päättyivät Jerusalemin tuhoon vuonna 70, tiedämme sen, että apostoli Johannes saarnasi edelleen noin 25 vuotta myöhemmin (Ilmestys 1:9).

7, 8. Minkä toivon sanoman julistamista Jehovan palvelijat ovat pitäneet nykyään kiireellisempänä kuin koskaan aiemmin?

⁷ Sitten alkoivat vuosisadat, joina kristikunnan luopiopapisto, ”laittomuuden ihminen”, piti valtaa (2. Tessalonikalaisille 2:3). Mutta 1800-luvun lopulla ne, jotka pyrkivät elämään alkukristillisyyden opetusten mukaisesti, omaksuivat toivon sanoman ja ryhtyivät julistamaan Valtakuntaa. Tämän lehden nimeen ovatkin aivan sen ensimmäisestä numerosta lähtien (engl. heinäkuu 1879) sisältyneet sanat ”Kristuksen läsnäolon airut”, ”Kristuksen Valtakunnan Airut” tai ”Jehovan valtakunnan julistaja”.

⁸ Jumalan taivaallinen valtakunta perustettiin ja annettiin Jeesuksen Kristuksen käsiin vuonna 1914, ja me pidämme nyt toivon sanoman julistamista kiireellisempänä kuin koskaan aiemmin. Miksi? Koska niihin hyviin asioihin, jotka Valtakunnan hallinto saa aikaan, kuuluu nykyisen jumalattoman järjestelmän pikainen loppu (Daniel 2:44). Mikä voisikaan olla parempi sanoma? Ja mistä voisimmekaan saada enemmän iloa kuin osallistumisesta Valtakunnan julistamiseen, ennen kuin ”suuri ahdistus” alkaa? (Matteus 24:21; Markus 13:10.)

Menestyksellinen etsintä

9. Mitä Jeesus kehotti opetuslapsiaan tekemään, ja miten ihmiset reagoivat Valtakunnan sanomaan?

⁹ Toinen seikka, joka ilahduttaa meitä elonkorjaajina, on menestys niiden etsinnässä, joista tulee opetuslapsia ja jotka liittyvät mukaamme elonkorjuutyöhön. Vuosina 31–32 Jeesus kehotti opetuslapsiaan: ”Mihin kaupunkiin tai kylään menettekin, etsikää, kuka siinä on arvollinen.” (Matteus 10:11.) Kaikki ihmiset eivät olleet arvollisia, kuten heidän suhtautumisensa Valtakunnan sanomaan osoitti. Siitä huolimatta Jeesuksen opetuslapset saarnasivat  innokkaasti hyvää uutista kaikkialla, missä vain oli ihmisiä.

10. Miten Paavali etsi arvollisia?

¹⁰ Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen jatkettiin arvollisten etsintää tarmokkaasti. Paavali puhui perustelua käyttäen juutalaisten kanssa heidän synagogassaan ja paikalla olleiden ihmisten kanssa Ateenan torilla. Kun hän todisti tuossa kreikkalaisessa kaupungissa Areiopagilla, ”jotkut miehet liittyivät häneen ja tulivat uskoviksi, heidän joukossaan myös Dionysios, Areiopagin oikeusistuimen tuomari, ja Damaris-niminen nainen ja muita heidän lisäkseen”. Mihin Paavali sitten menikin, hän saarnasi esimerkillisellä tavalla myös ”julkisesti ja talosta taloon”. (Apostolien teot 17:17, 34; 20:20.)

11. Millaisia menetelmiä käytettiin sananpalveluksessa vuosia sitten?

¹¹ Voidellut kristityt ryhtyivät 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä rohkeasti etsimään arvollisia. ”Siionin Vartiotornissa” sanottiin heinä-elokuun numerossa 1881 (engl.) kirjoituksessa ”Voideltuja saarnaamaan”: ”Hyvän uutisen saarnaaminen – – merkitsee menemistä ’sävyisien’ luo – niiden jotka ovat halukkaita ja kykeneviä kuulemaan, jotta heidän keskuudestaan voitaisiin muodostaa Kristuksen ruumis, perijätoverit.” Usein Jumalan lähettämät elonkorjaajat menivät tapaamaan kirkonmenoista tulevia ihmisiä ja antoivat heille raamatullisia sanomia sisältäviä traktaatteja, joiden tarkoituksena oli synnyttää arvollisissa vastakaikua. Kun tämän todistusmenetelmän tehokkuutta oli puntaroitu huolellisesti, Vartiotornissa 15.5.1903 (engl.) kehotettiin elonkorjaajia levittämään traktaatteja ”talosta taloon sunnuntaiaamupäivisin”.

12. Miten meistä on tullut tehokkaampia saarnaamistyössämme? Kerro esimerkki.

¹² Viime vuosina olemme laajentaneet sananpalvelustamme ottamalla ihmisiin yhteyttä muualla kuin heidän kodeissaan. Tämä on osoittautunut hyvin tehokkaaksi maissa, joissa ihmiset ovat taloudellisen tilanteen ja vapaa-ajan toimintojen vuoksi poissa kotoa silloin, kun yleensä yritämme tavoittaa heitä. Kun eräs englantilainen todistajasisar ja hänen kumppaninsa panivat merkille, että väkeä lähti säännöllisesti tuolta paikkakunnalta bussilla vietettyään päivän merenrannalla, he keräsivät rohkeutta ja nousivat busseihin esittämään matkustajille Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä. Yhden kuukauden aikana he levittivät 229 lehteä. He kertovat: ”Emme pelkää todistaa merenrannalla tai liikealueella tai kohdata mitään muutakaan eteemme mahdollisesti tulevaa haastetta, koska tiedämme, että Jehova on aina kanssamme.” He muodostivat lehtikierroksen ja aloittivat raamatuntutkistelun, ja he kumpikin ovat toimineet osa-aikaisina tienraivaajina.

13. Millaista muutosta sananpalvelukseemme tarvitaan nykyään joissakin paikoin?

¹³ Jatkaessamme arvollisten etsintää saattaa joissakin paikoin olla tarpeen arvioida huolellisesti uudelleen sananpalvelustamme. Monilla todistajilla on ollut tapana saarnata talosta  taloon sunnuntaiaamuisin, mutta joillakin alueilla he havaitsevat, ettei ole kovin mielekästä käydä ihmisten kodeissa aikaisena ajankohtana, koska asukkaat saattavat vielä nukkua. Monet todistajat ovat muuttaneet aikatauluaan ja lähtevät nykyään liikkeelle myöhemmin päivällä, kenties kristillisten kokousten jälkeen. Ja tämä etsintä onkin osoittautunut hedelmälliseksi. Viime vuonna Valtakunnan julistajien määrä lisääntyi kautta maailman 2,3 prosenttia. Tämä tuottaa kunniaa elonkorjuun Herralle ja ilahduttaa meidän sydäntämme.

Säilytä rauha elonkorjuutyössä

14. Millainen asenne meillä on esittäessämme sanomaamme ja miksi?

¹⁴ Yksi syy iloomme on rauhaa rakentava asenne, jota ilmaisemme elonkorjuutyössä. Jeesus sanoi: ”Kun menette taloon, tervehtikää talonväkeä, ja jos talo sen ansaitsee, tulkoon sille se rauha, jota sille toivotatte.” (Matteus 10:12, 13.) Heprealainen tervehdys ja sitä vastaava Raamatun kreikan kielen ilmaus välittävät ajatuksen ’Käyköön sinulle hyvin’. Tällainen asenne ohjaa sitä, miten lähestymme ihmisiä hyvää uutista saarnatessamme. Toivomme, että Valtakunnan sanoma herättää heissä vastakaikua. Niitä jotka suhtautuvat siihen suopeasti, odottaa sovitus Jumalan kanssa, kun he katuvat syntejään, kääntyvät ja tekevät hänen tahtonsa. Rauha Jumalan kanssa vuorostaan johtaa ikuiseen elämään. (Johannes 17:3; Apostolien teot 3:19; 13:38, 48; 2. Korinttilaisille 5:18–20.)

15. Miten voimme säilyttää rauhaisan asenteemme, kun saamme saarnaamistyössämme epäsuotuisan vastaanoton?

¹⁵ Miten voimme säilyttää rauhamme, kun meihin suhtaudutaan kielteisesti? Jeesus neuvoi: ”Jos talo – – ei sitä ansaitse, palatkoon rauhanne teille.” (Matteus 10:13.) Luukkaan kertomuksessa 70 opetuslapsen lähettämisestä ovat myös Jeesuksen sanat: ”Jos siellä on rauhan ystävä, niin teidän rauhanne tulee lepäämään hänen päällään. Mutta jos siellä ei ole, niin se palaa teille.” (Luukas 10:6.) Kun viemme ihmisille hyvää uutista, meidän on sopivaa lähestyä heitä miellyttävällä ja rauhaisalla tavalla. Jos puhuteltava ei välitä asiasta tai esittää valituksen tai epäystävällisen huomautuksen, tuloksena on vain se, että rauhaisa sanomamme ’palaa meille’. Huono vastaanotto ei siis riistä meiltä rauhaa, joka on Jehovan pyhän hengen hedelmä (Galatalaisille 5:22, 23).

Erinomainen tavoite elonkorjaajille

16, 17. a) Mikä on tavoitteemme, kun teemme uusintakäyntejä? b) Miten voimme auttaa niitä, joilla on raamatullisia kysymyksiä?

¹⁶ Elonkorjaajina olemme iloisia voidessamme  olla mukana kokoamassa ihmisiä ikuiseen elämään. Ja miten iloisia olemmekaan, kun joku, jolle saarnaamme, suhtautuu suopeasti, haluaa tietää enemmän ja osoittautuu ”rauhan ystäväksi”! Hänellä on kenties monia raamatullisia kysymyksiä, emmekä pysty vastaamaan kaikkiin niihin yhdellä käynnillä. Koska ensimmäisellä käynnillä ei ehkä ole sopivaa viipyä kovin pitkään, mitä voimme tehdä? Voimme ottaa tavoitteeksemme sen, mitä suositeltiin noin 60 vuotta sitten.

¹⁷ ”Kaikkien Jehovan todistajien pitäisi olla valmiita johtamaan mallitutkisteluja Raamatusta.” Näin sanottiin vuosina 1937–1941 julkaistun Mallitutkistelu-sarjan kolmannessa ohjekirjasessa. Siinä jatkettiin: ”Kaikkien [Valtakunnan] julistajien pitäisi uutterasti auttaa kaikin mahdollisin tavoin niitä hyvän tahdon ihmisiä, jotka osoittavat kiinnostusta Valtakunnan sanomaa kohtaan. Näiden ihmisten luo tulee tehdä uusintakäyntejä, joilla vastataan erilaisiin kysymyksiin – – ja sitten tulee aloittaa mallitutkistelu – – mahdollisimman pian.” Tavoitteemme uusintakäynneillä on siis se, että saamme aloitettua Raamatun kotitutkistelun ja voimme johtaa sitä säännöllisesti. * Ystävällinen asenne ja rakkaudellinen huoli kiinnostuneesta saavat meidät valmistautumaan hyvin ja johtamaan tutkistelua tehokkaasti.

18. Miten voimme auttaa uusia tulemaan Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiksi?

¹⁸ Käyttämällä kirjaa Tieto joka johtaa ikuiseen elämään ja esimerkiksi kirjasta Mitä Jumala vaatii meiltä? voimme johtaa tehokkaita Raamatun kotitutkisteluja ja näin auttaa vastakiinnostuneita tulemaan opetuslapsiksi. Kun pyrimme jäljittelemään Suurta Opettajaa, Jeesusta Kristusta, tällaiset Raamatun tutkijatkin todennäköisesti ottavat oppia rauhaisasta, iloisesta käytöksestämme, vilpittömyydestämme ja kunnioituksestamme Jehovan normeja ja ohjeita kohtaan. Auttaessamme uusia vastaamalla heidän kysymyksiinsä meidän on hyvä samalla opettaa heille parhaamme mukaan, miten he voivat vastata niille, jotka tekevät heille kysymyksiä. (2. Timoteukselle 2:1, 2; 1. Pietarin kirje 2:21.) Voimme vertauskuvallisina elonkorjaajina varmasti olla iloisia siitä, että menneenä palvelusvuonna johdettiin kautta maailman keskimäärin 4766631:tä Raamatun kotitutkistelua. Olemme erityisen iloisia, jos kuulumme itse niiden elonkorjaajien joukkoon, jotka osallistuvat Raamatun kotitutkistelujen johtamiseen.

Iloitse jatkuvasti elonkorjuusta

19. Miksi Jeesuksen sananpalveluksen aikana ja pian sen jälkeen oli hyviä syitä iloita elonkorjuusta?

¹⁹ Jeesuksen sananpalveluksen aikana ja pian sen jälkeen oli hyviä syitä iloita elonkorjuusta. Hyvä uutinen herätti silloin monissa vastakaikua. Erityisen suurta iloa tunnettiin vuoden 33 helluntaina, sillä noin 3000 henkeä noudatti silloin Pietarin neuvoa, sai Jehovan pyhää henkeä ja tuli osaksi Jumalan kansakuntaa, hengellistä Israelia. Heidän määränsä lisääntyi jatkuvasti ja ilo oli ylitsevuotavaa, kun ”Jehova liitti jatkuvasti heihin pelastuvia päivittäin”. (Apostolien teot 2:37–41, 46, 47; Galatalaisille 6:16; 1. Pietarin kirje 2:9.)

20. Mikä tuo meille yllin kyllin iloa elonkorjuutyössämme?

²⁰ Siihen aikaan osoittautui todeksi Jesajan ennustus: ”Sinä [Jehova] olet tehnyt kansakunnan väekkääksi; sinä olet tehnyt sille ilon suureksi.  He ovat iloinneet edessäsi niin kuin elonkorjuuaikana iloitaan, niin kuin ne, jotka riemuitsevat saalista jakaessaan.” (Jesaja 9:3.) Vaikka näemme voideltujen ’väekkään kansakunnan’ olevan nykyään käytännöllisesti katsoen täysilukuinen, ilomme on yltäkylläinen, kun näemme muiden elonkorjaajien määrän kasvavan vuosi vuodelta (Psalmit 4:7; Sakarja 8:23; Johannes 10:16).

21. Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?

²¹ Meillä on varmasti hyvät syyt iloita jatkuvasti elonkorjuutyössä. Toivon sanomamme, arvollisten etsintä ja rauhaa rakentava asenteemme – kaikki nämä tuovat meille iloa elonkorjaajina. Ne nostattavat kuitenkin monissa vastustusta. Apostoli Johannes koki tämän. Hänet vangittiin Patmoksen saarelle ”Jumalasta puhumisen ja Jeesuksesta todistamisen vuoksi” (Ilmestys 1:9). Miten sitten voimme säilyttää ilomme, kun kohtaamme vainoa ja vastustusta? Mikä auttaa meitä kestämään sen, että monet, joille nykyään saarnaamme, muuttuvat töykeämmiksi meitä kohtaan? Seuraava kirjoituksemme antaa raamatullista apua löytääksemme vastauksen näihin kysymyksiin.

[Alaviite]

Miten vastaisit?

• Mitä on vertauskuvallinen elonkorjuutyö?

• Millaista sanomaa julistamme?

• Miksi opetuslasten etsintä on menestyksellistä?

• Miten säilytämme rauhan elonkorjuutyössä?

• Miksi iloitsemme jatkuvasti elonkorjuusta?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 12, 13]

Saarnaamista 1. ja 20. vuosisadalla

[Kuvat s. 13]

Nykyiset elonkorjaajat yrittävät Paavalin lailla tavoittaa ihmisiä kaikkialla

[Kuva s. 13]

Julista hyvää uutista miellyttävällä tavalla