Muistatko?
Muistatko?
Oletko hyötynyt viimeaikaisten Vartiotornien lukemisesta? Katsopa, osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin.
• Miksi Jobin kirjan luvussa 38 esitetyt kysymykset ansaitsevat huomiomme vielä nykyäänkin?
Edes nykytiedemiehet eivät ymmärrä täysin monia niistä ihmeellisistä teoista, joihin Jumala kiinnitti huomiota. Arvoituksia ovat muun muassa kysymykset, miten gravitaatio pitää maan radallaan, mitä valo oikeastaan on, miksi erilaisia lumikiteitä on loputtomasti, miten sadepisarat syntyvät ja miten energia liittyy ukonilmoihin. (15.4.2001 s. 4–11.)
• Mitkä Raamatun esimerkit voivat auttaa meitä pitämään puolemme kielteisiä tunteita vastaan?
Asaf, Baruk ja Noomi tunsivat itsensä toisinaan lannistuneiksi, ja heillä oli myös muita kielteisiä tunteita. Raamatun kuvaus siitä, miten he selviytyivät tuollaisista tilanteista, voi auttaa meitä. (15.4.2001 s. 22–24.)
• Muun muassa millä käytännöllisillä tavoilla kristittyjä leskiä voidaan auttaa?
Ystävät voivat tarjota apua huomaavaisesti ja selvästi. Perheenjäsenten tai muiden voi olla mahdollista tarjota taloudellista tai aineellista tukea, jos sitä todella tarvitaan. Toiset kristityt voivat auttaa myös osoittamalla rakkautta ja ystävällisyyttä sekä antamalla hengellistä tukea ja lohdutusta. (1.5.2001 s. 5–7.)
• Miksi on tärkeää mennä naimisiin ”vain Herrassa”, kuten 1. Korinttilaiskirjeen 7:39:ssä neuvotaan?
Avioliitto ei-uskovan kanssa on usein osoittautunut onnettomaksi. Lisäksi tämän jumalallisen neuvon noudattamisessa on kyse uskollisuudesta Jehova Jumalalle. Kun tottelemme Jumalan sanaa, sydämemme ei tuomitse meitä (1. Johanneksen kirje 3:21, 22). (15.5.2001 s. 20, 21.)
• Miksi kristityt tunnustavat vakavat syntinsä seurakunnan vanhimmille, vaikka Jehova on se, joka voi antaa syntimme anteeksi?
Kristityn tulee tosiaan etsiä anteeksiantoa vakaville synneilleen nimenomaan Jehovalta (2. Samuelin kirja 12:13). Mutta aivan niin kuin profeetta Natan antoi apua Daavidille, seurakunnan kypsät vanhimmat voivat auttaa katuvia syntisiä. Vanhinten puoleen kääntyminen on sopusoinnussa sen ohjeen kanssa, joka on annettu Jaakobin kirjeen 5:14, 15:ssä. (1.6.2001 s. 31.)
• Mikä todistaa, että meidän tulisi pitää huolta puutteenalaisista orvoista ja leskistä?
Historialliset muistiinmerkinnät osoittavat, että tällainen huolenpito oli tunnusmerkillistä tosi palvonnalle sekä muinaisten heprealaisten että varhaiskristittyjen keskuudessa (2. Mooseksen kirja 22:22, 23; Galatalaisille 2:9, 10; Jaakobin kirje 1:27). Apostoli Paavali sisällytti Raamattuun selviä ohjeita, joiden mukaan kristittyjen tuli huolehtia varattomista leskistä (1. Timoteukselle 5:3–16). (15.6.2001 s. 9–11.)
• Mikä on avain onnelliseen, tarkoitukselliseen elämään?
Meidän täytyy luoda ja säilyttää oikeanlainen suhde Jehovaan, taivaalliseen Isäämme. Raamatun tutkiminen on tärkeä apu juuri tässä. (1.7.2001 s. 4, 5.)
• Onko jokaisella ihmisellä kuolematon henki, joka jää eloon kuoleman jälkeen?
Jotkut ihmiset uskovat, että henki – ei sielu – on kuolematon, mutta Raamattu ei tue tätä käsitystä. Se osoittaa, että kun ihminen kuolee, hän palaa tomuun ja hänen olemassaolonsa päättyy. Jumalalla on kuitenkin mahdollisuus herättää hänet eloon, joten kaikki toivo tulevasta, ylösnousemuksen välityksellä saatavasta elämästä on Jumalan käsissä. (Saarnaaja 12:7.) (15.7.2001 s. 3–6.)
• Missä Daniel oli, kun kolmea heprealaista koeteltiin Duran tasangolla?
Raamattu ei kerro sitä. Danielin ei kenties ollut pakko olla läsnä asemansa vuoksi, tai hän on saattanut olla poissa virkatehtävissä. Mutta voimme olla varmoja siitä, että hän ei tinkinyt uskollisuudestaan Jehovalle. (1.8.2001 s. 31.)