Miten voit tehdä hyviä ratkaisuja

TAHDONVAPAUS on lahja Jumalalta. Ilman sitä olisimme tuskin muuta kuin robotteja, jotka eivät voisi hallita toimintaansa. Koska meillä kuitenkin on tahdonvapaus, kohtaamme haasteita ja meidän on tehtävä elämämme varrella ratkaisuja.

Monet ratkaisut ovat tietenkin melko vähäpätöisiä. Toiset taas, esimerkiksi uranvalintaa tai naimisiinmenoa koskevat ratkaisut, voivat vaikuttaa koko tulevaisuuteemme. Ja jotkin ratkaisut vaikuttavat myös muihin. Joillakin vanhempien tekemillä ratkaisuilla on hyvin suuri vaikutus heidän lapsiinsa. Lisäksi monista ratkaisuistamme meidän täytyy tehdä tili Jumalalle (Roomalaisille 14:12).

Tarvitaan apua

Kun on kyse ratkaisujen tekemisestä, ihmisten ansioluettelo ei ole kovinkaan mairitteleva. Eräs ensimmäisistä muistiinmerkityistä ihmisten ratkaisuista oli tuhoisa. Eeva päätti syödä hedelmää, jota Jumala nimenomaan oli kieltänyt syömästä. Eevan itsekkääseen haluun perustunut valinta johti siihen, että hänen miehensäkin oli tottelematon Jumalalle, ja tästä seurasi suuria kärsimyksiä ihmiskunnalle. Edelleenkin ihmiset perustavat monissa tapauksissa ratkaisunsa pikemminkin itsekkäisiin haluihin kuin oikeisiin periaatteisiin. (1. Mooseksen kirja 3:6–19; Jeremia 17:9.) Ja kun edessämme olevat ratkaisut ovat vakavia, tajuamme usein omat rajoituksemme.

Ei siis ole mikään yllätys, että tärkeitä ratkaisuja tehdessään monet etsivät apua ihmistä korkeammista lähteistä. Raamattu kertoo tilanteesta, jolloin Nebukadnessarin oli tehtävä ratkaisu kesken sotaretken. Vaikka hän oli kuningas, hän tunsi tarvetta ’turvautua ennusteluun’, kysyä neuvoa hengiltä. Raamatussa kerrotaankin: ”Hän on pudistellut nuolet. Hän on kysynyt terafim-kuvien avulla, hän on katsonut maksaa.” (Hesekiel 21:21.) Nykyäänkin monet kääntyvät ennustajien ja astrologien puoleen ja etsivät apua hengiltä muilla tavoin. Nämä lähteet ovat kuitenkin petollisia ja harhaanjohtavia. (3. Mooseksen kirja 19:31.)

On silti olemassa Eräs, joka on täydellisen luotettava ja joka on kautta historian auttanut ihmisiä tekemään viisaita ratkaisuja. Hän on tietenkin Jehova Jumala. Hän esimerkiksi antoi muinoin kansalleen Israelille urimin ja tummimin – ne olivat todennäköisesti pyhät arvat, joita heitettiin, kun kansan oli tehtävä tärkeitä ratkaisuja. Urimin ja tummimin välityksellä Jehova antoi suorat vastaukset kysymyksiin ja auttoi Israelin vanhimpia varmistumaan siitä, että heidän ratkaisunsa olivat sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa. (2. Mooseksen kirja 28:30; 3. Mooseksen kirja 8:8; 4. Mooseksen kirja 27:21.)

Ajatellaanpa erästä toista esimerkkiä: Gideon sai kutsun johtaa Israelin armeijat Midiania vastaan, ja hänen oli ratkaistava, ottaako hän suorittaakseen sellaisen ylevän tehtävän. Gideon halusi varmistua Jehovan tuesta ja pyysi siksi ihmetekoa. Hän rukoili, että yöksi ulos  jätetyt villat tulisivat märiksi kasteesta mutta niitä ympäröivä maa jäisi kuivaksi. Seuraavana iltana hän pyysi, että villat pysyisivät kuivina mutta maa niiden ympärillä kastuisi. Jehova antoi huomaavaisesti Gideonille merkit, joita hän pyysi. Näin Gideon teki oikean ratkaisun ja aiheutti Jumalan avulla Israelin vihollisille täydellisen tappion. (Tuomarit 6:33–40; 7:21, 22.)

Entä nykyään?

Jehova tarjoaa nykyäänkin palvelijoilleen apua, kun heidän on tehtävä tärkeitä ratkaisuja. Miten? Tulisiko meidän Gideonin tavoin tehdä ”villatestejä”, pyytää Jehovalta merkkejä siitä, miten toimia? Eräs pariskunta pohti, pitäisikö heidän muuttaa palvelemaan alueelle, missä tarvittiin enemmän Valtakunnan saarnaajia. He halusivat helpottaa päätöksentekoaan ja tekivät testin. He panivat talonsa myyntiin tietyllä hinnalla. Jos talo menisi kaupaksi tuolla tai korkeammalla hinnalla heidän valitsemaansa päivämäärään mennessä, he pitäisivät sitä merkkinä siitä, että Jumala haluaisi heidän muuttavan. Jos taloa ei saataisi myydyksi, se olisi merkki siitä, että Jumala haluaisi heidän jäävän.

Talolle ei ilmaantunut ostajaa. Osoittiko se, että Jehova ei halunnut tämän pariskunnan palvelevan siellä, missä tarve oli suurempi? Olisi tietenkin julkeaa sanoa ehdottoman varmasti, mitä Jehova tekee tai jättää tekemättä palvelijoidensa hyväksi. Ei voida sanoa, ettei Jehova nykyään koskaan puuttuisi asioihin ilmaistakseen meille tahtonsa (Jesaja 59:1). Meillä ei kuitenkaan ole oikeutta odottaa Jumalan puuttuvan suuriin ratkaisuihimme, niin että jättäisimme todellisuudessa ratkaisun tekemisen hänelle. Sitä paitsi Gideoninkin oli tehtävä useimmat ratkaisut elämässään ilman ihmetekoja Jehovalta!

Raamattu sanoo kuitenkin, että jumalallista opastusta on saatavissa. Se ennustaa meidän ajastamme: ”Mikäli menisitte oikealle tai mikäli menisitte vasemmalle, kuulevat sinun korvasi sanan takaasi sanovan: ’Tässä on tie. Kulkekaa sitä.’” (Jesaja 30:21.) Kun edessämme on tärkeitä valintoja, on täysin sopivaa pyrkiä varmistumaan siitä, että ratkaisumme ovat sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa ja että ne heijastavat hänen ylivertaista viisauttaan. Miten tämän voi tehdä? Etsimällä neuvoja hänen Sanastaan ja antamalla sen olla ’jalkojemme lamppu ja valo meidän tiellemme’. (Psalmit 119:105; Sananlaskut 2:1–6.) Voidaksemme tehdä tämän meillä on oltava tapana hankkia täsmällistä tietoa Raamatusta (Kolossalaisille 1:9, 10). Ja kun edessämme on ratkaisu, meidän on tutkittava huolellisesti kaikkia aiheeseen liittyviä Raamatun periaatteita. Tällaisen tutkimisen avulla voimme ’varmistautua tärkeämmistä asioista’ (Filippiläisille 1:9, 10).

Meidän tulisi myös puhua Jehovalle rukouksessa ja luottaa siihen, että hän kuuntelee meitä. On hyvin lohduttavaa kertoa rakkaudelliselle Jumalallemme edessämme olevasta ratkaisusta ja vaihtoehdoista, joita harkitsemme. Sitten voimme luottavaisesti pyytää ohjausta oikean ratkaisun tekemiseen. Pyhä henki palauttaa usein mieleemme asiaan liittyviä Raamatun periaatteita, tai se voi auttaa meitä ymmärtämään selvemmin jonkin tilanteeseemme soveltuvan raamatunkohdan. (Jaakobin kirje 1:5, 6.)

Jehova on myös järjestänyt niin, että seurakunnassa  on kypsiä kristittyjä, joiden kanssa voimme keskustella ratkaisuistamme (Efesolaisille 4:11, 12). Mutta kun kysymme toisilta neuvoja, meidän ei pidä toimia niiden tavoin, jotka menevät yhden luota toisen luo, kunnes viimein löytävät jonkun, joka kertoo heille sen, mitä he haluavat kuulla. Sitten he noudattavat hänen neuvoaan. Tulee myös muistaa Rehabeamin varoittava esimerkki. Kun hänen edessään oli vakava ratkaisu, hän sai erinomaisia neuvoja iäkkäiltä miehiltä, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä. Rehabeam ei kuitenkaan noudattanut heidän neuvojaan, vaan kääntyi niiden nuorten miesten puoleen, joiden kanssa hän oli varttunut. Hän toimi heidän neuvojensa mukaan ja teki siksi erittäin huonon ratkaisun, mikä johti siihen, että hän menetti suuren osan valtakunnastaan. (1. Kuninkaiden kirja 12:1–17.)

Kun etsimme neuvoja, niitä tulee etsiä sellaisilta, joilla on elämänkokemusta, hyvä raamatuntuntemus ja syvä kunnioitus oikeita periaatteita kohtaan (Sananlaskut 1:5; 11:14; 13:20). Meidän tulee mahdollisuuksiemme mukaan käyttää aikaa asiaan liittyvien periaatteiden ja hankkimiemme tietojen mietiskelyyn. Kun asiat näkee Jehovan sanan valossa, on todennäköisesti helpompi tehdä oikea ratkaisu. (Filippiläisille 4:6, 7.)

Ratkaisut joita teemme

Jotkin ratkaisut on helppo tehdä. Kun apostoleita käskettiin lopettamaan todistaminen, he tiesivät, että heidän oli jatkettava Jeesuksesta saarnaamista, ja he kertoivat heti sanhedrinille päätöksestään totella Jumalaa ennemmin kuin ihmistä (Apostolien teot 5:28, 29). Toisia ratkaisuja on ehkä pohdittava pidempään, sillä Raamattu ei käsittele niitä suoranaisesti. Raamatun periaatteet kuitenkin yleensä valaisevat, mikä ratkaisu on paras. Esimerkiksi vaikka monia nykyajan virkistäytymismuotoja ei ollut Jeesuksen aikaan, Raamatussa kerrotaan selvästi, mikä miellyttää Jehovaa ja mitä kohtaan hän tuntee vastenmielisyyttä. Näin ollen jokainen kristitty, joka virkistäytyy tavoilla, joihin liittyy väkivaltaa, moraalittomuutta tai kapinallisuutta, on tehnyt huonon ratkaisun. (Psalmit 97:10; Johannes 3:19–21; Galatalaisille 5:19–23; Efesolaisille 5:3–5.)

Toisinaan voi olla olemassa kaksi oikeaa ratkaisua. On suurenmoinen etu palvella siellä, missä tarve on suurempi, ja se voi tuoda paljon siunauksia. Mutta jos joku jostain syystä päättää olla muuttamatta muualle, hän voi silti tehdä hyvää työtä kotiseurakunnassaan. Toisinaan meidän on ehkä tehtävä ratkaisu, joka antaa meille tilaisuuden osoittaa, miten syvä antaumuksemme Jehovaa kohtaan on tai mikä on tärkeintä elämässämme. Jehova siis antaa meidän käyttää tahdonvapauttamme, jotta voimme ilmaista, mitä sydämessämme todellisuudessa on.

Ratkaisumme vaikuttavat usein myös toisiin. Esimerkiksi ensimmäisen vuosisadan kristityt iloitsivat siitä, että he olivat vapautuneet monista Lain asettamista rajoituksista. Niinpä he saattoivat muun muassa syödä tai olla syömättä ruokaa, jota oli Lain alaisuudessa pidetty epäpuhtaana. Heitä kehotettiin kuitenkin ottamaan huomioon toisten omatunto, kun he ratkaisivat, käyttäisivätkö he hyväkseen tuota vapautta. Paavalin sanat tässä yhteydessä voisivat soveltua moniin meidänkin ratkaisuihimme: ”Pitäkää jatkuvasti vaari siitä, ettei teistä tule  kompastumisen aiheita.” (1. Korinttilaisille 10:32.) Halu olla kompastuttamatta toisia voi auttaa monien ratkaisujen tekemisessä. Onhan lähimmäisen rakastaminen kuitenkin toiseksi suurin käsky (Matteus 22:36, 39).

Ratkaisujemme seuraukset

Ratkaisuista, joita tehdessä on kuunneltu omantunnon ääntä ja jotka perustuvat Raamatun periaatteisiin, koituu ajan mittaan aina hyviä tuloksia. Ensi alkuun ne voivat tietenkin vaatia henkilökohtaisia uhrauksia. Kun apostolit kertoivat sanhedrinille päätöksestään jatkaa Jeesuksesta saarnaamista, heitä piestiin ennen kuin heidät päästettiin vapaiksi (Apostolien teot 5:40). Kun kolme heprealaista, Sadrak, Mesak ja Abednego, päättivät olla kumartamatta Nebukadnessarin kultaista kuvapatsasta, he saattoivat itsensä hengenvaaraan. He olivat varautuneet siihen, että heidän ratkaisunsa saattaisi merkitä heille kuolemaa. Mutta he tiesivät, että heillä olisi Jumalan hyväksymys ja siunaus. (Daniel 3:16–19.)

Jos kohtaamme vaikeuksia, kun olemme tehneet omantuntomme mukaisen ratkaisun, meillä ei ole syytä olettaa sen olleen väärä. Vaikka tarkoitusperämme olisivat mitä parhaimmat, ”aika ja sattuma” voivat vaikuttaa haitallisesti ratkaisujemme lopputulokseen (Saarnaaja 9:11). Lisäksi Jehova toisinaan sallii vastoinkäymisiä koetellakseen sitoumuksemme syvyyden. Jaakobin oli kamppailtava koko yö erään enkelin kanssa ennen kuin hän sai siunauksen (1. Mooseksen kirja 32:24–26). Myös meidän on ehkä kamppailtava vastoinkäymisten kanssa, vaikka toimisimmekin oikein. Mutta kun ratkaisumme ovat sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa, voimme luottaa siihen, että hän auttaa meitä kestämään ja lopulta siunaa meitä (2. Korinttilaisille 4:7).

Kun sinun siis on tehtävä tärkeä ratkaisu, älä luota omaan viisauteesi. Etsi Raamatusta periaatteita, jotka soveltuvat tilanteeseen. Puhu asiasta Jehovalle. Ja mikäli mahdollista, keskustele siitä kypsien kristittyjen kanssa. Ole sitten rohkea. Käytä Jumalan antamaa tahdonvapautta vastuuntuntoisesti. Tee hyvä ratkaisu ja osoita Jehovalle, että sydämesi on rehti hänen edessään.

[Kuva s. 28]

Etsi neuvoja Jumalan sanasta ennen tärkeiden ratkaisujen tekemistä

[Kuvat s. 28, 29]

Puhu Jehovalle ratkaisusta, joka sinun on tehtävä

[Kuva s. 30]

Voit keskustella suurista ratkaisuista kypsien kristittyjen kanssa