Paholainen – enemmän kuin taikauskoa

”Kaikkialla Uudessa testamentissa kuvaillaan suurta taistelua, jossa toisella puolella ovat Jumalan joukot ja hyvyyden voimat ja toisella puolella Saatanan vallassa olevat pahuuden voimat. Tämä ei ole vain yhden tai kahden kirjoittajan näkemys vaan kaikkien kirjoittajien yhteinen käsitys. – – Uuden testamentin todistus on näin ollen selvä. Saatana on todellinen pahantahtoinen olento, aina vihamielinen Jumalaa ja Jumalan palvelijoita kohtaan.” (The New Bible Dictionary)

MIKSI sitten monet, jotka sanovat olevansa kristittyjä – ja väittävät uskovansa Raamattuun – eivät usko todellisen Paholaisen olemassaoloon? Koska todellisuudessa he eivät pidä Raamattua Jumalan sanana (Jeremia 8:9). Heidän mielestään Raamatun kirjoittajat heijastivat ympäröivien kansojen filosofioita eivätkä välittäneet Jumalan ilmoittamaa totuutta tarkasti. Esimerkiksi katolinen teologi Hans Küng kirjoittaa: ”Saatanaa ja hänen demonilegiooniaan koskevat mytologiset  käsitykset – – levisivät babylonialaisesta mytologiasta varhaiseen juutalaisuuteen ja sitä kautta Uuteen testamenttiin.” (On Being a Christian.)

Raamattu ei kuitenkaan ole pelkkä ihmisten kirjoittama kirja. Se on todellakin Jumalan sana, joka on syntynyt hänen henkensä vaikutuksesta. Meidän on siksi viisasta suhtautua vakavasti siihen, mitä se kertoo Paholaisesta. (2. Timoteukselle 3:14–17; 2. Pietarin kirje 1:20, 21.)

Mitä mieltä Jeesus oli?

Jeesus Kristus uskoi, että Paholainen on todellinen persoona. Jeesusta ei kiusannut jokin hänessä itsessään oleva paha. Häntä vastaan hyökkäsi todellinen persoona, jota hän kutsui myöhemmin ”maailman hallitsijaksi”. (Johannes 14:30; Matteus 4:1–11.) Hän uskoi myös, että Saatanan ilkeitä juonia oli tukemassa muitakin henkiolentoja. Hän paransi demonien riivaamia ihmisiä (Matteus 12:22–28). Jopa eräs ateistinen tietosanakirja myöntää tämän seikan merkityksen sanoessaan: ”Se että evankeliumien Jeesus tunnusti demonien olemassaolon, on aina ollut teologeille kompastuskivenä.” (A Rationalist Encyclopædia.) Kun Jeesus puhui Paholaisesta ja tämän demoneista, hän ei vain toistellut babylonialaisesta mytologiasta periytyneitä taikauskoisia käsityksiä. Hän tiesi, että he todella ovat olemassa.

Saamme tietää Paholaisesta paljon, kun tarkastelemme, mitä Jeesus sanoi aikansa uskonnollisille opettajille: ”Te olette isästänne Panettelijasta ja tahdotte tehdä isänne halujen mukaan. Hän oli tappaja alusta asti, eikä hän pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” (Johannes 8:44.)

Tästä käy ilmi, että Paholainen, jota sanotaan myös ”Panettelijaksi”, on ”valehtelija ja valheen isä”. Hän oli ensimmäinen luomus, joka valehteli Jumalasta, ja tämä tapahtui Eedenin puutarhassa. Jehova oli sanonut, että ensimmäiset vanhempamme ’kuolemalla kuolisivat’, jos he söisivät hyvän ja pahan tiedon puusta. Saatana taas sanoi käärmeen välityksellä, ettei tämä pitänyt paikkaansa. (1. Mooseksen kirja 2:17; 3:4.) Häntä sanotaankin sopivasti ”siksi alkuperäiseksi käärmeeksi, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi” (Ilmestys 12:9).

Paholainen valehteli hyvän ja pahan tiedon puusta. Hän väitti, että kielto syödä siitä oli perusteeton – että se oli vallan väärinkäyttöä. Hän sanoi, että Aadam ja Eeva voisivat olla ”niin kuin Jumala” ja päättää itse, mikä oli hyvää ja mikä pahaa. Saatana antoi ymmärtää, että koska heillä oli vapaa tahto, heidän pitäisi saada päättää kaikesta itse. (1. Mooseksen kirja 3: 1–5.) Tämä hyökkäys Jumalan hallitsemistapaa vastaan herätti merkittäviä kiistakysymyksiä. Niinpä Jehova on antanut aikaa näiden kiistakysymysten ratkaisemiseen. Tämä merkitsee sitä, että Saatanalle on annettu jonkin verran elinaikaa. Hänen rajallinen aikansa on kulumassa nyt nopeasti umpeen. (Ilmestys 12:12.) Mutta edelleenkin hän vieraannuttaa ihmiskuntaa Jumalasta valheiden ja petoksen välityksellä ja käyttää opetustensa levittämiseen Jeesuksen päivien kirjanoppineiden ja fariseusten kaltaisia ihmisiä (Matteus 23:13, 15).

Jeesus sanoi myös, että Paholainen oli ”tappaja alusta asti” ja että ”hän [ei] pysynyt lujana totuudessa”. Tämä ei tarkoita sitä, että Jehova loi Paholaisen ”tappajaksi”. Raamattu ei opeta, että hänet olisi luotu jonkinlaiseksi hirviöksi ja pantu isännöimään tulista kidutuspaikkaa, johon kaikki Jumalan vastustajat joutuvat. Raamatun mukaan sellaista paikkaa ei edes ole olemassa. Kuolleet ovat ihmiskunnan yhteisessä haudassa, eivät missään tulipätsissä tai Saatanan asuinpaikassa (Apostolien teot 2:25–27; Ilmestys 20:13, 14).

Paholainen oli alun perin ”totuudessa”. Hän oli aikoinaan Jehova Jumalan täydellinen henkipoika ja kuului Jumalan taivaalliseen perheeseen. Mutta hän ei ”pysynyt lujana totuudessa”. Hän teki mieluummin niin kuin itse halusi ja noudatti omia valheellisia periaatteitaan. Sanat ”alusta asti” eivät viittaa aikaan, jolloin hänet luotiin Jumalan enkelipojaksi, vaan aikaan, jolloin hän tahallaan kapinoi Jumalaa vastaan ja valehteli Aadamille ja Eevalle. Hän on niin kuin ne ihmiset, jotka kapinoivat Jehovaa vastaan Mooseksen aikana. Heistä sanotaan: ”He ovat toimineet turmiollisesti omalta osaltaan, he eivät ole hänen lapsiaan, vika on heidän omansa.” (5. Mooseksen kirja 32:5.) Samaa voitaisiin sanoa Saatanasta. Hänestä tuli ”tappaja”, kun hän kapinoi ja tuotti kuoleman Aadamille, Eevalle ja itse asiassa koko ihmisperheelle (Roomalaisille 5:12).

Tottelemattomia enkeleitä

Saatanan kapinaan liittyi muitakin enkeleitä (Luukas 11:14, 15). Nämä enkelit ”hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa” ja ruumiillistuivat ihmisiksi voidakseen olla sukupuolisuhteissa ”ihmisten tyttärien” kanssa Nooan päivinä (Juudaan kirje 6; 1. Mooseksen kirja 6:1–4; 1. Pietarin kirje 3:19, 20). Tämän tien on valinnut ”kolmasosa taivaan tähdistä” eli vähemmistö henkiolennoista (Ilmestys 12:4).

Runsaasti kuvakieltä sisältävä Ilmestyskirja luonnehtii Paholaista ”suureksi tulenväriseksi lohikäärmeeksi” (Ilmestys 12:3). Miksi? Ei siksi, että hänellä olisi kirjaimellisesti ruma ja eriskummallisen näköinen ruumis. Emme tiedä, millainen ruumis henkiolennoilla oikeastaan on, mutta todennäköisesti Saatana ei poikkea tässä suhteessa enkeleistä. Ilmaus ”suuri tulenvärinen lohikäärme” kuvaa kuitenkin hyvin Saatanan saaliinhimoista, kaameaa, voimakasta ja tuhoisaa mielenlaatua.

Saatanan ja demonien toimintavapautta on nyt rajoitettu huomattavasti. He eivät enää pysty ruumiillistumaan niin kuin he ilmeisesti aiemmin pystyivät. Pian sen jälkeen, kun Kristuksen käsissä oleva Jumalan valtakunta perustettiin vuonna 1914, heidät heitettiin alas maan läheisyyteen. (Ilmestys 12:7–9.)

Paholainen on vaarallinen vastustaja

Kaikesta huolimatta paholainen on edelleen vaarallinen vastustaja. Hän ”vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä” (1. Pietarin kirje 5:8). Hän ei ole mikään epämääräinen pahan periaate, joka ilmenee epätäydellisessä lihassamme. Joudumme tosin päivittäin taistelemaan omia syntisiä taipumuksiamme vastaan (Roomalaisille 7:18–20). Mutta pääasiallista taistelua käymme ”tämän pimeyden maailmanhallitsijoita  vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan” (Efesolaisille 6:12).

Kuinka laajalti Paholainen vaikuttaa? ”Koko maailma on paholaisen vallassa”, sanoo apostoli Johannes (1. Johanneksen kirje 5:19). Emme tietenkään halua olla ylettömän huolissamme Paholaisesta tai antaa taikauskoisen pelon lamaannuttaa meitä. Meidän on kuitenkin viisasta pysyä varuillamme, jottei hän onnistuisi estämään meitä näkemästä totuutta ja murtamaan nuhteettomuuttamme Jumalaa kohtaan (Job 2:3–5; 2. Korinttilaisille 4:3, 4).

Paholainen ei aina käytä kovia keinoja hyökätessään niitä vastaan, jotka haluavat tehdä Jumalan tahdon. Toisinaan hän tekeytyy ”valon enkeliksi”. Apostoli Paavali varoitti kristittyjä tästä vaarasta seuraavasti: ”Pelkään, että jotenkin, niin kuin käärme vietteli Eevan viekkaudellaan, teidän mielenne saattaisi turmeltua pois siitä vilpittömyydestä ja siitä siveellisestä puhtaudesta, jotka kuuluvat Kristukselle.” (2. Korinttilaisille 11:3, 14.)

Meidän täytyy siksi ’pysyä järkevinä, olla valppaita ja asennoitua häntä vastaan vahvoina uskossa’ (1. Pietarin kirje 5:8, 9; 2. Korinttilaisille 2:11). Varo, ettet tee itsestäsi Saatanalle helppoa saalista leikittelemällä jonkin sellaisen kanssa, mikä liittyy okkultismiin (5. Mooseksen kirja 18:10–12). Tutki ahkerasti Jumalan sanaa. Muista, että Jeesus Kristus viittasi toistuvasti Jumalan sanaan, kun paholainen kiusasi häntä (Matteus 4:4, 7, 10). Rukoile Jumalalta hänen henkeään. Sen hedelmä voi auttaa sinua pysymään erossa lihan teoista, joita Saatana edistää varsin aktiivisesti. (Galatalaisille 5:16–24.) Rukoile Jehovaa hartaasti myös silloin, kun tunnet, että Paholainen ja hänen demoninsa ahdistavat sinua jotenkin (Filippiläisille 4:6, 7).

Paholaisen vuoksi ei tarvitse olla kauhun vallassa. Jehova lupaa suojella meitä kaikelta, mitä Saatana voi tehdä (Psalmit 91:1–4; Sananlaskut 18:10; Jaakobin kirje 4:7, 8). ”[Voimistu] edelleen Herrassa ja hänen voimansa väkevyydessä”, sanoo apostoli Paavali. Silloin voit ’pysyä lujana Panettelijan vehkeilyjä vastaan’. (Efesolaisille 6:10, 11.)

[Kuva s. 5]

Jeesus tiesi, että Paholainen on todellinen persoona

[Kuva s. 6]

”Koko maailma on paholaisen vallassa”

[Lähdemerkintä]

NASA photo

[Kuvat s. 7]

Asennoidu Paholaista vastaan tutkimalla Jumalan sanaa ja rukoilemalla säännöllisesti