Tavoittaako Jehovan siunaus sinut?

”Kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja tavoittavat sinut, koska sinä kuuntelet Jehovan, Jumalasi, ääntä.” (5. MOOSEKSEN KIRJA 28:2)

1. Mikä ratkaisisi sen, saisivatko israelilaiset osakseen siunauksia vai kirouksia?

NELIKYMMENVUOTISEN erämaavaelluksensa lopulla israelilaiset olivat leiriytyneinä Moabin tasangoille. Luvattu maa oli heidän edessään. Mooses kirjoitti tässä vaiheessa 5. Mooseksen kirjan, joka sisältää sarjan siunauksia ja kirouksia. Jos israelilaiset ’kuuntelisivat Jehovan ääntä’ tottelemalla häntä, siunaukset ’tavoittaisivat’ heidät. He olivat Jehovan ”erikoisomaisuus”, jota hän rakasti ja jonka puolesta hän halusi osoittaa voimansa. Mutta jos he eivät kuuntelisi häntä, olisi aivan yhtä varmaa, että kiroukset tavoittaisivat heidät. (5. Mooseksen kirja 8:10–14; 26:18; 28:2, 15.)

2. Mitä sisältyy niihin heprean ilmauksiin, jotka on 5. Mooseksen kirjan 28:2:ssa käännetty sanoilla ”kuuntelet – – ääntä” ja ”tavoittavat”?

² Heprealainen ilmaus, joka on käännetty 5. Mooseksen kirjan 28:2:ssa ”kuuntelet – – ääntä”, ilmaisee jatkuvaa tekemistä. Jehovan palvelijoiden ei tule kuunnella häntä vain silloin tällöin; kuuntelemisen täytyy olla heillä elämäntapana. Ainoastaan silloin Jumalan siunaukset tavoittavat heidät. Sanalla ”tavoittavat” käännetyn heprealaisen verbin ymmärretään liittyvän metsästykseen, ja se viittaa useimmiten jonkin ’kiinni saamiseen’ tai ’saavuttamiseen’.

3. Miten voimme olla Joosuan kaltaisia, ja miksi tämä on hyvin tärkeää?

³ Israelilaisten johtaja Joosua päätti kuunnella Jehovaa ja sai sen johdosta osakseen siunauksia. Joosua sanoi: ”Valitkaa itsellenne tänään, ketä te palvelette – –. Mutta minä ja minun huonekuntani palvelemme Jehovaa.” Siihen kansa vastasi: ”Meistä on mahdotonta ajatella, että hylkäisimme Jehovan palvellaksemme muita jumalia.” (Joosua 24:15, 16.) Erinomaisen asenteensa vuoksi Joosua kuului niihin harvoihin sukupolvensa jäseniin, jotka saivat astua Luvattuun maahan. Nykyään me olemme astumaisillamme suunnattoman paljon suurenmoisempaan Luvattuun maahan, paratiisimaahan, jossa kaikkia Jumalan hyväksymyksen säilyttäneitä odottavat verrattomasti suuremmat siunaukset kuin Joosuan päivinä. Tavoittavatko nuo siunaukset sinut? Tavoittavat, jos kuuntelet Jehovaa. Voit lujittaa päätöstäsi tehdä niin tarkastelemalla muinaisen Israelin kansan historiaa samoin kuin joidenkin yksilöiden opettavia esimerkkejä (Roomalaisille 15:4).

 Siunaus vai kirous?

4. Mitä Jumala antoi Salomolle vastaukseksi hänen rukoukseensa, ja mitä meidän pitäisi ajatella tällaisista siunauksista?

⁴ Valtaosa kuningas Salomon hallitusajasta toi israelilaisille poikkeuksellisen paljon siunauksia Jehovalta. Heidän elämänsä oli turvallista, ja heillä oli runsaasti kaikenlaista hyvää. (1. Kuninkaiden kirja 4:25.) Salomo tuli kuuluisaksi varakkuudestaan, vaikka hän ei ollut pyytänyt Jumalalta aineellisia rikkauksia. Sen sijaan kun hän oli vielä nuori ja kokematon, hän oli rukoillut tottelevaista sydäntä, ja Jehova vastasi tuohon pyyntöön siunaamalla häntä viisaudella ja ymmärryksellä. Tämän ansiosta Salomo saattoi tuomita kansaa oikein, sillä hän osasi erottaa hyvän ja pahan. Vaikka Jumala antoi Salomolle myös rikkautta ja kunniaa, tämä ymmärsi nuoruudessaan hengellisten rikkauksien ylivertaisen arvon. (1. Kuninkaiden kirja 3:9–13.) Riippumatta siitä, onko meillä paljon aineellista omaisuutta tai ei, voimme olla hyvin kiitollisia, jos Jehova siunaa meitä ja olemme hengellisesti rikkaita.

5. Mitä tapahtui, kun Israelin ja Juudan asukkaat eivät kuunnelleet Jehovaa?

⁵ Israelilaiset eivät osoittaneet arvostusta Jehovan siunausta kohtaan. Koska he eivät kuunnelleet häntä, ennustetut kiroukset tavoittivat heidät. Tämä johti siihen, että heidän vihollisensa voittivat heidät, ja niin Israelin kuin Juudankin asukkaat joutuivat pakkosiirtolaisuuteen. (5. Mooseksen kirja 28:36; 2. Kuninkaiden kirja 17:22, 23; 2. Aikakirja 36:17–20.) Oppiko Jumalan kansa tällaisesta kärsimyksestä sen, että Jumalan siunaukset tavoittavat vain ne, jotka kuuntelevat häntä? Juutalaisella jäännöksellä, joka palasi kotimaahansa vuonna 537 eaa., oli tilaisuus osoittaa, oliko se saanut ”viisaan sydämen” ja näkisikö se nyt tarpeelliseksi kuunnella Jumalaa (Psalmit 90:12).

6. a) Miksi Jehova lähetti Haggain ja Sakarjan profetoimaan hänen kansalleen? b) Mitä periaatetta Haggain välityksellä tullut Jumalan sanoma valaisi?

⁶ Omaan maahansa palanneet juutalaiset pystyttivät alttarin ja alkoivat rakentaa temppeliä Jerusalemiin. Mutta kun heräsi voimakasta vastustusta, heidän intonsa alkoi laantua ja rakennustyö keskeytyi. (Esra 3:1–3, 10; 4:1–4, 23, 24.) He alkoivat myös asettaa oman mukavuutensa ensi sijalle. Siksi Jumala lähetti profeetat Haggain ja Sakarjan nostattamaan hänen kansassaan uutta intoa tosi palvonnan puolesta. Jehova sanoi Haggain välityksellä: ”Onko aika teidän itsenne asua paneloiduissa taloissanne, kun tämä [palvonta]huone on autiona? – – Kohdistakaa sydämenne teihinne. Te olette kylväneet paljon, mutta vähän korjataan. Syödään, mutta ei tulla kylläisiksi. – – ja se, joka antaa palkata itsensä, antaa palkata itsensä reikäistä kukkaroa vastaan.” (Haggai 1:4–6.) Hengellisten pyrkimysten uhraaminen aineellisten etujen saamiseksi ei johda Jehovan siunaukseen (Luukas 12:15–21).

7. Miksi Jehova sanoi juutalaisille: ”Kohdistakaa sydämenne teihinne”?

⁷ Nuo jokapäiväisiin asioihinsa uppoutuneet juutalaiset olivat unohtaneet, että sateen ja hedelmällisten aikojen muodossa tulevat Jumalan siunaukset tavoittaisivat heidät vain, jos he pysyisivät tottelevaisina Jumalalle silloinkin, kun heitä vastustetaan (Haggai 1:9–11). Oli siksi sopivaa, että heitä kehotettiin: ”Kohdistakaa sydämenne teihinne.” (Haggai 1:7.) Tosiasiassa Jehova havahdutti heidät pohtimaan, mitä yhteyttä oli sillä, että he uurastivat turhaan pelloillaan, ja sillä, että hänen palvontahuoneensa oli autiona. Jehovan profeettojen henkeytetyt sanat tavoittivat lopulta kuulijoittensa sydämen, sillä kansa ryhtyi taas rakentamaan temppeliä ja sai sen valmiiksi vuonna 515 eaa.

8. Minkä kehotuksen Jehova antoi juutalaisille Malakian päivinä ja miksi?

⁸ Myöhemmin profeetta Malakian päivinä juutalaiset alkoivat jälleen horjua hengellisesti ja esittivät jopa kelpaamattomia uhreja Jumalalle (Malakia 1:6–8). Siksi Jehova kehotti heitä tuomaan kymmenykset sadostaan hänen varastohuoneeseensa ja koettelemaan häntä nähdäkseen, eikö hän avaisi heille taivaiden sulkuportteja ja todella vuodattaisi heidän päälleen siunausta, kunnes puutetta ei enää olisi (Malakia 3:10). Miten typerää juutalaisten olikaan raataa saadakseen juuri sen, minkä  Jumala antaisi heille yltäkylläisenä, jos he vain kuuntelisivat hänen ääntään! (2. Aikakirja 31:10.)

9. Keiden kolmen Raamatussa mainitun yksilön elämää tarkastelemme?

⁹ Sen lisäksi, että Raamattu esittää Israelin kansakunnan historian, se kertoo monien sellaisten yksilöiden elämästä, jotka saivat osakseen Jehovan siunauksia tai kirouksia sen mukaan, kuuntelivatko he häntä vai eivät. Katsotaanpa, mitä voimme oppia tarkastelemalla kolmea heistä: Boasia, Nabalia ja Hannaa. Saatat tässä yhteydessä haluta lukea Ruutin kirjan sekä 1. Samuelin kirjan 1:1–2:21:n ja 1. Samuelin kirjan 25:2–42:n.

Boas kuunteli Jumalaa

10. Mitä yhteistä oli Boasilla ja Nabalilla?

¹⁰ Vaikka Boas ja Nabal eivät eläneet samoihin aikoihin, heillä oli jotain yhteistä. Esimerkiksi molemmat miehet asuivat Juudan maassa. He olivat varakkaita maanomistajia, ja kummallakin oli erikoistilaisuus ilmaista rakkaudellista huomaavaisuutta jotakuta tarvitsevaa kohtaan. Mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin.

11. Miten Boas osoitti, että hän kuunteli Jehovaa?

¹¹ Boas eli tuomarien ajan Israelissa. Hän kohteli toisia ihmisiä kunnioittavasti, ja hänen elonkorjaajansa pitivät häntä suuressa arvossa (Ruut 2:4). Boas noudatti Lakia huolehtimalla siitä, että hänen pellollaan jätettiin jälkikorjuu hädänalaisille ja köyhille (3. Mooseksen kirja 19:9, 10). Mitä Boas teki, kun hän sai tietää Ruutista ja Noomista ja näki, miten uutterasti Ruut huolehti iäkkään anoppinsa tarpeista? Boas osoitti Ruutia kohtaan erityistä huomaavaisuutta ja käski miestensä antaa Ruutin poimia hänen pellollaan. Sanoillaan ja rakkaudellisilla teoillaan Boas ilmaisi olevansa hengellinen mies, joka kuunteli Jehovaa. Sen vuoksi hän sai Jumalan suosion ja siunauksen. (3. Mooseksen kirja 19:18; Ruut 2:5–16.)

12, 13. a) Miten Boas osoitti syvää kunnioitusta lunastamista koskevaa Jehovan lakia kohtaan? b) Mitkä Jumalan siunaukset tavoittivat Boasin?

¹² Huomattavin todistus siitä, että Boas kuunteli Jehovaa, oli se, miten hän epäitsekkäästi noudatti lunastamista koskevaa Jumalan lakia. Boas teki voitavansa varmistaakseen sen, että hänen sukulaisensa – Noomin miesvainajan Elimelekin – perintö pysyisi Elimelekin suvulla.  Lesken oli määrä solmia ”lankousavioliitto” eli mennä naimisiin miesvainajansa lähimmän sukulaisen kanssa, jotta heille syntyvä poika voisi säilyttää perintöosan (5. Mooseksen kirja 25:5–10; 3. Mooseksen kirja 25:47–49). Ruut tarjoutui solmimaan avioliiton Noomin asemesta, koska tämä oli liian vanha saamaan lapsia. Kun eräs Elimelekin lähempi sukulainen kieltäytyi auttamasta Noomia, Boas otti Ruutin vaimokseen. Heidän poikaansa Obedia pidettiin Noomin jälkeläisenä ja Elimelekin laillisena perillisenä. (Ruut 2:19, 20; 4:1, 6, 9, 13–16.)

¹³ Runsaat siunaukset tavoittivat Boasin, koska hän mukautui epäitsekkäästi Jumalan lakiin. Häntä ja Ruutia siunattiin heidän poikansa Obedin välityksellä siten, että he saivat kunnian tulla Jeesuksen Kristuksen esivanhemmiksi. (Ruut 2:12; 4:13, 21, 22; Matteus 1:1, 5, 6.) Boasin epäitsekkäistä teoista havaitsemme, että siunaukset tavoittavat ne, jotka osoittavat rakkautta toisia kohtaan ja toimivat Jumalan vaatimusten mukaisesti.

Nabal ei kuunnellut

14. Millainen mies oli Nabal?

¹⁴ Nabal, päinvastoin kuin Boas, ei kuunnellut Jehovaa. Hän rikkoi Jumalan lakia: ”Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (3. Mooseksen kirja 19:18.) Nabal ei ollut hengellinen mies; hän oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Vieläpä hänen omat miehensä pitivät häntä ”kelvottomana”. Sopivasti hänen nimensä Nabal merkitseekin ’mieletöntä’ tai ’typerää’. (1. Samuelin kirja 25:3, 17, 25.) Miten Nabal siis reagoisi, kun hänellä olisi tilaisuus osoittaa huomaavaisuutta puutteenalaiselle ihmiselle – Daavidille, joka oli Jehovan voideltu? (1. Samuelin kirja 16:13.)

15. Miten Nabal kohteli Daavidia, ja miten Abigail erosi tässä suhteessa aviomiehestään?

¹⁵ Ollessaan leiriytyneinä Nabalin laumojen läheisyydessä Daavid ja hänen miehensä suojelivat niitä rosvojoukoilta pyytämättä mitään maksua. ”Muuriksi he osoittautuivat ympärillämme sekä öin että päivin”, sanoi yksi Nabalin paimenista. Kun Daavidin sanansaattajat pyysivät vähän ruokaa, Nabal kuitenkin ”sätti heitä” ja lähetti heidät pois tyhjin käsin. (1. Samuelin kirja 25:2–16.) Nabalin vaimo Abigail vei nopeasti elintarvikkeita Daavidille. Suutuksissaan Daavid oli ollut vähällä tehdä lopun Nabalista ja hänen miehistään. Näin ollen Abigailin aloitteellisuus pelasti monien hengen ja esti Daavidia tulemasta verivelkaiseksi. Mutta Nabal oli ahneudessaan ja tylyydessään mennyt liian pitkälle. Kymmenisen päivää myöhemmin ”Jehova löi Nabalia, niin että tämä kuoli”. (1. Samuelin kirja 25:18–38.)

16. Miten voimme jäljitellä Boasia ja välttää toimimasta Nabalin tavoin?

¹⁶ Miten vastakkaiset ihmiset Boas ja Nabal olivatkaan! Meidän pitäisi karttaa Nabalin tylyyttä ja itsekkyyttä ja samalla jäljitellä Boasin huomaavaisuutta ja epäitsekkyyttä (Heprealaisille 13:16). Voimme tehdä näin noudattamalla apostoli Paavalin neuvoa: ”Niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.” (Galatalaisille 6:10.) Nykyään Jeesuksen ”muilla lampailla”, kristityillä joilla on maallinen toivo, on kunnia tehdä hyvää Jehovan voidelluille, jäännökselle niistä 144000:sta, joille annetaan kuolemattomuus taivaassa (Johannes 10:16; 1. Korinttilaisille 15:50–53; Ilmestys 14:1, 4). Jeesus pitää tällaisia rakkaudellisia tekoja ikään kuin hänelle itselleen tehtyinä, ja tällaisen hyvän tekeminen johtaa Jehovan runsaisiin siunauksiin (Matteus 25:34–40; 1. Johanneksen kirje 3:18).

Hannan koettelemuksia ja siunauksia

17. Millaisia koettelemuksia Hanna kohtasi, ja millainen asenne hänellä oli?

¹⁷ Jehovan siunaus tavoitti myös Hanna-nimisen jumalisen naisen. Hän asui Efraimin vuoristossa leeviläisen miehensä Elkanan kanssa. Lain suoman ja säätelemän oikeuden perusteella Elkanalla oli myös toinen vaimo, Peninna. Hanna pysyi hedelmättömänä, mikä oli israelilaisnaiselle häpeäksi, kun taas Peninnalla oli useita lapsia. (1. Samuelin kirja 1:1–3; 1. Aikakirja 6:16, 33, 34.) Mutta Peninna ei suinkaan lohduttanut Hannaa, vaan toimi  rakkaudettomalla tavalla, joka kiusasi Hannaa, niin että tämä itki ja menetti ruokahalunsa. Mikä vielä pahempaa, näin tapahtui ”vuosi vuodelta” joka kerta, kun perhe meni Jehovan huoneeseen Siloon. (1. Samuelin kirja 1:4–8.) Millaista sydämettömyyttä Peninna osoittikaan, ja millainen koettelemus se olikaan Hannalle! Silti Hanna ei koskaan syyttänyt Jehovaa eikä jäänyt kotiin, kun hänen aviomiehensä meni Siloon. Siksi oli varmaa, että runsas siunaus lopulta tavoittaisi hänet.

18. Millaisen esimerkin Hanna antoi?

¹⁸ Hanna antoi erinomaisen esimerkin nykyisille Jehovan palvelijoille, erityisesti niille, joita toisten epäystävälliset huomautukset ovat saattaneet loukata. Sellaisia tilanteita ei korjaa se, että eristäytyy muista (Sananlaskut 18:1). Hanna ei antanut koettelemustensa heikentää haluaan olla siellä, missä opetettiin Jumalan sanaa ja mihin Jumalan kansa kokoontui palvomaan. Siksi hän pysyi hengellisesti vahvana. Hänen hengellisyytensä syvyys ilmenee hänen kauniista rukouksestaan, joka on kirjoitettu muistiin 1. Samuelin kirjan 2:1–10:een. *

19. Miten voimme osoittaa, että arvostamme hengellisiä asioita?

¹⁹ Me Jehovan nykyiset palvelijat emme palvo tabernaakkelissa. Voimme kuitenkin Hannan tavoin osoittaa, että arvostamme hengellisiä asioita. Voimme ilmaista syvää arvostusta hengellisiä rikkauksia kohtaan esimerkiksi olemalla säännöllisesti läsnä kristillisissä kokouksissa ja konventeissa. Kannustakaamme näissä tilaisuuksissa toisiamme Jehovan tosi palvonnassa, sillä hän on suonut meille ”edun pelottomasti suorittaa hänelle pyhää palvelusta uskollisesti ja vanhurskaasti”. (Luukas 1:74, 75; Heprealaisille 10:24, 25.)

20, 21. Miten Hannan jumalinen antaumus palkittiin?

²⁰ Jehova pani merkille Hannan jumalisen antaumuksen ja palkitsi hänet runsain mitoin. Yhdellä perheen vuotuisista matkoista Siloon kyynelehtivä Hanna rukoili hartaasti Jumalaa ja lupasi juhlallisesti: ”Oi armeijoiden Jehova, jos todella katsot orjattaresi ahdistusta ja muistat minua etkä unohda orjatartasi ja annat orjattarellesi miespuolisen jälkeläisen, niin minä annan hänet Jehovalle kaikiksi elinpäivikseen.” (1. Samuelin kirja 1:9–11.) Jumala kuuli Hannan hartaan pyynnön ja siunasi häntä pojalla, jolle Hanna antoi nimeksi Samuel. Kun poika oli vieroitettu, Hanna toi hänet Siloon palvelemaan tabernaakkelissa. (1. Samuelin kirja 1:20, 24–28.)

²¹ Hanna osoitti rakkautta Jumalaa kohtaan ja täytti hänelle juhlallisen lupauksen, joka koski Samuelia. Ja ajattele miten suuri siunaus Hannalle ja Elkanalle olikaan se, että heidän rakas poikansa palveli Jehovan tabernaakkelissa! Monilla kristityillä vanhemmilla on samanlaisia iloja ja siunauksia, koska heidän poikansa ja tyttärensä toimivat kokoaikaisina tienraivaajapalvelijoina, Betel-perheen jäseninä tai muilla tavoilla, jotka tuottavat kunniaa Jehovalle.

Kuuntele Jehovaa!

22, 23. a) Mistä voimme olla varmoja, jos kuuntelemme Jehovan ääntä? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

²² Mistä voimme olla varmoja, jos kuuntelemme Jehovaa? Jos osoitamme kokosieluista rakkautta Jumalaa kohtaan ja elämme Jumalalle vihkiytymisemme mukaan, tulemme olemaan hengellisesti rikkaita. Silloinkin kun joudumme tätä tietä vaeltaessamme kestämään ankaria koettelemuksia, Jehovan siunaus väistämättä tavoittaa meidät – usein suurenmoisemmilla  tavoilla kuin osaamme edes kuvitella (Psalmit 37:4; Heprealaisille 6:10).

²³ Monia siunauksia annetaan Jumalan kansalle tulevaisuudessa. Koska ”suuri joukko” on kuunnellut tottelevaisesti Jehovaa, se varjellaan ”suuren ahdistuksen” läpi ja se saa kokea, millaisia iloja elämä Jumalan uudessa maailmassa tuo tullessaan (Ilmestys 7:9–14; 2. Pietarin kirje 3:13). Siellä Jehova tyydyttää täysin kaikkien palvelijoittensa vanhurskaat halut (Psalmit 145:16). Mutta jo nykyään niitä, jotka kuuntelevat Jehovan ääntä, siunataan ’ylhäältä tulevilla hyvillä anneilla ja täydellisillä lahjoilla’, kuten seuraava kirjoituksemme osoittaa (Jaakobin kirje 1:17).

[Alaviite]

Muistatko?

• Mitä Israelin historia voi opettaa meille Jumalan siunauksista?

• Miten Boas ja Nabal erosivat toisistaan?

• Miten voimme jäljitellä Hannaa?

• Miksi meidän pitäisi kuunnella Jehovan ääntä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 10]

Kuningas Salomo rukoili tottelevaista sydäntä, ja Jehova siunasi häntä viisaudella

[Kuva s. 12]

Boas kohteli toisia kunnioittavasti ja huomaavaisesti

[Kuva s. 15]

Hannaa siunattiin runsaasti sen vuoksi, että hän luotti Jehovaan