Voiko ihmisellä yhä olla tosi usko?

”Usko on elävä, uhkarohkea luottamus Jumalan armoon, niin varma, että – – voisi tuhannen kertaa kuolla sen puolesta.” (MARTTI LUTHER, 1522)

”Elämme jo käytännöllisesti katsoen maallistuneessa yhteiskunnassa, josta kristillinen usko ja siihen liittyvät tavat ovat miltei hävinneet.” (LUDOVIC KENNEDY, 1999)

NÄKEMYKSET uskosta vaihtelevat melkoisesti. Aiemmin ihmiset uskoivat Jumalaan yleisesti. Nykyään tosi usko Jumalaan ja Raamattuun on häviämässä nopeasti tästä skeptisyyden ja kärsimysten täyttämästä maailmasta.

Tosi usko

Monille ”usko” merkitsee pelkkää uskonnollista vakaumusta tai uskontoa. Raamatussa ”usko” merkitsee kuitenkin pohjimmiltaan täydellistä, horjumatonta luottamusta Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. Se on ominaisuus, joka on tunnusomainen Jeesuksen Kristuksen opetuslapselle.

Eräässä tilanteessa Jeesus Kristus puhui tarpeesta rukoilla ja olla hellittämätön. Hän herätti silloin kysymyksen siitä, olisiko tosi uskoa olemassa lainkaan meidän päivinämme. Hän kysyi: ”Kun Ihmisen Poika saapuu, löytäneekö hän kuitenkaan tätä uskoa maan päältä?” (Luukas 18:1, 8, engl. viitelaitoksen alaviite.) Miksi hän esitti tällaisen kysymyksen?

Menetetty usko

Moni asia voi saada ihmisen menettämään senkin uskon, jota hänellä on. Näin voi käydä muun muassa arkielämän järkytysten ja koettelemusten vuoksi. Esimerkiksi professori Michael Goulder oli pappina Manchesterissa Englannissa vuonna 1958, kun useita Manchester United -jalkapallojoukkueen jäseniä kuoli Münchenin lentoturmassa. Eräässä BBC:n televisio-ohjelmassa selostaja Joan Bakewell selitti, että Goulder ”tunsi itsensä avuttomaksi nähdessään ihmisten surun suuruuden”. Tämän johdosta hän ”menetti uskonsa sellaiseen Jumalaan, joka puuttuu ihmisten kohtaloon”. Goulder totesi, että hänen käsityksensä mukaan ”Raamattu ei ole erehtymätön Jumalan sana”, vaan pikemminkin ”erehtyvä  ihmisten sana, jossa saattaa olla siellä täällä Jumalan hengen vaikutuksesta syntyneitä kohtia”.

Joskus usko vain kuihtuu hiljalleen pois. Niin kävi kirjailija ja radio- ja televisiotoimittaja Ludovic Kennedylle. Hän kertoo, että hänellä oli aina lapsesta pitäen ”enemmän tai vähemmän epäilyksiä” Jumalasta ja hänen epäuskonsa kasvoi. Näyttää siltä, ettei kukaan kyennyt antamaan tyydyttäviä vastauksia hänen kysymyksiinsä. Hänen isänsä kuolema merillä oli kova isku hänen uskolleen, joka oli jo valmiiksi hyvin heikko. Jumalalle esitetyt rukoukset ”suojele meitä merten vaaroilta ja vihollisen hyökkäyksiltä” jäivät vaille vastausta, kun saksalaiset sota-alukset hyökkäsivät toisen maailmansodan aikana sen sotalaivaksi muutetun matkustaja-aluksen kimppuun, jolla hänen isänsä oli, ja tuhosivat sen. (All in the Mind—A Farewell to God.)

Tällaiset kokemukset eivät ole epätavallisia. Apostoli Paavali sanoo: ”Usko ei ole kaikkien omaisuutta.” (2. Tessalonikalaisille 3:2.) Mitä sinä ajattelet? Voiko ihmisellä yhä olla tosi usko Jumalaan ja hänen Sanaansa tässä aina vain skeptisemmäksi muuttuvassa maailmassa? Lue, mitä seuraavassa kirjoituksessa kerrotaan tästä aiheesta.