Varjele sydäntäsi
Varjele sydäntäsi
”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi, sillä siitä kumpuavat elämän lähteet.” (SANANLASKUT 4:23)
1, 2. Miksi meidän täytyy varjella sydäntämme?
VANHA mies kömpi esiin majastaan pyörremyrskyn jälkeen eräällä Karibianmeren saarella. Katsellessaan, millaisia vahinkoja ympärillä oli syntynyt, hän huomasi, että suuri puu, joka oli seissyt vuosikymmeniä hänen kadunpuoleisen porttinsa lähellä, oli poissa. ”Miten se on mahdollista, kun lähellä olevat pienemmät puut ovat säilyneet?” hän pohti. Vilkaisu kaatuneen puun kantoon antoi vastauksen. Tuon tukevalta näyttäneen puun runko oli lahonnut sisältäpäin, ja myrsky oli yksinkertaisesti paljastanut näkymättömän vaurion.
2 Millainen murhenäytelmä onkaan, kun Jehovan palvoja, joka näyttää olevan juurtunut lujasti kristilliseen elämäntapaan, ei kestäkään uskon koetusta. Raamatussa sanotaan todenmukaisesti, että ”ihmisen sydämen taipumus on paha hänen nuoruudestaan lähtien” (1. Mooseksen kirja 8:21). Tämä merkitsee sitä, että ilman jatkuvaa valppautta voidaan paraskin sydän houkutella tekemään pahaa. Koska yksikään epätäydellinen ihmissydän ei ole immuuni turmelukselle, meidän täytyy suhtautua vakavasti neuvoon: ”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi.” (Sananlaskut 4:23.) Miten sitten voimme varjella kuvaannollista sydäntämme?
Säännölliset tarkastukset ovat välttämättömiä
3, 4. a) Mitä voidaan kysyä kirjaimellisesta sydämestä? b) Mikä auttaa meitä tutkimaan kuvaannollista sydäntämme?
3 Jos menet terveystarkastukseen, lääkäri tutkii todennäköisesti sydämesi. Ilmeneekö yleisestä terveydentilastasi, muun muassa sydämestäsi, että saat riittävästi ravintoa? Millainen on verenpaineesi? Lyökö sydämesi tasaisesti ja voimakkaasti? Saatko riittävästi liikuntaa? Kärsiikö sydämesi kohtuuttomasta stressistä?
4 Jos kirjaimellinen sydän täytyy tarkastaa säännöllisesti, niin miten on kuvaannollisen sydämesi laita? Jehova tutkii sitä (1. Aikakirja 29:17). Tulisiko meidänkin tutkia? Voimme tehdä sen esittämällä seuraavanlaisia kysymyksiä: Saako sydämeni riittävästi hengellistä ravintoa säännöllisen henkilökohtaisen tutkimisen ja kokousten välityksellä? (Psalmit 1:1, 2; Heprealaisille 10:24, 25.) Onko Jehovan sanoma lähellä sydäntäni kuin ’luihini suljettu polttava tuli’, niin että se saa minut olemaan mukana saarnaamassa Valtakuntaa ja tekemässä opetuslapsia? (Jeremia 20:9; Matteus 28:19, 20; Roomalaisille 1:15, 16.) Haluanko ponnistella tarmokkaasti ja osallistua johonkin kokoaikaisen palveluksen piirteeseen, kun se on mahdollista? (Luukas 13:24.) Millaisille vaikutteille annan kuvaannollisen sydämeni olla alttiina? Pyrinkö olemaan niiden seurassa, joiden sydän on yhdistynyt tosi palvonnassa? (Sananlaskut 13:20; 1. Korinttilaisille 15:33.) Pankaamme nopeasti merkille mahdolliset puutteet ja korjatkaamme asiat heti.
5. Mitä hyödyllistä tarkoitusta uskon koetukset voivat palvella?
5 Me kohtaamme usein uskon koetuksia. Niiden ansiosta voimme panna merkille sydämemme tilan. Mooses sanoi israelilaisille, jotka olivat astumaisillaan Luvattuun maahan: ”Jehova, sinun Jumalasi, pani sinut vaeltamaan nämä neljäkymmentä vuotta erämaassa nöyrryttääkseen sinua, pannakseen sinut koetukselle, jotta hän tietäisi, mitä sydämessäsi oli, pitäisitkö hänen käskynsä vai et.” (5. Mooseksen kirja 8:2.) Emmekö olekin usein yllättyneitä tunteista, haluista tai reaktioista, jotka nousevat pinnalle, kun eteemme tulee odottamattomia tilanteita tai kiusauksia? Koettelemukset, joita Jehova sallii meidän kohdata, voivat varmasti saada meidät huomaamaan heikkouksiamme, ja näin saamme tilaisuuden edistyä (Jaakobin kirje 1:2–4). Muistakaamme aina miettiä rukoillen sitä, miten suhtaudumme koettelemuksiin!
Mitä sanamme paljastavat?
6. Mitä aiheet, joista haluamme keskustella, voivat paljastaa sydämestämme?
6 Mistä voimme saada selville, mitä olemme tallettaneet sydämeemme? Jeesus sanoi: ”Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä aarteesta esiin hyvää, mutta paha tuo pahastaan esiin pahaa, sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.” (Luukas 6:45.) Se mistä yleensä puhumme, ilmaisee hyvin sen, mitä sydämessämme on. Puhummeko usein aineellisesta omaisuudesta ja siitä, mitä olemme saaneet aikaan ansiotyössämme? Vai keskittyvätkö keskustelumme usein hengellisten asioiden ja teokraattisten tavoitteiden ympärille? Olemmeko taipuvaisia rakkaudellisesti peittämään toisten virheet, sen sijaan että tekisimme niitä tiettäviksi? (Sananlaskut 10:11, 12.) Onko tapanamme puhua paljon ihmisistä ja heidän elämästään mutta vähän periaatteista ja asioista? Voisiko tämä olla merkki siitä, että olemme kohtuuttoman kiinnostuneita toisten henkilökohtaisista asioista? (1. Pietarin kirje 4:15.)
7. Mitä Joosefin kymmenen veljen tapaus voi opettaa meille sydämemme varjelemisesta?
7 Ajattele, mitä tapahtui eräässä suuressa perheessä. Jaakobin kymmenen vanhinta poikaa eivät ”pystyneet puhumaan – – rauhallisesti” nuoremmalle veljelleen Joosefille. Mistä se johtui? He olivat mustasukkaisia, koska hän oli heidän isänsä erikoissuosiossa. Myöhemmin kun Joosefia siunattiin Jumalalta tulleilla unilla, jotka todistivat, että hänellä oli Jehovan suosio, he ”saivat lisäsyytä hänen vihaamiseensa”. (1. Mooseksen kirja 37:4, 5, 11.) He myivät veljensä julmasti orjuuteen. Sitten he yrittivät peittää väärintekonsa uskottelemalla isälleen, että villieläin oli tappanut Joosefin. Kymmenen Joosefin veljistä ei varjellut sydäntään tuossa tilanteessa. Jos olemme kärkkäitä arvostelemaan toisia, voisiko se todistaa, että tunnemme sydämessämme kateutta tai mustasukkaisuutta? Meidän täytyy tutkia valppaasti, mitä tulee suustamme, ja juuria nopeasti pois sopimattomat taipumukset.
8. Mikä auttaa meitä tutkimaan sydäntämme, jos lankeamme esittämään valheen?
8 Vaikka ”Jumalan on mahdotonta valehdella”, epätäydellisiltä ihmisiltä se käy helposti (Heprealaisille 6:18). ”Jokainen ihminen on valehtelija”, valitti psalmista (Psalmit 116:11). Jopa apostoli Pietari kielsi valehdellen Jeesuksen kolme kertaa (Matteus 26:69–75). On selvää, että meidän täytyy karttaa huolellisesti valehtelemista, sillä Jehova vihaa ”valheellista kieltä” (Sananlaskut 6:16–19). Jos joskus lankeaisimme esittämään valheen, olisi hyvä eritellä, mistä se johtui. Aiheutuiko se ihmispelosta? Oliko syynä rangaistuksen pelko? Kenties kaiken takana oli halu pelastaa kasvot tai suoranainen itsekkyys. Johtuipa menettelymme pohjimmiltaan mistä hyvänsä, meidän on sopivaa miettiä asiaa, myöntää nöyrästi virheemme, pyytää Jehovalta anteeksi ja etsiä häneltä apua heikkoutemme voittamiseksi. ”Seurakunnan vanhimmat” voivat ehkä parhaiten auttaa meitä (Jaakobin kirje 5:14).
9. Mitä rukouksemme voivat paljastaa sydämestämme?
9 Kun nuori kuningas Salomo pyysi viisautta ja tietoa, Jehova sanoi: ”Koska on osoittautunut, että tämä on sydäntäsi lähellä, etkä ole pyytänyt varallisuutta, rikkautta ja kunniaa – –, niin sinulle annetaan viisaus ja tieto; myös varallisuutta ja rikkautta ja kunniaa minä annan sinulle.” (2. Aikakirja 1:11, 12.) Siitä, mitä Salomo pyysi ja mitä ei, Jehova tiesi, mikä oli Salomon sydäntä lähellä. Mitä meidän Jumalalle osoittamamme sanat paljastavat sydämestämme? Paljastavatko rukouksemme, että janoamme tietoa, viisautta ja tarkkanäköisyyttä? (Sananlaskut 2:1–6; Matteus 5:3.) Ovatko Valtakunnan edut lähellä sydäntämme? (Matteus 6:9, 10.) Jos rukouksemme ovat tulleet mekaanisiksi ja pinnallisiksi, se voisi olla merkki siitä, että meidän täytyy käyttää aikaa Jehovan tekojen mietiskelemiseen (Psalmit 103:2). Kaikkien kristittyjen pitäisi tarkkailla valppaasti, mitä heidän rukouksensa paljastavat.
Mitä tekomme puhuvat?
10, 11. a) Mistä aviorikos ja haureus saavat alkunsa? b) Mikä auttaa meitä olemaan ’tekemättä aviorikosta sydämessä’?
10 On sanottu, että teot puhuvat äänekkäämmin kuin sanat. Tekomme puhuvat varmasti selvää kieltään siitä, millaisia olemme sisimmässämme. Esimerkiksi moraaliasioissa sydämemme varjelemiseen sisältyy enemmän kuin vain haureudenteon tai aviorikoksen välttäminen. Jeesus sanoi vuorisaarnassaan: ”Jokainen, joka jatkuvasti katsoo naista niin että tuntee intohimoa häneen, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Matteus 5:28.) Miten voimme välttää tekemästä aviorikosta edes sydämessämme?
11 Uskollinen patriarkka Job antoi esimerkin naimisissa oleville kristityille miehille ja naisille. Job oli epäilemättä normaalisti kanssakäymisissä nuorempien naisten kanssa ja jopa tarvittaessa auttoi heitä huomaavaisesti. Mutta tämä nuhteeton mies ei olisi voinut ajatellakaan tuntevansa romanttista kiinnostusta heitä kohtaan. Se johtui siitä, että hän oli päättänyt lujasti olla katselematta naisia himokkaasti. Hän sanoi: ”Olen tehnyt liiton silmieni kanssa. Miten siis voisin tarkata neitsyttä?” (Job 31:1.) Tehkäämme samanlainen liitto silmiemme kanssa ja varjelkaamme sydäntämme.
12. Miten soveltaisit Luukkaan 16:10:n sydämesi varjelemiseen?
12 Jumalan Poika sanoi: ”Vähimmässä uskollinen on paljossakin uskollinen, ja vähimmässä epävanhurskas on paljossakin epävanhurskas.” (Luukas 16:10.) Meidän täytyy tutkia käytöstämme jokapäiväisen elämän näennäisesti pienissä asioissa, myös siinä, mitä teemme yksityiselämässämme kotona (Psalmit 101:2). Kun istumme kotonamme katselemassa televisiota tai olemme yhteydessä Internetiin, muistammeko noudattaa Raamatun kehotusta: ”Haureutta ja minkäänlaista epäpuhtautta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne, niin kuin pyhille sopiikin, älköönkä häpeällistä käytöstä tai tyhmää puhetta tai rivoa leikinlaskua, jotka eivät ole soveliaita”? (Efesolaisille 5:3, 4.) Entä mitä on sanottava väkivallasta, jota voi olla tarjolla televisiossa tai videopeleissä? Psalmista sanoi: ”Jehova itse tutkii vanhurskasta niin kuin jumalatontakin, ja jokaista, joka rakastaa väkivaltaa, Hänen sielunsa totisesti vihaa.” (Psalmit 11:5.)
13. Mitä meidän on syytä varoa sen suhteen, mitä tulee ulos sydämestämme?
13 ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton”, varoitti Jeremia (Jeremia 17:9). Tämä sydämen petollisuus voi ilmetä, kun puolustelemme virheitämme, vähättelemme heikkouksiamme, yritämme selitellä persoonallisuutemme vakavia puutteita tai liioittelemme aikaansaannoksiamme. Toivoton sydän pystyy myös omaksumaan kieron asenteen: lipevät huulet sanovat yhtä ja teot puhuvat toista (Psalmit 12:2; Sananlaskut 23:7). Meidän on hyvin tärkeää olla rehellisiä tutkiessamme sitä, mitä tulee ulos sydämestä.
Onko silmämme yksinkertainen?
14, 15. a) Mitä tarkoitetaan ”yksinkertaisella” silmällä? b) Miten silmän pitäminen yksinkertaisena auttaa varjelemaan sydäntä?
14 ”Ruumiin lamppu on silmä”, sanoi Jeesus. Hän lisäsi: ”Jos siis silmäsi on yksinkertainen, niin koko ruumiisi on valoisa.” (Matteus 6:22.) Yksinkertainen silmä on kohdistunut yhteen tavoitteeseen eli päämäärään; se ei ole kääntynyt siitä sivuun. Silmämme pitäisi olla kohdistuneena ’Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa etsimiseen ensin’ (Matteus 6:33). Mitä voi tapahtua kuvaannolliselle sydämellemme, jos emme pidä silmäämme yksinkertaisena?
15 Ajatellaanpa elatuksen hankkimista. Meillä on kristillinen velvollisuus huolehtia perheemme tarpeista (1. Timoteukselle 5:8). Mutta entä jos meitä houkuttelee halu saada uusinta, parasta ja tavoitelluinta, kun on kyse ruoasta, vaatteista, suojasta ja muista asioista? Eikö se voisi todellisuudessa orjuuttaa sydämemme ja mielemme ja tehdä meistä puolisydämisiä palvonnassamme? (Psalmit 119:113; Roomalaisille 16:18.) Miksi uppoutua siinä määrin fyysisistä tarpeista huolehtimiseen, että elämämme keskittyy yksinomaan perheen, työasioiden ja aineellisen omaisuuden ympärille? Muista henkeytetty neuvo: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa. Sillä se kohtaa kaikkia koko maan pinnalla asuvia.” (Luukas 21:34, 35.)
16. Minkä silmää koskevan neuvon Jeesus antoi ja miksi?
16 Silmä on tärkeä viestintäkanava mieleen ja sydämeen. Se mihin se kohdistuu, voi vaikuttaa voimakkaasti ajatuksiimme, tunteisiimme ja tekoihimme. Jeesus viittasi kuvakielellä näköaistin kautta välittyvän kiusauksen voimaan, kun hän sanoi: ”Jos nyt oikea silmäsi kompastuttaa sinua, repäise se pois ja heitä luotasi. Sillä sinulle on hyödyllisempää, että menetät yhden jäsenistäsi, kuin että koko ruumiisi heitetään Gehennaan.” (Matteus 5:29.) Silmää täytyy estää keskittymästä sopimattomiin kohteisiin. Sen ei tule antaa viipyä esimerkiksi aineistossa, joka on tarkoitettu kiihottamaan tai herättämään luvattomia himoja ja haluja.
17. Miten Kolossalaiskirjeen 3:5:n soveltaminen auttaa meitä varjelemaan sydäntä?
17 Näkö ei tietenkään ole ainoa aisti, jonka avulla olemme yhteydessä ulkomaailmaan. Muilla aisteilla, kuten tunto- ja kuuloaistilla, on oma osansa, ja meidän täytyy ryhtyä varotoimiin myös niitä vastaavien ruumiinjäsenten suhteen. Apostoli Paavali kehotti: ”Kuolettakaa sen tähden maan päällä olevat ruumiinjäsenenne haureuteen, epäpuhtauteen, sukupuoliseen himoon, vahingolliseen haluun ja ahneuteen katsoen, joka on epäjumalanpalvelusta.” (Kolossalaisille 3:5.)
18. Mitä meidän pitäisi tehdä sopimattomille ajatuksille?
18 Sopimaton halu voi lähteä mielemme salaisista sopukoista. Väärässä halussa viipyminen yleensä voimistaa sitä ja vaikuttaa sydämeen. ”Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin.” (Jaakobin kirje 1:14, 15.) Monet myöntävät, että itsetyydytykseen langetaan usein juuri näin. Miten tärkeää onkaan, että täytämme jatkuvasti mieltämme hengellisillä ajatuksilla! (Filippiläisille 4:8.) Ja jos jokin sopimaton ajatus tulee mieleemme, meidän pitäisi yrittää karkottaa se.
’Palvele Jehovaa ehyin sydämin’
19, 20. Miten voimme onnistua palvelemaan Jehovaa ehyin sydämin?
19 Vanhoilla päivillään kuningas Daavid sanoi pojalleen: ”Poikani Salomo, tunne isäsi Jumala ja palvele häntä ehyin sydämin ja iloisin sieluin, sillä Jehova tutkii kaikki sydämet ja erottaa ajatusten jokaisen taipumuksen.” (1. Aikakirja 28:9.) Salomo itse rukoili ”tottelevaista sydäntä” (1. Kuninkaiden kirja 3:9). Hänellä oli kuitenkin läpi elämänsä vaikeuksia sellaisen sydämen säilyttämisessä.
20 Jotta me onnistuisimme tässä, meidän täytyy sekä hankkia Jehovalle otollinen sydän että myös varjella sitä. Tämä vaatii sitä, että pidämme Jumalan sanan muistutukset lähellä sydäntämme, sen ”sisimmässä” (Sananlaskut 4:20–22). Meidän pitäisi myös ottaa tavaksemme tutkia sydäntämme, miettiä rukoillen, mitä sanamme ja tekomme paljastavat. Mitä arvoa tällaisella miettimisellä olisi, ellemme pyytäisi hartaasti, että Jehova auttaisi meitä oikaisemaan kaikki heikkoudet, jotka havaitsemme? Ja miten tärkeää onkaan, että valvomme tarkasti kaikkea, mitä omaksumme aistiemme välityksellä! Kun teemme näin, voimme luottaa siihen, että ’Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee meidän sydämemme ja mielemme Kristuksen Jeesuksen välityksellä’ (Filippiläisille 4:6, 7). Päättäkäämme siis ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjella sydäntämme ja palvella Jehovaa ehyin sydämin.
Muistatko?
• Miksi on tärkeää varjella sydäntä?
• Miten sen eritteleminen, mitä puhumme, auttaa meitä varjelemaan sydäntämme?
• Miksi meidän tulisi pitää silmämme ”yksinkertaisena”?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 23]
Mistä yleensä puhumme kenttäpalveluksessa, kokouksissa ja kotona?
[Kuvat s. 25]
Yksinkertainen silmä ei katso sivuun