Skyyttalaiset – menneisyyden arvoituksellinen kansa

PÖLYPILVEN sisässä laukaten, satulalaukut pullollaan saalista, saapui erään paimentolaiskansan ratsuväki. Tuo arvoituksellinen kansa hallitsi Euraasian aroja noin vuosina 700–300 eaa. Sitten se hävisi olemassaolosta – mutta vasta jätettyään jälkensä historiaan. Siitä on maininta jopa Raamatussa. Kyseessä ovat skyyttalaiset eli skyytit.

Vuosisatojen ajan paimentolaiset ja villihevoslaumat olivat asuttaneet aroja Itä-Euroopan Karpaateilta nykyisen Kaakkois-Venäjän alueelle saakka. Sitten 700-luvulla eaa. Kiinan keisarin Xuanin sotatoimet aiheuttivat muuton kohti länttä. Länteen päin siirtyvät skyyttalaiset taistelivat kimmereitä vastaan, jotka hallitsivat Kaukasusta ja Mustanmeren pohjoispuolista aluetta, ja ajoivat heidät pois tieltään.

Tavoitellessaan rikkauksia skyyttalaiset ryöstivät Assyrian pääkaupungin Niniven. Myöhemmin he liittoutuivat Assyrian kanssa Meediaa, Babyloniaa ja muita valtakuntia vastaan. Heidän sotaretkensä ulottuivat aina Pohjois-Egyptiin saakka. Koillisisraelilaista Bet-Sanin kaupunkia kutsuttiin myöhemmin Skythopoliiksi, mikä saattaa kieliä siitä, että se on ollut jonkin aikaa skyyttalaisten miehittämänä (1. Samuelin kirja 31:11, 12).

Aikanaan skyyttalaiset asettuivat asumaan nykyisten Romanian, Moldovan, Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroille. Siellä heille karttui varallisuutta, koska he toimivat välikäsinä kreikkalaisten ja nykyisten Ukrainan ja Etelä-Venäjän alueella asuneiden viljantuottajien kaupankäynnissä. Skyyttalaiset vaihtoivat viljaa, hunajaa, turkiksia ja karjaa kreikkalaisiin viineihin, kankaisiin, aseisiin ja taide-esineisiin. Näin he kokosivat satumaisia rikkauksia.

 Erinomaisia ratsumiehiä

Hevonen oli näille arojen sotureille sitä, mitä kameli on ollut aavikon asukkaille. Skyyttalaiset olivat erinomaisia ratsumiehiä, ja he käyttivät ensimmäisten joukossa satulaa ja jalustimia. He söivät hevosen lihaa ja joivat tamman maitoa. He jopa uhrasivat hevosia polttouhreiksi. Kun skyyttisotilas kuoli, hänen hevosensa tapettiin ja se haudattiin kunniakkain menoin – valjaineen, koristeineen päivineen.

Historioitsija Herodotoksen kuvauksen mukaan skyyttalaisilla oli sadistisia tapoja. He muun muassa käyttivät uhriensa kalloja juoma-astioina. Kun he hyökkäsivät vihollistensa kimppuun, he surmasivat näitä rautamiekoilla, sotakirveillä, keihäillä ja väkäpäisillä nuolilla, jotka repivät lihaa.

Haudat varustettu ikuisuutta varten

Skyyttalaiset harjoittivat noituutta ja šamanismia ja palvoivat tulta ja äitijumalatarta (5. Mooseksen kirja 18:10–12). He pitivät hautaa kuolleiden asuinpaikkana. Orjia ja eläimiä uhrattiin kuolleen isännän käyttöön. Aarteiden ja palvelijoiden ajateltiin seuraavan päälliköitä ”seuraavaan maailmaan”. Eräästä kuninkaallisesta haudasta löydettiin viisi miespalvelijaa, jotka makasivat jalat isäntäänsä päin valmiina nousemaan ylös ja ryhtymään töihin.

Hallitsijoiden mukana haudattiin ylenpalttisesti uhrilahjoja, ja suruaikoina skyyttalaiset vuodattivat vertaan ja leikkelivät hiuksiaan. Herodotos kirjoitti: ”He leikkaavat kappaleen korvastaan, keritsevät hiuksensa ylt’ympäri pään, viiltävät viiruja käsivarsiensa ympäri, raastavat otsaansa ja nenäänsä ja pistävät nuolia vasemman kätensä läpi.” (Historiateos.) Sitä vastoin Jumalan israelilaisille antamassa Laissa, joka oli voimassa samoihin aikoihin, kiellettiin: ”Ette saa – – tehdä viiltoja lihaanne kuolleen sielun tähden.” (3. Mooseksen kirja 19:28.)

Skyyttalaiset jättivät jälkeensä tuhansia kurgaaneja (hautakumpuja). Monet kurgaaneista löydetyt koristeet kuvaavat skyyttalaisten arkielämää. Venäjän tsaari Pietari Suuri alkoi kerätä näitä kimaltavia esineitä vuonna 1715, ja nykyään niitä voi nähdä venäläisissä ja ukrainalaisissa museoissa. Niiden eläinaiheet kuvaavat hevosia, kotkia, haukkoja, kissoja, panttereita, hirviä, peuroja ja griippejä (mytologisia olentoja, joilla on joko linnun tai leijonan siivekäs tai siivetön ruumis ja jommankumman pää).

Skyyttalaiset ja Raamattu

Raamatussa on vain yksi suoranainen viittaus skyyttalaisiin. Kolossalaiskirjeen 3:11:ssä sanotaan: ”Ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, vierasmaalaista, skyyttalaista, orjaa, vapaata, vaan Kristus on kaikki ja kaikissa.” Kun apostoli Paavali kirjoitti nämä sanat, ”skyyttalaiseksi” käännetty sana ei merkinnyt jotakin tiettyä kansaa, vaan sivistymättömistä ihmisistä pahimpia. Paavali painotti, että Jehovan pyhän hengen eli vaikuttavan voiman avulla jopa tällaiset ihmiset voisivat pukea ylleen jumalisen persoonallisuuden (Kolossalaisille 3:9, 10).

Jotkut arkeologit uskovat, että Jeremian 51:27:ssä esiintyvä nimi Askenas vastaa assyrialaista sanaa ašguzai, jota käytettiin  skyyttalaisista. Nuolenpäätauluissa tämän kansan ja Mannain asukkaiden kerrotaan liittoutuneen keskenään ja nousseen kapinaan Assyriaa vastaan 600-luvulla eaa. Juuri ennen kuin Jeremia alkoi profetoida, skyyttalaiset kulkivat vaaraa aiheuttamatta Juudan ohi matkallaan Egyptiin ja takaisin. Monet, jotka kuulivat hänen ennustavan, että Juudaan hyökättäisiin pohjoisesta, ovatkin saattaneet epäillä hänen profetiansa paikkansapitävyyttä. (Jeremia 1:13–15.)

Eräiden raamatunoppineiden mielestä skyyttalaisiin viitataan Jeremian 50:42:ssa, jossa sanotaan: ”He käyttävät jousta ja heittokeihästä. He ovat julmia eivätkä osoita armoa. Heidän äänensä on kuin pauhaava meri, ja he ratsastavat hevosilla, rintamaan asettuneina kuin yhtenä miehenä sotiakseen sinua vastaan, oi Babylonin tytär.” Ensisijaisesti tämä jae viittaa tosin meedialaisiin ja persialaisiin, jotka valloittivat Babylonin vuonna 539 eaa.

Hesekielin luvuissa 38 ja 39 mainitun ”Magogin maan” on ajateltu liittyvän skyyttalaisiin heimoihin. ”Magogin maalla” on kuitenkin symbolinen merkitys. Se viittaa ilmeisesti maan läheisyyteen, johon Saatana ja hänen enkelinsä tuomittiin taivaassa käydyn sodan jälkeen (Ilmestys 12:7–17).

Skyyttalaiset olivat mukana Niniven hävitystä koskevan Nahumin profetian täyttymyksessä (Nahum 1:1, 14). Kaldealaiset, skyyttalaiset ja meedialaiset ryöstivät Niniven vuonna 632 eaa., mikä johti Assyrian valtakunnan kukistumiseen.

Arvoituksellinen häviäminen

Skyyttalaiset ovat hävinneet, mutta miksi? ”Totuus on, että emme yksinkertaisesti tiedä, mitä tapahtui”, sanoo muuan huomattava ukrainalainen arkeologi. Jotkut uskovat, että heidän mieltymyksensä rikkauksiin heikensi heidät niin, että he joutuivat ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla eaa. antamaan myöten eräälle toiselle Aasiasta tulleelle paimentolaiskansalle, sarmaateille.

Toiset arvelevat, että skyyttalaisten heimojen sisäiset taistelut johtivat heidän häviämiseensä. Joidenkuiden muiden mielestä taas skyyttalaisten jälkeläisiä voidaan yhä löytää Kaukasuksen osseettien joukosta. Oli miten oli, tämä menneisyyden arvoituksellinen kansa jätti jälkensä ihmishistoriaan – jäljen, jonka vuoksi skyyttalainen alkoi merkitä samaa kuin raakalainen.

[Kartta s. 24]

(Ks. painettu julkaisu)

□ Muinainen kaupunki

• Nykyinen kaupunki

Tonava

SKYYTIA ← VAELLUSREITTI

• Kiova

Dnepr

Dnestr

Mustameri

OSSETIA

Kaukasusvuoret

Kaspianmeri

ASSYRIA ← SOTARETKIÄ

□ Ninive

Tigris

MEEDIA ← SOTARETKIÄ

MESOPOTAMIA

BABYLONIA ← SOTARETKIÄ

□ Babylon

Eufrat

PERSIAN VALTAKUNTA

□ Susa

Persianlahti

PALESTIINA

• Bet-San (Skythopolis)

EGYPTI ← SOTARETKIÄ

Niili

Välimeri

KREIKKA

[Kuvat s. 25]

Skyyttalaiset olivat sotaisa kansa

[Lähdemerkintä]

The State Hermitage Museum, St. Petersburg

[Kuvat s. 26]

Skyyttalaiset kokosivat suuria rikkauksia vaihtamalla tuotteitaan kreikkalaisiin taide-esineisiin

Lähdemerkintä]

Ukraine Historic Treasures Museum, Kiev