Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Oppikaa minusta”

”Oppikaa minusta”

”Oppikaa minusta”

”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne.” (MATTEUS 11:29)

1. Miksi Jeesuksesta oppiminen voi olla miellyttävää ja rikastuttavaa?

JEESUS KRISTUS ajatteli, opetti ja toimi aina oikein. Hän vietti maan päällä vain lyhyen ajan, mutta hänen elämänsä oli antoisaa ja tyydyttävää, ja hän pysyi onnellisena. Hän kokosi opetuslapsia ja opetti heille, miten palvoa Jumalaa, rakastaa ihmisiä ja voittaa maailma (Johannes 16:33). Hän täytti heidän sydämensä toivolla ja loi ”valoa elämään ja turmeltumattomuuteen hyvällä uutisella” (2. Timoteukselle 1:10). Jos katsot kuuluvasi hänen opetuslapsiinsa, niin mitä opetuslapsena oleminen mielestäsi merkitsee? Sen miettiminen, mitä Jeesus sanoi opetuslapsista, voi opettaa meille, miten rikastuttaa elämäämme. Siihen sisältyy hänen näkemyksensä omaksuminen ja joidenkin perusperiaatteiden soveltaminen. (Matteus 10:24, 25; Luukas 14:26, 27; Johannes 8:31, 32; 13:35; 15:8.)

2, 3. a) Mikä Jeesuksen opetuslapsi on? b) Miksi on tärkeää kysyä itseltämme, kenen opetuslapsi minusta on tullut?

2 Sana, joka on Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käännetty ”opetuslapseksi”, merkitsee pohjimmiltaan ihmistä, joka kohdistaa mielensä johonkin tai joka oppii. Sille sukua oleva sana esiintyy teemajakeessamme, Matteuksen 11:29:ssä: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne.” Opetuslapsi on oppilas. Evankeliumeissa käytetään yleensä sanaa ”opetuslapsi” Jeesuksen läheisistä seuraajista, jotka matkustivat hänen kanssaan hänen saarnatessaan ja joita hän opetti. Jotkut saattoivat yksinkertaisesti omaksua Jeesuksen opetuksia, jopa salaa (Luukas 6:17; Johannes 19:38). Evankeliuminkirjoittajat viittasivat myös ”Johannes [Kastajan] opetuslapsiin ja fariseusten opetuslapsiin” (Markus 2:18). Koska Jeesus kehotti seuraajiaan ’varomaan fariseusten opetusta’, voimme kukin kysyä itseltämme, kenen opetuslapsi minusta on tullut (Matteus 16:12).

3 Jos olemme Jeesuksen opetuslapsia ja olemme oppineet hänestä, niin toisten pitäisi tuntea virkistyvänsä hengellisesti seurassamme. Heidän pitäisi pystyä näkemään, että meistä on tullut lempeämielisempiä ja nöyrempiä sydämeltämme. Jos olemme työpaikallamme esimiesasemassa, jos meillä on lapsia tai joudumme hoitamaan paimennustehtäviä kristillisessä seurakunnassa, tuntevatko toiset, että kohtelemme heitä niin kuin Jeesus kohteli huostassaan olevia?

Miten Jeesus kohteli ihmisiä?

4, 5. a) Miksi ei ole vaikea saada selville, miten Jeesus kohteli ihmisiä, joilla oli ongelmia? b) Mitä Jeesus koki aterioidessaan erään fariseuksen kodissa?

4 Meidän on tarpeen tietää, miten Jeesus kohteli ihmisiä, erityisesti niitä, joilla oli vakavia ongelmia. Sitä ei pitäisi olla vaikea saada selville; Raamatussa kerrotaan monesti Jeesuksen tapaamisista ihmisten kanssa, joista joillakuilla oli vaikeuksia. Meidän on syytä panna merkille myös se, miten uskonnolliset johtajat, erityisesti fariseukset, kohtelivat ihmisiä, joilla oli samanlaisia ongelmia. Tuo vastakohtaisuus opettaa meille jotakin.

5 Kun Jeesus oli saarnamatkalla Galileassa vuonna 31, ”muuan fariseus pyyteli – – häntä syömään kanssaan”. Jeesus ei epäröinyt ottaa kutsua vastaan. ”Niinpä hän meni fariseuksen taloon ja asettui pitkälleen pöydän ääreen. Ja katso, eräs nainen, joka tunnettiin kaupungissa syntiseksi, sai tietää, että hän oli pitkällään aterialla fariseuksen talossa, ja hän toi alabasteripullon hyvänhajuista öljyä, ja asetuttuaan taakse hänen jalkojensa ääreen hän itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojaan kyynelillään ja pyyhki niitä pois päänsä hiuksilla. Hän myös suuteli hellästi hänen jalkojaan ja siveli niihin hyvänhajuista öljyä.” (Luukas 7:36–38.)

6. Mistä saattoi johtua, että ”syntinen” nainen oli fariseuksen kodissa?

6 Pystytkö kuvittelemaan tuon tilanteen? Eräässä hakuteoksessa sanotaan: ”Nainen (jae 37) käytti hyväkseen yhteiskunnallista tapaa, joka salli tarpeessa olevien ihmisten tulla tällaisiin pitoihin saamaan joitakin ruoantähteitä.” Se voisi selittää, miten joku saattoi tulla sinne kutsumattomana. Jotkut muutkin ovat voineet toivoa saavansa kerättyä tähteitä aterian lopussa. Tuon naisen käytös poikkesi kuitenkin tavanomaisesta. Hän ei vain katsellut sivusta ja odottanut päivällisen päättymistä. Hänellä oli tunnettuna ”syntisenä” huono maine, ja Jeesus sanoikin tietävänsä ’hänen synneistään, niin paljon kuin niitä olikin’ (Luukas 7:47).

7, 8. a) Miten olisimme saattaneet reagoida tilanteessa, jota kuvaillaan Luukkaan 7:36–38:ssa? b) Miten Simon reagoi?

7 Kuvittele, että olisit elänyt tuohon aikaan ja olisit ollut Jeesuksen asemassa. Miten olisit reagoinut? Olisitko tuntenut olosi kiusaantuneeksi tämän naisen lähestyessä sinua? Miten sellainen tilanne olisi vaikuttanut sinuun? (Luukas 7:45.) Olisitko ollut tyrmistynyt, kauhuissasi?

8 Jos olisit ollut muiden vieraiden joukossa, olisitko ajatellut hiukan samaan tapaan kuin Simon, fariseus? ”Tämän nähdessään fariseus, joka oli kutsunut – – [Jeesuksen], sanoi itsekseen: ’Jos tämä mies olisi profeetta, niin hän tietäisi, kuka ja millainen nainen tuo on, joka häneen koskee: että hän on syntinen.’” (Luukas 7:39.) Jeesus sitä vastoin oli hyvin sääliväinen mies. Hän ymmärsi naisen ahdingon ja tajusi, millaista tuskaa tämä tunsi. Meille ei ole kerrottu, miten nainen oli langennut syntiseen elämään. Jos hän tosiaan oli prostituoitu, kaupungin miehet, harrasmieliset juutalaiset, eivät ilmeisestikään olleet auttaneet häntä.

9. Miten Jeesus reagoi, ja mihin se mahdollisesti johti?

9 Jeesus halusi kuitenkin auttaa tuota naista. Hän sanoi tälle: ”Sinun syntisi ovat anteeksi annetut.” Sitten hän lisäsi: ”Sinun uskosi on pelastanut sinut; lähde matkaasi rauhassa.” (Luukas 7:48–50.) Tähän kertomus päättyy. Joku voisi sanoa, että Jeesus ei tehnyt paljoa naisen hyväksi. Oikeastaan hän vain antoi tälle siunauksensa ja lähetti hänet pois. Uskotko, että nainen todennäköisesti palasi surkeaan elämäntapaansa? Vaikka emme voikaan tietää varmaa vastausta, niin pane merkille, mitä Luukas sanoi seuraavaksi. Hän kertoi, että Jeesus matkusti ”kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään saarnaten ja julistaen Jumalan valtakunnan hyvää uutista”. Luukas kertoi lisäksi, että ”eräät naiset” olivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa mukana ja ”palvelivat heitä omista varoistaan”. Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tämä katuva, arvostava nainen oli nyt heidän joukossaan omaksuttuaan jumalisen elämäntavan, jonka ansiosta hänellä oli nyt puhdas omatunto, tarkoitus elämässään ja paljon syvempi rakkaus Jumalaa kohtaan. (Luukas 8:1–3.)

Jeesuksen ja fariseusten välinen ero

10. Miksi on hyödyllistä miettiä, mitä kerrotaan Jeesuksen ja naisen tapaamisesta Simonin talossa?

10 Mitä voimme oppia tästä eloisasta kertomuksesta? Eikö se olekin koskettava? Kuvittele, että olisit ollut Simonin kodissa. Miltä sinusta olisi tuntunut? Olisitko reagoinut Jeesuksen tavoin, vai olisiko sinusta tuntunut hiukan samalta kuin hänet kutsuneesta fariseuksesta? Jeesus oli Jumalan Poika, joten emme voi ajatella ja toimia täsmälleen niin kuin hän. Toisaalta emme ehkä kovin hanakasti kuvittele itseämme Simonin, fariseuksen, kaltaisiksi. Harva tuntisi ylpeyttä fariseusten kaltaisena olemisesta.

11. Miksi emme haluaisi tulla luokitelluksi fariseusten joukkoon?

11 Tutkiessamme raamatullisia ja muita todisteita voimme päätellä, että fariseuksilla oli suuret luulot itsestään yhteisen hyvän ja kansallisen hyvinvoinnin vartijoina. Jumalan pohjimmiltaan selvä ja helppotajuinen laki ei riittänyt heille. Aina kun Laki tuntui heistä epämääräiseltä, he yrittivät paikata näennäisiä aukkoja tarkoin määritellyillä sovelluksilla, jottei kenenkään olisi tarvinnut turvautua omaantuntoonsa. Nämä uskonnolliset johtajat yrittivät laatia käyttäytymissäännön joka tilanteeseen, jopa pikkuasioihin. *

12. Millaisina fariseukset pitivät itseään?

12 Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen historioitsija Josefus tekee selväksi, että fariseukset ajattelivat olevansa huomaavaisia, ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja täysin päteviä tehtäväänsä. Epäilemättä jotkut heistä olivatkin melko kunnollisia. Mieleesi voi tulla Nikodemos (Johannes 3:1, 2; 7:50, 51). Aikaa myöten jotkut heistä omaksuivat kristillisyyden (Apostolien teot 15:5). Kristitty apostoli Paavali kirjoitti eräistä juutalaisista, kuten fariseuksista: ”Heillä on palavaa intoa Jumalan puolesta, mutta ei täsmällisen tiedon mukaan.” (Roomalaisille 10:2.) Evankeliumeissa heidät esitetään kuitenkin sellaisina kuin tavalliset ihmiset heidät näkivät: ylpeinä, omavanhurskaina, arvostelevina, tuomitsevina ja alhaisina.

Jeesuksen näkemys

13. Mitä sanottavaa Jeesuksella oli fariseuksista?

13 Jeesus arvosteli ankarasti kirjanoppineita ja fariseuksia heidän ulkokultaisuutensa vuoksi. ”He sitovat kokoon raskaita kuormia ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa.” Kuorma oli tosiaan raskas, ja ihmisten kannettavaksi sälytetty ies oli ankara. Jeesus sanoi sitten kirjanoppineita ja fariseuksia ”tyhmiksi”. Tyhmä ihminen voi olla vaaraksi yhteisölle. Jeesus sanoi kirjanoppineita ja fariseuksia myös ”sokeiksi oppaiksi” ja väitti, että he olivat ”jättäneet huomioon ottamatta Lain painavammat asiat, nimittäin oikeuden ja armon ja uskollisuuden”. Kukapa haluaisi, että Jeesus pitäisi häntä farisealaisena? (Matteus 23:1–4, 16, 17, 23.)

14, 15. a) Mitä Jeesukseen ja Matteus Leeviin liittyvät tapahtumat paljastavat fariseusten tavoista? b) Mitä tärkeitä opetuksia voimme saada tästä kertomuksesta?

14 Melkein kuka tahansa evankeliumikertomusten lukija voi nähdä, miten kriittisiä useimmat fariseukset olivat. Sen jälkeen kun Jeesus oli kutsunut Matteus Leevin, veronkantajan, opetuslapseksi, Leevi laittoi hänelle suuret vastaanottopidot. Raamatussa kerrotaan: ”Tällöin fariseukset ja heidän kirjanoppineensa alkoivat nurista hänen opetuslapsilleen sanoen: ’Minkä vuoksi te syötte ja juotte veronkantajien ja syntisten kanssa?’ Vastaukseksi Jeesus sanoi heille: ’– – En ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä katumukseen.’” (Luukas 5:27–32.)

15 Tuossa tilaisuudessa Jeesus sanoi jotain muuta, minkä Leevi itse ymmärsi: ”Menkää siis ja oppikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armoa minä tahdon enkä teurasuhria.’” (Matteus 9:13.) Vaikka fariseukset väittivät uskovansa heprealaisten profeettojen kirjoituksiin, he eivät hyväksyneet näitä Hoosean 6:6:n sanoja. Jos he olivat epävarmoja oikeasta menettelystä, he eivät halunneet missään tapauksessa ainakaan toimia perinteen vastaisesti. Me kaikki voisimme kysyä itseltämme: Onko minulla sellainen maine, että pidän kiinni tietyistä säännöistä, esimerkiksi sellaisista, jotka perustuvat henkilökohtaiseen mielipiteeseen tai pinnallisiin käsityksiin? Vai ajattelevatko toiset minun olevan ennen muuta armollinen ja hyvä?

16. Miten fariseukset tapasivat toimia, ja miten voimme välttää olemasta heidän kaltaisiaan?

16 Fariseukset tapasivat hakemalla hakea virheitä – olivatpa ne todellisia tai kuviteltuja. He pitivät ihmiset puolustuskannalla ja muistuttivat heitä heidän laiminlyönneistään. Fariseukset olivat ylpeitä siitä, että he antoivat kymmenykset pienimmistäkin yrteistä, esimerkiksi mintusta, tillistä ja kuminasta. He mainostivat hurskauttaan asullaan ja yrittivät ohjata kansaa. Jotta oma toimintamme olisi sopusoinnussa Jeesuksen esimerkin kanssa, meidän täytyy varmastikin karttaa taipumusta aina etsiä ja korostaa toisten virheitä.

Miten Jeesus käsitteli ongelmia?

17–19. a) Selitä, miten Jeesus hoiti tilanteen, jolla olisi voinut olla hyvin vakavat seuraukset. b) Mikä teki tilanteesta ahdistavan ja epämiellyttävän? c) Jos olisit ollut paikalla, kun nainen lähestyi Jeesusta, miten olisit reagoinut?

17 Jeesus käsitteli ongelmia aivan eri tavoin kuin fariseukset. Ajattele, miten Jeesus hoiti tilanteen, joka olisi voinut olla hyvin vakava. Kyseessä oli nainen, joka oli kärsinyt verenvuodosta 12 vuoden ajan. Voit lukea kertomuksen Luukkaan 8:42–48:sta.

18 Markus kuvailee, että nainen tuli esiin ”säikähtäneenä ja vapisten” (Markus 5:33). Epäilemättä se johtui siitä, että hän tiesi rikkoneensa Jumalan lakia. 3. Mooseksen kirjan 15:25–28:n mukaan nainen, jolla oli normaalista poikkeava verenvuoto, oli epäpuhdas niin kauan kuin vuoto kesti ja lisäksi vielä viikon ajan. Kaikki, mihin hän koski, ja jokainen, jonka kanssa hän oli tekemisissä, tuli saastaiseksi. Päästäkseen Jeesuksen luo tämän naisen oli pitänyt raivata tiensä väkijoukon läpi. Kun tarkastelemme tätä kertomusta kaksituhatta vuotta myöhemmin, tunnemme myötätuntoa tuota hankalassa tilanteessa ollutta naista kohtaan.

19 Jos sinä olisit ollut silloin paikalla, miten olisit suhtautunut tilanteeseen? Mitä olisit sanonut? Huomaa, että Jeesus kohteli naista ystävällisesti, rakkaudellisesti ja hienotunteisesti eikä viitannut sanallakaan mihinkään ongelmiin, joita tämä oli saattanut aiheuttaa (Markus 5:34).

20. Jos 3. Mooseksen kirjan 15:25–28:aa pitäisi noudattaa nykyään, mikä ongelma olisi edessämme?

20 Voimmeko oppia tästä tapauksesta jotain? Oletetaan, että toimit vanhimpana kristillisessä seurakunnassa. Ja oletetaan edelleen, että kristittyjen pitäisi nykyään noudattaa 3. Mooseksen kirjan 15:25–28:aa ja että joku kristitty nainen olisi rikkonut tuota lakia ja olisi poissa tolaltaan ja epätoivoissaan. Miten reagoisit? Nöyryyttäisitkö häntä julkisesti neuvomalla häntä kriittisin sanoin? ”En koskaan tekisi niin”, sanot. ”Yrittäisin Jeesuksen esimerkin mukaisesti olla kaikin tavoin ystävällinen, rakkaudellinen, huomaavainen ja hienotunteinen.” Oikein hyvä! On kuitenkin haasteellista todella toimia niin, jäljitellä Jeesuksen antamaa mallia.

21. Mitä Jeesus opetti ihmisille Laista?

21 Ihmiset tunsivat pohjimmiltaan, että he saivat Jeesukselta virvoitusta, että hän ylensi heidän mieltään ja rohkaisi heitä. Kun Jumalan laki sanoi nimenomaan jotain, se myös merkitsi sitä. Jos laissa tuntui olevan tulkinnan varaa, ihmisten piti käyttää enemmän omaatuntoaan, ja ratkaisuillaan he saattoivat osoittaa rakkautensa Jumalaa kohtaan. Laki soi heille tilaa elää ja hengittää vapaasti. (Markus 2:27, 28.) Jumala rakasti palvelijoitaan, toimi alituisesti heidän parhaakseen ja oli halukas osoittamaan armoa, kun he kompastelivat. Jeesus oli samanlainen (Johannes 14:9).

Tuloksia Jeesuksen opetuksista

22. Millaiseen mielentilaan Jeesuksen antama opetus jätti hänen opetuslapsensa?

22 Ne jotka kuuntelivat Jeesusta ja joista tuli hänen opetuslapsiaan, tajusivat tosiksi hänen sanansa: ”Minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on keveä.” (Matteus 11:30.) Heistä ei koskaan tuntunut, että hän olisi kuormittanut, ahdistanut tai läksyttänyt heitä. He olivat entistä vapaampia, onnellisempia ja varmempia siitä, että heillä oli hyvä suhde Jumalaan ja toisiinsa (Matteus 7:1–5; Luukas 9:49, 50). He oppivat häneltä, että hengellisen johtajan täytyy virvoittaa toisia ja olla mieleltään ja sydämeltään nöyrä (1. Korinttilaisille 16:17, 18; Filippiläisille 2:3).

23. Mitä tärkeitä asioita opetuslapset oppivat ollessaan Jeesuksen kanssa, ja mitä he pystyivät sen avulla päättelemään?

23 Moniin teki syvän vaikutuksen myös sen tärkeys, että pysyy Kristuksen yhteydessä ja omaksuu hänen osoittamansa hengen. Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Niin kuin Isä on rakastanut minua ja minä olen rakastanut teitä, pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte minun käskyjäni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isän käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.” (Johannes 15:9, 10.) Voidakseen menestyä Jumalan palvelijoina heidän piti soveltaa Jeesukselta oppimiaan asioita tunnollisesti sekä siihen, miten he saarnasivat Jumalan suurenmoista hyvää uutista ja opettivat julkisesti, että siihen, miten he kohtelivat perhettään ja ystäviään. Kun veljesjoukko kasvoi seurakunniksi, heidän piti yhä uudelleen muistuttaa itseään siitä, että hänen tiensä oli oikea tie. Se mitä hän opetti, oli totuus, ja se elämäntapa, jota he olivat nähneet hänen noudattavan, oli todella jäljittelemisen arvoinen (Johannes 14:6; Efesolaisille 4:20, 21).

24. Missä asioissa meidän pitäisi noudattaa Jeesuksen esimerkkiä?

24 Kun nyt mietit joitakin asioita, joita olemme käsitelleet, näetkö tapoja, joissa voit edistyä? Oletko samaa mieltä siitä, että Jeesus ajatteli, opetti ja toimi aina oikein? Rohkaise mielesi! Hänen kannustavat sanansa kuuluvat: ”Jos tiedätte nämä, niin olette onnellisia, jos teette ne.” (Johannes 13:17.)

[Alaviite]

^ kpl 11 ”Tuon [Jeesuksen ja fariseusten välisen] peruseron luonne selviää vain kahden vastakkaisen jumalkäsityksen valossa. Fariseuksille Jumala on ensisijaisesti vaatimusten esittäjä; Jeesukselle hän on armollinen ja sääliväinen. Fariseus ei tietenkään kiellä Jumalan hyvyyttä ja rakkautta, mutta hän katsoo niiden ilmenevän Tooran [Lain] lahjassa ja mahdollisuudessa täyttää sen vaatimukset. – – Fariseus uskoi voivansa täyttää Tooran noudattamalla suullista perinnettä ja sen lakia tulkitsevia sääntöjä. – – Se että Jeesus korotti rakkautta koskevan kaksoiskäskyn (Matt. 22:34–40) tulkinnan normiksi ja hylkäsi suullisen perinteen sitovuuden – – johti hänet ristiriitaan fariseusten viisastelun kanssa.” (The New International Dictionary of New Testament Theology.)

Miten vastaat?

• Mitä Jeesuksen opetuslapsena oleminen merkitsee sinulle?

• Miten Jeesus kohteli ihmisiä?

• Mitä voimme oppia tavasta, jolla Jeesus opetti?

• Miten fariseukset ja Jeesus erosivat toisistaan?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 18, 19]

Jeesuksen asenne ihmisiä kohtaan erosi suuresti fariseusten asenteesta