Lukijoiden kysymyksiä

Onko oikein sanoa, että Jehovan armo lieventää hänen oikeudenmukaisuuttaan?

Tämäntapaisia ilmauksia on käytetty, mutta niitä on parasta välttää, koska ne antavat ymmärtää, että Jehovan armo jotenkin pehmentää hänen oikeudenmukaisuuttaan tai hillitsee hänen oikeudenkäyttöään, ikään kuin hänen armonsa voittaisi kovemman oikeudenmukaisuuden ominaisuuden. Asia ei ole näin.

Heprealainen sana, joka on käännetty Uuden maailman käännöksessä muun muassa ”oikeudeksi” ja ”oikeudenmukaisuudeksi”, voi tarkoittaa myös ”tuomiota”. Oikeudenmukaisuus liittyy läheisesti vanhurskauteen. Oikeudenmukaisuudella on kuitenkin monesti oikeudellisia merkitysvivahteita, kun taas vanhurskaudella ei. On totta, että Jehovan oikeudenmukaisuuteen voi liittyä ansaittujen tuomioiden langettaminen, mutta siihen voi liittyä myös arvollisten pelastaminen. (1. Mooseksen kirja 18:20–32; Jesaja 56:1; Malakia 4:2.) Täten ei tulisi ajatella, että Jehovan oikeudenmukaisuus on kova ominaisuus tai että sitä täytyisi lieventää.

”Armoa” vastaava heprean sana voi viitata maltillisuuteen tuomiota langetettaessa. Se voi viitata myös aktiiviseen säälin ilmaisemiseen, helpotuksen suomiseen ahdingossa oleville (5. Mooseksen kirja 10:18; Luukas 10:29–37).

Jehova on sekä oikeudenmukainen että armollinen Jumala (2. Mooseksen kirja 34:6, 7; 5. Mooseksen kirja 32:4; Psalmit 145:9). Hänen oikeudenmukaisuutensa ja armonsa ovat molemmat täydellisiä, ja ne ovat täysin sopusoinnussa keskenään. (Psalmit 116:5; Hoosea 2:19.) Molemmat ominaisuudet tasapainottavat tai täydentävät toisiaan täydellisesti. Jos siis sanoisimme, että Jehovan armo lievensi hänen oikeudenmukaisuuttaan, meidän täytyisi sanoa myös, että hänen oikeudenmukaisuutensa lievensi hänen armoaan.

Jesaja ennusti: ”Jehova odottaa osoittaakseen teille suopeutta, ja sen tähden hän nousee osoittamaan teille armoa. Sillä Jehova on tuomion [”oikeuden”, vuoden 1938 kirkkoraamattu] Jumala.” (Jesaja 30:18.) Jesaja osoittaa tässä, että Jehovan oikeudenmukaisuus saa hänet toimimaan armollisesti eikä että hänen armonsa pehmentää hänen oikeudenmukaisuuttaan tai hillitsee hänen oikeudenkäyttöään. Jehova osoittaa armoa, koska hän on oikeudenmukainen ja myös koska hän on rakkaudellinen.

Raamatunkirjoittaja Jaakob tosin kirjoittaa: ”Armo on voitonriemuinen tuomion rinnalla.” (Jaakobin kirje 2:13b.) Mutta tässä tekstiyhteydessä Jaakob ei puhu Jehovasta vaan kristityistä, jotka osoittavat armoa esimerkiksi hädänalaisia ja köyhiä kohtaan (Jaakobin kirje 1:27; 2:1–9). Kun tällaiset armolliset ihmiset ovat tuomittavina, Jehova ottaa huomioon heidän menettelynsä ja antaa heille armollisesti anteeksi Poikansa uhrin perusteella. Tällä tavoin heidän armollinen menettelynsä voittaa minkä tahansa epäsuotuisan tuomion, jonka he olisivat saattaneet ansaita. (Sananlaskut 14:21; Matteus 5:7; 6:12; 7:2.)

Ei siksi ole oikein sanoa, että Jehovan oikeudenkäyttöä lieventää hänen armonsa siinä mielessä, että hänen oikeudenmukaisuuttaan pitäisi pehmentää armolla. Jehovassa nämä kaksi ominaisuutta ovat täydellisessä tasapainossa. Ne tasapainottavat toisiaan aivan niin kuin ne tasapainottavat hänen muita ominaisuuksiaan, kuten rakkautta ja viisautta, ja niin kuin hänen muut ominaisuutensa tasapainottavat niitä.