Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi mennä kasteelle?

Miksi mennä kasteelle?

Miksi mennä kasteelle?

”Menkää – – ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät.” (MATTEUS 28:19)

1, 2. a) Millaisissa olosuhteissa jotkut on kastettu? b) Mitä kasteeseen liittyviä kysymyksiä herätetään?

FRANKKIEN kuningas Kaarle Suuri pakotti voittamansa saksit joukkokasteelle vuosina 775–777. ”Hän käännytti heidät väkisin nimikristillisyyteen”, kirjoitti historioitsija John Lord. Mentyään vuonna 987 naimisiin ortodoksisen prinsessan kanssa venäläinen hallitsija Vladimir I samaten päätti, että hänen alamaistensa piti tulla ”kristityiksi”. Hän määräsi heidät joukkokasteelle – miekalla uhaten, jos ei muuten.

2 Olivatko sellaiset kasteet sopivia? Onko niillä todellista merkitystä? Pitäisikö kaikki erotuksetta kastaa?

Miten kaste tulisi suorittaa?

3, 4. Miksi veden pirskotus tai valelu päähän ei ole sopiva kristillinen kaste?

3 Kun Kaarle Suuri ja Vladimir I pakottivat ihmisiä kasteelle, nuo hallitsijat toimivat Jumalan sanan vastaisesti. Tosiasiassa ei ole mitään hyötyä kasteista, joissa vettä pirskotetaan tai valellaan päähän, ei edes upotuskasteesta, ellei kastettaville ole opetettu Raamatun totuutta.

4 Mietihän, mitä tapahtui, kun Jeesus Nasaretilainen meni Johannes Kastajan luo vuonna 29. Johannes kastoi ihmisiä Jordanissa. He olivat tulleet vapaaehtoisesti hänen kastettavakseen. Käskikö hän heidän vain seistä Jordanissa samalla kun hän valeli hiukan jokivettä heidän päähänsä tai pirskotti sitä heidän päälleen? Mitä tapahtui, kun Johannes kastoi Jeesuksen? Matteus kertoo, että kun Jeesus oli kastettu, ”hän nousi heti vedestä” (Matteus 3:16). Hän oli ollut vedenpinnan alla, hänet oli upotettu Jordanin veteen. Samoin kun harrasmielinen etiopialainen eunukki kastettiin, Raamatun kertomuksessa sanotaan: ”He molemmat menivät alas veteen, sekä Filippos että eunukki.” Sitten jatketaan: ”Kun he olivat tulleet ylös vedestä.” Sekä Jeesuksen että hänen opetuslastensa kasteeseen kuului siis upottaminen kokonaan veteen. (Apostolien teot 8:38, 39.)

5. Miten alkukristityt kastoivat ihmisiä?

5 Kreikkalaiset sanat, jotka on käännetty ”kastaa”, ”kaste” ja niin edelleen, viittaavat upottamiseen tai sukeltamiseen veden alle. Eräässä Raamatun sanakirjassa sanotaan: ”Kaste merkitsee varsinaisesti ja kirjaimellisesti upottamista.” (Smith’s Bible Dictionary.) Jotkin raamatunkäännökset käyttävätkin Johannes Kastajasta ilmausta, jossa ”Kastaja” tarkoittaa nimenomaan ’upottamalla kastajaa’ (Matteus 3:1, Rotherham). Kertoessaan kristillisyyden historiasta sen kolmelta ensimmäiseltä vuosisadalta August Neander mainitsee: ”Alun perin kaste suoritettiin upottamalla.” (History of the Christian Religion and Church, During the Three First Centuries.) Huomattavassa ranskalaisessa tietoteoksessa todetaan: ”Alkukristityt kastettiin upottamalla missä tahansa, missä oli vettä.” (Larousse du XXe Siècle, Pariisi, 1928.) Ja katolisessa tietosanakirjassa sanotaan: ”On ilmeistä, että kastaminen tapahtui alkukirkossa upottamalla.” (New Catholic Encyclopedia, 1967, II osa, s. 56.) Kaste Jehovan todistajaksi on siis nykyään vapaaehtoinen askel, johon sisältyy upottaminen kokonaan veteen.

Uusi syy kasteeseen

6, 7. a) Mitä tarkoitusta varten Johannes kastoi? b) Mikä Jeesuksen seuraajien kasteessa oli uutta?

6 Johanneksen suorittamat kasteet erosivat tarkoitukseltaan Jeesuksen seuraajien suorittamista upotuskasteista (Johannes 4:1, 2). Johannes kastoi ihmisiä julkiseksi vertauskuvaksi siitä, että he katuivat Lakia vastaan tekemiään syntejä (Luukas 3:3). * Jeesuksen seuraajien kasteeseen sisältyi kuitenkin jotain uutta. Vuoden 33 helluntaina apostoli Pietari kehotti kuulijoitaan: ”Katukaa, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimessä syntienne anteeksi antamiseksi.” (Apostolien teot 2:37–41.) Vaikka Pietari puhui juutalaisille ja käännynnäisille, hän ei sanonut kasteen olevan vertauskuva Lakia vastaan tehtyjen syntien katumisesta; hän ei myöskään tarkoittanut, että kaste Jeesuksen nimessä kuvaa syntien pois pesemistä (Apostolien teot 2:10).

7 Tuossa tilanteessa Pietari käytti ensimmäistä ”valtakunnan avaimista”. Se oli avain sen ymmärtämiseen, miten heidän olisi mahdollista päästä taivaan Valtakuntaan. (Matteus 16:19.) Koska juutalaiset olivat hylänneet Jeesuksen, Messiaan, katuminen ja uskominen häneen kuuluivat uutena ja hyvin tärkeänä seikkana Jumalan anteeksiannon etsimiseen ja saamiseen. He saattoivat todistaa julkisesti tuon uskon tulemalla upotetuksi veteen Jeesuksen Kristuksen nimessä. Se olisi vertauskuva siitä, että he olivat henkilökohtaisesti vihkiytyneet Jumalalle Kristuksen välityksellä. Kaikkien, jotka haluavat nykyään saada Jumalan hyväksynnän, täytyy samalla tavoin uskoa, vihkiytyä Jehova Jumalalle ja käydä kristillisellä kasteella, joka on vertauskuva varauksettomasta vihkiytymisestä Korkeimmalle Jumalalle.

Täsmällinen tieto on välttämätöntä

8. Miksi kristillinen kaste ei kuulu jokaiselle?

8 Kristillinen kaste ei kuulu jokaiselle. Jeesus antoi seuraajilleen käskyn: ”Menkää – – ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Ennen kastetta ihmisiä täytyy ’opettaa noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus käski opetuslastensa noudattaa’. Siksi niiden kastaminen väkisin, joilla ei ole Jumalan sanan täsmälliseen tuntemukseen perustuvaa uskoa, on hyödytöntä ja vastoin Jeesuksen tosi seuraajilleen antamaa tehtävämääräystä (Heprealaisille 11:6).

9. Mitä tuleminen kastetuksi ’Isän nimessä’ merkitsee?

9 Mitä tuleminen kastetuksi ’Isän nimessä’ merkitsee? Se merkitsee sitä, että kastettava tunnustaa taivaallisen Isämme aseman ja vallan. Hän tunnustaa Jehova Jumalan olevan Luojamme, ”Korkein kaikessa maassa” ja Kaikkeuden Suvereeni (Psalmit 83:18; Jesaja 40:28; Apostolien teot 4:24).

10. Mitä tuleminen kastetuksi ’Pojan nimessä’ merkitsee?

10 Tuleminen kastetuksi ’Pojan nimessä’ merkitsee sitä, että tunnustaa aseman ja vallan, jotka Jeesuksella on Jumalan ainosyntyisenä Poikana (1. Johanneksen kirje 4:9). Ne jotka ovat kelvollisia kasteelle, tunnustavat Jeesuksen olevan se, jonka välityksellä Jumala on antanut ”lunnaat vastaamaan monia” (Matteus 20:28; 1. Timoteukselle 2:5, 6). Kastettavien täytyy tunnustaa myös se ”ylempi asema”, johon Jumala on korottanut Poikansa (Filippiläisille 2:8–11; Ilmestys 19:16).

11. Mitä tarkoitetaan tulemisella kastetuksi ”pyhän hengen nimessä”?

11 Mitä merkitsee kaste ”pyhän hengen nimessä”? Se osoittaa kasteelle menevien tunnustavan, että pyhä henki on Jehovan vaikuttava voima, jota käytetään eri tavoin hänen tarkoituksensa mukaisesti (1. Mooseksen kirja 1:2; 2. Samuelin kirja 23:1, 2; 2. Pietarin kirje 1:21). Ne jotka ovat kelvollisia kasteelle, tunnustavat, että pyhä henki auttaa heitä ymmärtämään ”Jumalan syviäkin asioita”, saarnaamaan Valtakuntaa ja ilmaisemaan hengen hedelmää, ”rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä, itsehillintää” (1. Korinttilaisille 2:10; Galatalaisille 5:22, 23; Joel 2:28, 29).

Katumuksen ja kääntymyksen tärkeys

12. Miten kristilliseen kasteeseen liittyy katumus?

12 Lukuun ottamatta Jeesuksen, synnittömän ihmisen, tapausta kaste on Jumalan hyväksymä vertauskuva, johon liittyy katumus. Kun kadumme, tunnemme syvää mielipahaa jonkin sellaisen johdosta, mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä. Ensimmäisen vuosisadan juutalaisten, jotka halusivat miellyttää Jumalaa, piti katua Kristusta vastaan tekemiään syntejä (Apostolien teot 3:11–19). Korintissa jotkut pakanauskovat katuivat haureutta, epäjumalanpalvelusta, varastamista ja muita vakavia syntejä. Heidän katumuksensa vuoksi heidät oli ”pesty puhtaiksi” Jeesuksen veressä, ”pyhitetty” eli asetettu erilleen Jumalan palvelusta varten ja ”julistettu vanhurskaiksi” Kristuksen nimessä ja Jumalan hengellä. (1. Korinttilaisille 6:9–11.) Katumus on hyvin tärkeä askel kohti sitä, että saa hyvän omantunnon ja Jumalalta tulevan vapautuksen synnin aikaansaamasta syyllisyydestä (1. Pietarin kirje 3:21).

13. Mitä kääntymykseen sisältyy, kun on kyse kasteesta?

13 Meidän täytyy kääntyä, ennen kuin meidät kastetaan Jehovan todistajiksi. Kääntymys on sellaisen ihmisen vapaaehtoinen teko, joka on päättänyt koko sydämestään seurata Kristusta Jeesusta. Tällaiset yksilöt hylkäävät entisen väärän menettelynsä ja päättävät tehdä niin kuin on oikein Jumalan silmissä. Raamatussa kääntymystä tarkoittavat heprean ja kreikan kielen verbit merkitsevät kääntymistä takaisin tai ympäri. Kyse on kääntymisestä pois väärältä tieltä Jumalan puoleen (1. Kuninkaiden kirja 8:33, 34). Kääntymys edellyttää ”katumukseen sopivia tekoja” (Apostolien teot 26:20). Se vaatii sitä, että hylkäämme väärän palvonnan, toimimme Jumalan käskyjen mukaisesti ja omistamme yksinomaisen antaumuksen Jehovalle (5. Mooseksen kirja 30:2, 8–10; 1. Samuelin kirja 7:3). Kääntymys johtaa muutoksiin ajattelussamme, tavoitteissamme ja asenteessamme (Hesekiel 18:31). Me ’käännymme’, kun uusi persoonallisuus tulee jumalattomien ominaispiirteiden tilalle (Apostolien teot 3:19; Efesolaisille 4:20–24; Kolossalaisille 3:5–14).

Kokosydäminen vihkiytyminen elintärkeää

14. Mitä Jeesuksen seuraajien vihkiytyminen merkitsee?

14 Ennen kuin Jeesuksen seuraajat voidaan kastaa, heidän on täytynyt myös vihkiytyä koko sydämestään Jumalalle. Vihkiytyminen merkitsee asettumista erilleen pyhää tarkoitusta varten. Tämä askel on niin tärkeä, että meidän pitäisi ilmaista Jehovalle rukouksessa päätöksemme omistaa hänelle yksinomainen antaumuksemme ikuisesti (5. Mooseksen kirja 5:9). Emme tietenkään vihkiydy työlle emmekä kenellekään ihmiselle vaan itse Jumalalle.

15. Miksi kasteelle menevät upotetaan hetkeksi veteen?

15 Kun vihkiydymme Jumalalle Kristuksen kautta, ilmaisemme, että olemme päättäneet käyttää elämämme Jumalan tahdon tekemiseen sellaisena kuin se on esitetty Raamatussa. Vertauskuvaksi tuosta vihkiytymisestä kastettavat upotetaan hetkeksi veteen, niin kuin Jeesus kastettiin Jordanissa sen vertauskuvaksi, että hän tarjoutui Jumalalle (Matteus 3:13). On merkille pantavaa, että Jeesus rukoili tuossa hyvin tärkeässä tilanteessa (Luukas 3:21, 22).

16. Miten meidän on sopivaa osoittaa iloamme, kun näemme ihmisten menevän kasteelle?

16 Jeesuksen kaste oli vakava mutta iloinen tapahtuma. Sama pitää paikkansa kristillisestä kasteesta nykyään. Kun näemme, että ihmiset ottavat tämän askeleen Jumalalle vihkiytymisensä vertauskuvaksi, saatamme ilmaista iloamme kunnioittavasti kättentaputuksin ja lämpimin sanoin. Mutta koska arvostamme tämän uskon ilmauksen pyhyyttä, vältämme hurraamista, viheltämistä ja muuta vastaavaa. Ilmaisemme iloamme arvokkaasti.

17, 18. Mikä auttaa ratkaisemaan, ovatko henkilöt kelvollisia kasteelle?

17 Toisin kuin ne, jotka pirskottavat vettä pikkulasten päälle tai pakottavat joukkokasteelle ihmisiä, joilla ei ole Raamatun tuntemusta, Jehovan todistajat eivät koskaan pakota ketään kasteelle. He eivät kasta niitä, joilla ei ole hengellisiä edellytyksiä. Ennen kuin kenestäkään voi tulla edes kastamatonta hyvän uutisen saarnaajaa, kristityt vanhimmat varmistautuvat siitä, että hän ymmärtää Raamatun perusopetukset, elää sopusoinnussa niiden kanssa ja vastaa myöntävästi kysymykseen, haluaako hän tosiaan olla Jehovan todistaja.

18 Käytäntö on useimmiten sellainen, että kun jotkut osallistuvat merkittävässä määrin Valtakunnan saarnaamistyöhön ja ilmaisevat haluavansa tulla kastetuksi, kristityt vanhimmat keskustelevat heidän kanssaan sen varmistamiseksi, että he ovat uskovia, jotka ovat vihkiytyneet Jehovalle ja täyttävät kastettaville asetettavat Jumalan vaatimukset (Apostolien teot 4:4; 18:8). Henkilökohtaiset vastaukset Raamatun opetuksia koskeviin yli sataan kysymykseen auttavat vanhimpia ratkaisemaan, täyttävätkö kasteelle aikovat upotuskasteelle meneville asetetut Raamatun vaatimukset. Jotkut eivät täytä, ja siksi heitä ei hyväksytä kristilliselle kasteelle.

Pidätteleekö jokin sinua?

19. Keistä tulee Johanneksen 6:44:n huomioon ottaen Jeesuksen perijätovereita?

19 Monille niistä, jotka on pakotettu joukkokasteelle, on saatettu sanoa, että he menevät kuolemansa hetkellä taivaaseen. Mutta Jeesus sanoi askeleissaan kulkeville: ”Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä.” (Johannes 6:44.) Jehova on vetänyt Kristuksen luo niitä 144000:ta, joista tulee Jeesuksen perijätovereita taivaallisessa Valtakunnassa. Pakkokaste ei ole koskaan pyhittänyt ketään tuohon loistoisaan asemaan Jumalan järjestelyssä. (Roomalaisille 8:14–17; 2. Tessalonikalaisille 2:13; Ilmestys 14:1.)

20. Mikä voisi auttaa joitakuita, jotka eivät ole vielä käyneet kasteella?

20 Varsinkin 1930-luvun puolivälistä lähtien on lukuisa joukko ihmisiä, jotka toivovat säilyvänsä elossa ”suuresta ahdistuksesta” ja saavansa elää maan päällä ikuisesti, liittynyt Jeesuksen ”muiden lampaiden” riveihin (Ilmestys 7:9, 14; Johannes 10:16). He ovat kelvollisia kastettaviksi, koska he ovat mukauttaneet elämänsä Jumalan sanaan ja rakastavat Jehovaa ’koko sydämestään, sielustaan, voimastaan ja mielestään’ (Luukas 10:25–28). Jotkut kyllä ymmärtävät, että Jehovan todistajat ’palvovat Jumalaa hengessä ja totuudessa’, mutta he eivät ole vielä noudattaneet Jeesuksen esimerkkiä ja antaneet julkista todistusta aidosta rakkaudestaan ja yksinomaisesta antaumuksestaan Jehovalle menemällä kasteelle (Johannes 4:23, 24; 5. Mooseksen kirja 4:24; Markus 1:9–11). Tätä elintärkeää askelta koskeva harras, yksityiskohtainen rukous voi hyvinkin kannustaa ja rohkaista heitä mukautumaan täysin Jumalan sanaan, vihkiytymään varauksitta Jehova Jumalalle ja menemään kasteelle.

21, 22. Mistä syistä jotkut pidättyvät vihkiytymästä ja menemästä kasteelle?

21 Jotkut pidättyvät vihkiytymisestä ja kasteesta, koska he ovat niin uppoutuneita maailman asioihin tai rikkauden tavoitteluun, että heille jää vain vähän aikaa hengellisiin asioihin (Matteus 13:22; 1. Johanneksen kirje 2:15–17). Miten onnellisia he olisivatkaan, jos he muuttaisivat näkemyksiään ja tavoitteitaan! Läheisempi suhde Jehovaan rikastuttaisi heitä hengellisesti, lievittäisi heidän huolestuneisuuttaan ja toisi heille sen rauhan ja tyytyväisyyden, joka tulee Jumalan tahdon tekemisestä (Psalmit 16:11; 40:8; Sananlaskut 10:22; Filippiläisille 4:6, 7).

22 Toiset sanovat, että he kyllä rakastavat Jehovaa, mutta he eivät vihkiydy eivätkä mene kasteelle, koska he ajattelevat välttyvänsä siten vastuulta. Jokaisen meistä täytyy kuitenkin tehdä tili Jumalalle. Kun kuulimme Jehovan sanan, tulimme vastuullisiksi (Hesekiel 33:7–9; Roomalaisille 14:12). ’Valittuna kansana’ muinaiset israelilaiset syntyivät Jehovalle vihkiytyneeseen kansakuntaan, ja siksi heillä oli velvollisuus palvella häntä uskollisesti hänen ohjeittensa mukaisesti (5. Mooseksen kirja 7:6, 11). Kukaan ei synny sellaiseen kansakuntaan nykyään, mutta jos olemme saaneet täsmällistä raamatullista opetusta, meidän täytyy toimia sen mukaan uskossa.

23, 24. Minkä pelkojen ei pitäisi estää menemästä kasteelle?

23 Pelko tiedon riittämättömyydestä voi estää joitakuita menemästä kasteelle. Meillä kaikilla on kuitenkin paljon opittavaa, koska ’ihminen ei pääse koskaan perille työstä, jonka tosi Jumala on tehnyt alusta loppuun asti’ (Saarnaaja 3:11). Ajatellaanpa etiopialaista eunukkia. Hän tiesi käännynnäisenä jotain Raamatusta, mutta hän ei pystynyt vastaamaan jokaiseen Jumalan tarkoituksia koskevaan kysymykseen. Saatuaan tietää Jehovan järjestelystä pelastuksen saamiseksi Jeesuksen lunastusuhrin välityksellä eunukki kuitenkin meni heti vesikasteelle. (Apostolien teot 8:26–38.)

24 Jotkut epäröivät vihkiytyä Jumalalle, koska he pelkäävät epäonnistuvansa. 17-vuotias Monique sanoo: ”En ole mennyt kasteelle, koska pelkään, etten pysty elämään vihkiytymiseni mukaisesti.” Mutta jos luotamme Jehovaan koko sydämestämme, ’hän tekee polkumme suoriksi’. Hän auttaa meitä ’vaeltamaan yhä totuudessa’ hänen uskollisina vihkiytyneinä palvelijoinaan. (Sananlaskut 3:5, 6; 3. Johanneksen kirje 4.)

25. Mikä kysymys ansaitsee nyt huomiomme?

25 Ehdoton luottamus Jehovaan ja syvä rakkaus häntä kohtaan saavat joka vuosi tuhannet ihmiset vihkiytymään ja menemään kasteelle. Varmasti kaikki Jumalan vihkiytyneet palvelijat haluavat myös olla uskollisia hänelle. Elämme kuitenkin kriittisiä aikoja ja kohtaamme monenlaisia uskonkoetuksia (2. Timoteukselle 3:1–5). Miten voimme elää Jehovalle vihkiytymisemme mukaisesti? Tarkastelemme tätä seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviite]

^ kpl 6 Koska Jeesus oli synnitön, hänen kasteensa ei ollut vertauskuva katumuksesta. Se kuvasi sitä, että hän tarjoutui Jumalalle tekemään Isänsä tahdon (Heprealaisille 7:26; 10:5–10).

Muistatko?

• Miten kristillinen kaste suoritetaan?

• Mitä ihmisen täytyy tietää, jotta hänet voitaisiin kastaa?

• Mitkä askeleet johtavat tosi kristittyjen kasteeseen?

• Miksi jotkut pidättyvät menemästä kasteelle, mutta miten heitä voitaisiin auttaa?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 14]

Tiedätkö, mitä merkitsee tuleminen kastetuksi ’Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä’?