Osoita tarvitseville rakkaudellista huomaavaisuutta

”Osoittakaa toisillenne rakkaudellista huomaavaisuutta.” (SAKARJA 7:9)

1, 2. a) Miksi meidän pitäisi ilmaista rakkaudellista huomaavaisuutta? b) Mitä kysymyksiä tarkastelemme?

JEHOVA JUMALAN sanassa meitä kehotetaan rakastamaan ”rakkaudellista huomaavaisuutta” (Miika 6:8, engl. viitelaitoksen alaviite). Siinä esitetään myös syitä, joiden vuoksi meidän pitäisi tehdä näin. Ensinnäkin ”rakkaudellisen huomaavainen mies kohtelee palkitsevasti omaa sieluaan” (Sananlaskut 11:17). Miten totta tämä onkaan! Rakkaudellisen huomaavaisuuden eli uskollisen rakkauden osoittaminen luo lämpimät ja kestävät siteet toisiin. Se johtaa siihen, että meillä on uskollisia ystäviä, mikä on kallisarvoinen palkinto! (Sananlaskut 18:24.)

² Lisäksi Raamatussa sanotaan: ”Vanhurskauteen ja rakkaudelliseen huomaavaisuuteen pyrkivä löytää elämän.” (Sananlaskut 21:21.) Se että pyrimme rakkaudelliseen huomaavaisuuteen, tekee meidät rakkaiksi Jumalalle, ja näin voimme tulevaisuudessa saada siunauksia, joihin sisältyy ikuinen elämä. Mutta miten voimme osoittaa rakkaudellista huomaavaisuutta? Keille meidän pitäisi osoittaa sitä? Entä eroaako rakkaudellinen huomaavaisuus normaalista ihmisystävällisyydestä tai huomaavaisuudesta yleensä?

Ihmisystävällisyys ja rakkaudellinen huomaavaisuus

3. Miten rakkaudellinen huomaavaisuus eroaa ihmisystävällisyydestä?

³ Normaali ihmisystävällisyys ja rakkaudellinen huomaavaisuus eroavat toisistaan monin tavoin. Esimerkiksi niillä, jotka osoittavat ihmisystävällisyyttä, ei välttämättä ole syvää ja henkilökohtaista suhdetta niihin, joita he kohtelevat  ystävällisesti. Mutta jos osoitamme rakkaudellista huomaavaisuutta jotakuta kohtaan, me kiinnymme rakkaudellisesti tuohon ihmiseen. Raamatussa rakkaudellisen huomaavaisuuden ilmaukset ihmisten välillä voivat perustua jo olemassa oleviin suhteisiin (1. Mooseksen kirja 20:13; 2. Samuelin kirja 3:8; 16:17). Ne voivat perustua myös suhteisiin, jotka johtuvat aiemmista huomaavaisista teoista (Joosua 2:1, 12–14; 1. Samuelin kirja 15:6; 2. Samuelin kirja 10:1, 2). Valaisemme tätä eroa vertaamalla kahta Raamatun esimerkkiä, joista toinen koskee ihmisten välillä osoitettua ystävällisyyttä ja toinen rakkaudellista huomaavaisuutta.

4, 5. Miten tässä mainitut kaksi raamatullista esimerkkiä valaisevat ihmisystävällisyyden ja rakkaudellisen huomaavaisuuden välistä eroa?

⁴ Yksi esimerkki ihmisystävällisyydestä liittyy ryhmään haaksirikkoutuneita, joiden joukossa oli myös apostoli Paavali. He ajautuivat Maltan saaren rantaan. (Apostolien teot 27:37–28:1.) Vaikka Maltan asukkailla ei ollut ennestään mitään velvollisuuksia rantautuneita matkalaisia kohtaan eikä heidän välillään ollut solmittu mitään suhteita, he ottivat muukalaiset vieraanvaraisesti vastaan ja osoittivat heille ”poikkeuksellista ihmisystävällisyyttä” (Apostolien teot 28:2, 7). Heidän vieraanvaraisuutensa oli huomaavaista, mutta se oli satunnaista ja kohdistettu ihmisiin, joita he eivät tunteneet. Siksi se oli ihmisystävällisyyttä.

⁵ Ajattele toisaalta, millaista vieraanvaraisuutta kuningas Daavid osoitti Mefibosetia, ystävänsä Jonatanin poikaa, kohtaan. Daavid sanoi Mefibosetille: ”Sinä itse saat vakituisesti syödä leipää minun pöydässäni.” Daavid selitti hänelle, miksi hän teki tällaisen järjestelyn: ”Minä totisesti osoitan sinua kohtaan rakkaudellista huomaavaisuutta isäsi Jonatanin tähden.” (2. Samuelin kirja 9:6, 7, 13.) Daavidin hellittämätöntä vieraanvaraisuutta sanotaan sopivasti rakkaudellisen huomaavaisuuden osoittamiseksi, ei vain ystävällisyydeksi, sillä se oli osoitus hänen uskollisuudestaan solmittua ystävyyssuhdetta kohtaan (1. Samuelin kirja 18:3; 20:15, 42). Samoin nykyään Jumalan palvelijat osoittavat ihmisystävällisyyttä toisia kohtaan yleensä. He ilmaisevat kuitenkin hellittämätöntä rakkaudellista huomaavaisuutta eli uskollista rakkautta niissä ihmissuhteissa, jotka ovat Jumalalle otollisia. (Matteus 5:45; Galatalaisille 6:10.)

6. Mitkä ihmisten välillä ilmaistavan rakkaudellisen huomaavaisuuden tunnuspiirteet erottuvat selvästi Jumalan sanassa?

⁶ Nähdäksemme muita rakkaudellisen huomaavaisuuden tunnuspiirteitä tarkastelemme lyhyesti kolmea Raamatun kertomusta, jotka korostavat tätä ominaisuutta. Havaitsemme niistä, että ihmisten osoittamassa rakkaudellisessa huomaavaisuudessa erottuu kolme piirrettä: 1) sitä ilmaistaan nimenomaisilla teoilla, 2) sitä osoitetaan halukkaasti ja 3) se kohdistuu erityisesti apua tarvitseviin. Lisäksi nämä kertomukset valaisevat sitä, miten voimme osoittaa rakkaudellista huomaavaisuutta nykyään.

Isä osoittaa rakkaudellista huomaavaisuutta

7. Mitä Abrahamin palvelija kertoi Betuelille ja Labanille, ja minkä asian palvelija halusi selvittää?

⁷ Ensimmäisen Mooseksen kirjan 24:28–67:ssä esitetään loppuosa siitä Abrahamin palvelijaan liittyvästä kertomuksesta, joka mainittiin edellisessä kirjoituksessa. Kun palvelija oli tavannut Rebekan, hänet kutsuttiin tämän isän, Betuelin, taloon (jakeet 28–32). Siellä tuo palvelija selosti yksityiskohtaisesti, miten hän etsi vaimoa Abrahamin pojalle (jakeet 33–47). Hän korosti sitä, että hän piti tähän mennessä kokemaansa menestystä merkkinä Jehovalta, ”joka oli johdattanut minut oikeaa tietä ottamaan isäntäni veljentyttären hänen pojalleen” (jae 48). Palvelija epäilemättä toivoi, että hänen vilpitön kertomuksensa tapahtumien kulusta saisi Betuelin ja hänen poikansa Labanin vakuuttuneiksi siitä, että Jehova oli tämän matkan takana. Lopuksi palvelija sanoi: ”Jos todellakin osoitatte isäntääni kohtaan rakkaudellista huomaavaisuutta ja luotettavuutta, ilmoittakaa minulle, mutta jos ette, ilmoittakaa minulle voidakseni kääntyä joko oikealle tai vasemmalle.” (Jae 49.)

8. Miten Betuel suhtautui Rebekkaa koskeviin asioihin?

 ⁸ Jehova oli jo osoittanut rakkaudellista huomaavaisuutta Abrahamille (1. Mooseksen kirja 24:12, 14, 27). Olisiko Betuel halukas toimimaan samoin ja antamaan Rebekan lähteä Abrahamin palvelijan mukaan? Täydentyisikö Jumalan rakkaudellinen huomaavaisuus ihmisen rakkaudellisella huomaavaisuudella? Vai osoittautuisiko palvelijan pitkä matka turhaksi? Abrahamin palvelijasta oli varmasti hyvin huojentavaa kuulla Labanin ja Betuelin sanat: ”Tämä asia on Jehovasta lähtöisin.” (Jae 50.) He tajusivat Jehovan käden olevan hankkeessa mukana ja hyväksyivät epäröimättä hänen ratkaisunsa. Seuraavaksi Betuel ilmaisi rakkaudellista huomaavaisuuttaan lisäämällä: ”Tässä on Rebekka edessäsi. Ota hänet ja mene, ja tulkoon hän isäntäsi pojan vaimoksi, niin kuin Jehova on puhunut.” (Jae 51.) Rebekka lähti halukkaasti Abrahamin palvelijan mukaan, ja hänestä tuli pian Iisakin rakastettu vaimo (jakeet 49, 52–58, 67).

Pojan osoittama rakkaudellinen huomaavaisuus

9, 10. a) Mitä Jaakob pyysi poikaansa Joosefia tekemään hänelle? b) Miten Joosef osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta isäänsä kohtaan?

⁹ Myös Abrahamin pojanpoika Jaakob sai osakseen rakkaudellista huomaavaisuutta. Kuten 1. Mooseksen kirjan 47. luku kertoo, Jaakob asui silloin Egyptissä, ja ”lähestyivät päivät, joiden aikana – – [hänen] piti kuolla” (jakeet 27–29). Häntä huolestutti se, että hän kuolisi sen maan ulkopuolella, jonka Jumala oli luvannut Abrahamille (1. Mooseksen kirja 15:18; 35:10, 12; 49:29–32). Jaakob ei kuitenkaan halunnut tulla haudatuksi Egyptiin, ja siksi hän sopi siitä, että hänen ruumiinsa vietäisiin Kanaanin maahan. Kuka olisikaan pystynyt paremmin huolehtimaan hänen toiveensa toteuttamisesta kuin hänen vaikutusvaltainen poikansa Joosef?

¹⁰ Tästä kerrotaan: ”[Jaakob] kutsui poikansa Joosefin ja sanoi hänelle: ’Jos olen nyt saanut suosion silmissäsi, niin – – sinun on osoitettava rakkaudellista huomaavaisuutta ja luotettavuutta minua kohtaan. Pyydän: älä hautaa minua Egyptiin. Ja minun on levättävä isieni luona, ja sinun on vietävä minut Egyptistä ja haudattava minut heidän hautaansa.’” (1. Mooseksen kirja 47:29, 30.) Joosef lupasi mukautua tähän pyyntöön, ja pian sen jälkeen Jaakob kuoli. Joosef ja Jaakobin muut pojat veivät hänen ruumiinsa ”Kanaanin maahan ja hautasivat hänet Makpelan kedon luolaan, sen kedon jonka Abraham oli ostanut” (1. Mooseksen kirja 50:5–8, 12–14). Näin Joosef osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta isäänsä kohtaan.

Miniän rakkaudellinen huomaavaisuus

11, 12. a) Miten Ruut osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta Noomia kohtaan? b) Millä tavoin Ruut ilmaisi rakkaudellista huomaavaisuutta ”viimeksi” paremmin kuin ”ensimmäisellä kerralla”?

¹¹ Ruutin kirja kertoo, miten leskeksi jäänyt Noomi sai osakseen rakkaudellista huomaavaisuutta moabilaiselta miniältään Ruutilta, joka hänkin oli leski. Kun Noomi päätti palata Juudassa sijaitsevaan Betlehemiin, Ruut ilmaisi rakkaudellista huomaavaisuutta ja päättäväisyyttä sanomalla: ”Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja missä sinä yövyt, siellä minäkin yövyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi minun Jumalani.” (Ruut 1:16.) Ruut osoitti myöhemmin rakkaudellista huomaavaisuuttaan, kun hän ilmaisi halukkuutensa mennä naimisiin Noomin iäkkään sukulaisen Boasin kanssa (5. Mooseksen kirja 25:5, 6; Ruut 3:6–9). * Tämä sanoi Ruutille: ”Sinä olet ilmaissut rakkaudellista huomaavaisuuttasi viimeksi vielä paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, kun et ole lähtenyt nuorten miesten perään, et alhaisten etkä rikkaiden.” (Ruut 3:10.)

¹² ”Ensimmäinen kerta”, jona Ruut osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta, oli silloin, kun hän jätti kansansa ja pysyi Noomin kanssa (Ruut 1:14; 2:11). Siitäkin teosta vei voiton ”viimeksi” ilmaistu rakkaudellinen huomaavaisuus eli se, että Ruut oli halukas menemään naimisiin Boasin kanssa. Ruut pystyi nyt tuottamaan perillisen Noomille, joka oli sivuuttanut  lastensaanti-iän. Avioliitto solmittiin, ja kun Ruut myöhemmin sai lapsen, Betlehemin naiset sanoivat: ”Noomille on syntynyt poika.” (Ruut 4:14, 17.) Ruut oli tosiaankin ”oivallinen nainen”, jonka Jehova näin palkitsi suurenmoisella edulla tulla Jeesuksen Kristuksen esiäidiksi (Ruut 2:12; 3:11; 4:18–22; Matteus 1:1, 5, 6).

Ilmaistaan teoilla

13. Miten Betuel, Joosef ja Ruut osoittivat rakkaudellista huomaavaisuuttaan?

¹³ Huomasitko, miten Betuel, Joosef ja Ruut ilmaisivat rakkaudellista huomaavaisuuttaan? Eivät ainoastaan huomaavaisilla sanoilla vaan nimenomaisilla teoilla. Betuel ei ainoastaan sanonut: ”Tässä on Rebekka”, vaan hän tosiaan ’lähetti Rebekan matkaan’ (1. Mooseksen kirja 24:51, 59). Joosef ei pelkästään sanonut: ”Minä teen sanasi mukaan”, vaan hän ja hänen veljensä tekivät Jaakobille ”juuri niin kuin hän oli heitä käskenyt” (1. Mooseksen kirja 47:30; 50:12, 13). Ruut ei vain sanonut: ”Minne sinä menet, sinne minäkin menen”, vaan hän jätti kansansa ja lähti Noomin mukaan, niin että ”he molemmat jatkoivat matkaansa, kunnes tulivat Betlehemiin” (Ruut 1:16, 19). Juudassa Ruut toimi jälleen ”aivan niin kuin hänen anoppinsa oli häntä käskenyt” (Ruut 3:6). Ruut ilmaisi monien muiden tavoin rakkaudellista huomaavaisuutta teoillaan.

14. a) Miten Jumalan nykyiset palvelijat osoittavat rakkaudellista huomaavaisuutta teoillaan? b) Millaisia rakkaudellisen huomaavaisuuden tekoja tiedät tehtävän oman alueesi kristittyjen keskuudessa?

¹⁴ On sydäntä lämmittävää nähdä, miten Jumalan palvelijat edelleen ilmaisevat rakkaudellista huomaavaisuutta teoillaan. Mietihän esimerkiksi niitä, jotka antavat hellittämättä tunneperäistä tukea heikoille, masentuneille ja murheen murtamille uskonveljilleen (Sananlaskut 12:25). Tai ajattele monia Jehovan todistajia, jotka kuljettavat uskollisesti iäkkäitä ihmisiä valtakunnansaliin viikoittaisiin seurakunnan kokouksiin. Niveltulehdusta sairastava 82-vuotias Anna ilmaisee monien tunteet, kun hän sanoo: ”Kyydin saaminen kaikkiin kokouksiin on siunaus Jehovalta. Kiitän häntä sydämeni pohjasta siitä, että hän on antanut minulle tällaisia rakkaudellisia veljiä ja sisaria.” Teetkö sinä jotain vastaavaa omassa seurakunnassasi? (1. Johanneksen kirje 3:17, 18.) Jos teet, niin voit olla varma siitä, että rakkaudellista huomaavaisuuttasi arvostetaan syvästi.

Tehdään halukkaasti

15. Mitä muita rakkaudellisen huomaavaisuuden ominaispiirteitä korostetaan niissä kolmessa Raamatun kertomuksessa, joita olemme tarkastelleet?

¹⁵ Raamatun kertomukset, joita olemme tarkastelleet, osoittavat myös sen, että rakkaudellista huomaavaisuutta ilmaistaan auliisti ja halukkaasti, ei pakosta. Betuel oli halukkaasti yhteistoiminnassa Abrahamin palvelijan kanssa, ja sama pitää paikkansa Rebekasta (1. Mooseksen kirja 24:51, 58). Joosef osoitti rakkaudellista huomaavaisuuttaan toisten tarvitsematta patistella häntä (1. Mooseksen kirja 50:4, 5). Ruut ”oli lujasti päättänyt lähteä hänen [Noomin] kanssaan” (Ruut 1:18). Kun Noomi ehdotti, että Ruut lähestyisi Boasia, rakkaudellinen huomaavaisuus sai tuon moabittaren sanomaan: ”Minä teen kaiken, mitä minulle sanot.” (Ruut 3:1–5.)

16, 17. Mikä teki Betuelin, Joosefin ja Ruutin rakkaudellisesta huomaavaisuudesta erityisen merkittävän, ja mikä kannusti heitä ilmaisemaan tätä ominaisuutta?

 ¹⁶ Betuelin, Joosefin ja Ruutin ilmaisema rakkaudellinen huomaavaisuus on erityisen merkittävää, koska Abraham, Jaakob ja Noomi eivät pystyneet painostamaan heitä ulkoapäin. Eihän mikään laki pakottanut Betuelia luopumaan tyttärestään. Hän olisi voinut helposti kieltäytyä ja sanoa Abrahamin palvelijalle, että hän haluaa pitää ahkeran tyttärensä lähellään (1. Mooseksen kirja 24:18–20). Samoin Joosef saattoi vapaasti päättää, noudattaako hän isänsä pyyntöä vai ei, sillä Jaakob ei voinut kuoltuaan pakottaa häntä pitämään sanaansa. Noomi itse ilmaisi, että Ruut oli vapaa jäämään Moabiin (Ruut 1:8). Ruut olisi myös voinut vapaasti ottaa puolisokseen jonkun ”nuorista miehistä” iäkkään Boasin asemesta.

¹⁷ Betuel, Joosef ja Ruut osoittivat rakkaudellista huomaavaisuutta halukkaasti; heidän sydämensä kannusti heitä siihen. He tunsivat moraaliseksi velvollisuudekseen ilmaista tätä ominaisuutta ihmissuhteissaan, kuten kuningas Daavid tunsi myöhemmin velvollisuudekseen ilmaista sitä Mefibosetia kohtaan.

18. a) Millainen asenne kristityillä vanhimmilla on heidän ’paimentaessaan laumaa’? b) Mitä eräs vanhin sanoi suhtautumisestaan toisten uskovien auttamiseen?

¹⁸ Rakkaudellinen huomaavaisuus on edelleenkin tunnusomaista Jumalan kansalle, myös niille, jotka paimentavat Jumalan laumaa (Psalmit 110:3; 1. Tessalonikalaisille 5:12). Nämä vanhimmat eli valvojat tuntevat olevansa velvollisia elämään sen luottamustehtävän mukaisesti, joka heille uskottiin, kun heidät nimitettiin vanhimmiksi (Apostolien teot 20:28). Silti he eivät tee paimennustyötään eivätkä muita rakkaudellisen huomaavaisuuden tekoja seurakunnan hyväksi ”pakosta, vaan halukkaasti” (1. Pietarin kirje 5:2). Vanhimmat paimentavat laumaa, koska heillä on sekä velvollisuus että halu tehdä niin. He ilmaisevat rakkaudellista huomaavaisuutta Kristuksen lampaita kohtaan, koska heidän pitää ja he haluavat tehdä niin (Johannes 21:15–17). ”Käyn mielelläni veljien kodeissa tai soitan heille vain osoittaakseni, että olen ajatellut heitä”, sanoo eräs kristitty vanhin. ”Veljien auttaminen tuottaa minulle valtavasti iloa ja tyydytystä!” Huolehtivaiset vanhimmat ovat kaikkialla koko sydämestään samaa mieltä.

Osoita rakkaudellista huomaavaisuutta niille jotka tarvitsevat apua

19. Mikä rakkaudelliseen huomaavaisuuteen liittyvä seikka korostuu Raamatun kertomuksissa, joita on tarkasteltu tässä kirjoituksessa?

¹⁹ Tarkastelemissamme Raamatun kertomuksissa korostuu myös se, että rakkaudellista huomaavaisuutta tulee osoittaa sellaisille, jotka tarvitsevat jotain mutteivät itse pysty täyttämään tarvettaan. Abraham tarvitsi Betuelin yhteistoimintaa sukuhaaransa jatkumiseksi. Jaakob tarvitsi Joosefin apua, jotta hänen maalliset jäännöksensä toimitettaisiin Kanaaniin. Ja Noomi tarvitsi Ruutin apua perillisen tuottamiseen. Abraham, Jaakob ja Noomi eivät pystyneet täyttämään noita tarpeita ilman apua. Samoin nykyään pitäisi rakkaudellista huomaavaisuutta osoittaa erityisesti apua tarvitseville (Sananlaskut 19:17). Meidän pitäisi jäljitellä patriarkka Jobia, joka kiinnitti huomiota ”apua huutavaan ahdistettuun ja isättömään poikaan ja jokaiseen, jolla ei ollut auttajaa”, samoin kuin ”menehtymäisillään olevaan”. Lisäksi Job ’teki lesken sydämen iloiseksi’ ja ’tuli sokealle silmiksi ja rammalle jaloiksi’. (Job 29:12–15.)

20, 21. Ketkä tarvitsevat rakkaudellisen huomaavaisuuden ilmauksiamme, ja mitä jokaisen meistä pitäisi päättäväisesti tehdä?

 ²⁰ Itse asiassa ’apua huutavia ahdistettuja’ on jokaisessa kristillisessä seurakunnassa. Avun tarve voi olla seurausta yksinäisyydestä, masennuksesta, arvottomuuden tunteista, pettymisestä muihin, vakavasta sairaudesta tai rakkaan ihmisen kuolemasta. Onpa syy mikä tahansa, kaikilla näillä rakkailla ystävillä on tarpeita, jotka voidaan ja jotka tulisi täyttää halukkailla ja hellittämättömillä rakkaudellisen huomaavaisuuden teoillamme (1. Tessalonikalaisille 5:14).

²¹ Jäljitelkäämme siis jatkuvasti Jehova Jumalaa, joka on ”runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa” (2. Mooseksen kirja 34:6; Efesolaisille 5:1). Voimme tehdä sen ryhtymällä halukkaasti nimenomaisiin toimiin, erityisesti apua tarvitsevien hyväksi. Ja varmasti tuotamme kunniaa Jehovalle ja saamme paljon iloa, kun ’osoitamme toisillemme rakkaudellista huomaavaisuutta’ (Sakarja 7:9).

[Alaviite]

Miten vastaisit?

• Miten rakkaudellinen huomaavaisuus eroaa ihmisystävällisyydestä?

• Millä tavoin Betuel, Joosef ja Ruut osoittivat rakkaudellista huomaavaisuutta?

• Millainen asenne meillä pitäisi olla ilmaistessamme rakkaudellista huomaavaisuutta?

• Ketkä tarvitsevat rakkaudellisen huomaavaisuuden ilmauksiamme?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 18]

Miten Betuel osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta?

[Kuva s. 21]

Ruutin uskollinen rakkaus oli siunaus Noomille

[Kuvat s. 23]

Rakkaudellista huomaavaisuutta osoitetaan halukkaasti, ilmaistaan nimenomaisilla teoilla ja osoitetaan niille, jotka tarvitsevat apua