Ihmiskunnan ongelmista tulee pian loppu!

”HUMANITAARISELLA toiminnalla on vain rajallisesti arvoa, jos se ei ole osa laajempaa strategista ja poliittista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on pureutua konfliktien perimmäisiin syihin. Kokemus on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että humanitaarinen toiminta ei voi yksin ratkaista ongelmia, jotka ovat perusluonteeltaan poliittisia.” (The State of the World’s Refugees 2000.)

Laajamittaisesta humanitaarisesta toiminnasta huolimatta ihmiskunnan ongelmat kasvavat lakkaamatta. Millaiset ovat mahdollisuudet saada aikaan kestävä poliittinen ratkaisu? Tosiasiassa hyvin pienet. Mutta mistä muualta voisimme etsiä ratkaisua? Apostoli Paavali selitti efesolaiskristityille kirjoittamansa kirjeen alussa eräässä huomionarvoisessa kohdassa, miten Jumala tekee lopun kaikista ihmiskunnan ongelmista. Hän kertoo jopa, mitä välikappaletta Jumala käyttää tässä – välikappaletta, joka pureutuu kaikkien meitä vitsaavien ongelmien perimmäisiin syihin. Katsohan, mitä sanottavaa Paavalilla on Efesolaiskirjeen 1:3–10:ssä.

”Kaiken kokoaminen jälleen yhteen Kristuksessa”

Apostoli Paavali sanoo, että Jumalan päämääränä on ”hallinto [asiainhoito] määräaikojen täyttymisen rajalla”. Mitä tämä tarkoittaa? Se merkitsee sitä, että Jumalalla on määräaika, jolloin hän järjestää ”kaiken kokoamisen jälleen yhteen Kristuksessa, sen mitä on taivaissa ja sen mitä on maan päällä”. (Efesolaisille 1:10.) Jumala on siis käynnistänyt hankkeen kaiken taivaassa ja maan päällä olevan saattamiseksi takaisin sopusointuun ja hänen suoranaisen ohjauksensa alaisuuteen. Raamatunoppinut J. H. Thayer sanoo kiinnostavasti sanasta, joka on käännetty tässä ’jälleen yhteen kokoamiseksi’: ”Saattaa jälleen yhteen itseään varten – – kaiken ja kaikki (sen mikä on tähän asti ollut synnin erottamaa) samaan toveruuden tilaan Kristuksessa.”

Tämä viittaa siihen, että Jumalan täytyy koota kaikki jälleen yhteen ottaen huomioon, miten hajaannus alun alkaenkin tapahtui. Ihmiskunnan historian alussa esivanhempamme Aadam ja Eeva liittyivät Saatana Panettelijan kapinaan Jumalaa vastaan. He halusivat olla riippumattomia Jumalasta, sillä he halusivat  oikeuden päättää itse, mikä oli hyvää ja mikä pahaa. (1. Mooseksen kirja 3:1–5.) Jumalallisen oikeuden mukaisesti heidät karkotettiin Jumalan perheestä ja he menettivät ystävyytensä häneen. He syöksivät ihmiskunnan epätäydellisyyteen, minkä kaikista hirvittävistä seurauksista me nykyään kärsimme (Roomalaisille 5:12).

Pahuutta sallitaan väliaikaisesti

Joku voisi pohtia, miksi Jumala salli Aadamin ja Eevan tehdä näin. Miksi hän ei yksinkertaisesti käyttänyt ylintä valtaansa ja toteuttanut tahtoaan väkisin, niin että meidän ei olisi tarvinnut kokea kaikkea tätä tuskaa ja kärsimystä? Voisi olla houkuttelevaa ajatella näin. Mutta mitä tällainen ylivoiman käyttö olisi todellisuudessa todistanut? Onko sinun mielestäsi ihailtavaa tai hyväksyttävää, jos joku heti ensimmäisen soraäänen kuultuaan murskaa kaiken vastarinnan, koska hänellä on siihen valta? Ei varmastikaan.

Nuo kapinalliset eivät todellisuudessa asettaneet kyseenalaiseksi Jumalan kaikkivoipuutta, vaan pikemminkin hänen hallitsemistapansa oikeellisuuden ja soveliaisuuden. Ratkaistakseen pysyvästi heidän herättämänsä keskeiset kiistakysymykset Jehova on antanut luomustensa hoitaa omia asioitaan rajallisen ajan ilman hänen suoranaista valvontaansa (Saarnaaja 3:1; Luukas 21:24). Kun tuo aika täyttyy, hän puuttuu asioihin ja ottaa maapallon jälleen kokonaan hallintaansa. Siihen mennessä on käynyt täysin selväksi, että hänen hallitsemistapansa on ainoa tapa taata pysyvä rauha, onnellisuus ja hyvinvointi maan asukkaille. Silloin kaikki maailman sortajat hävitetään ikuisiksi ajoiksi. (Psalmit 72:12–14; Daniel 2:44.)

”Ennen maailman perustamista”

Jehova teki tämän suunnitelman jo kauan sitten – Paavalin sanoin ”ennen maailman perustamista” (Efesolaisille 1:4). Tämä ei tarkoita ennen maan tai Aadamin ja Eevan luomista. Tuo maailma oli ”erittäin hyvä”, eikä kapina ollut vielä puhjennut (1. Mooseksen kirja 1:31). Mitä ”maailmaa” apostoli Paavali sitten tarkoitti? Aadamin ja Eevan lasten muodostamaa maailmaa eli syntistä, epätäydellistä ihmismaailmaa, joka voitaisiin lunastaa. Jo ennen ensimmäisenkään lapsen syntymää Jehova tiesi, miten hän järjestäisi Aadamin lunastuskelpoisten jälkeläisten vapautuksen. (Roomalaisille 8:20.)

Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että kaikkeuden suvereenin Hallitsijan täytyisi toimia samalla tavalla kuin ihmiset toimivat. Ihmiset tietävät, että jotakin odottamatonta voi tapahtua, joten he tekevät monenlaisia yksityiskohtaisia suunnitelmia. Mutta kaikkivaltias Jumala vain tuo julki tarkoituksensa ja täyttää sen. Paavali kuitenkin selittää, miten Jehova päätti järjestää ihmiskunnan pysyvän vapautuksen.

Kuka tuo vapautuksen?

Paavali selittää, että hengellä voidelluilla Kristuksen opetuslapsilla on aivan erityinen osuus Aadamin synnin aiheuttaman vahingon korjaamisessa. Paavali sanoo, että Jehova ”valitsi meidät – – [Kristuksen] yhteydessä” hallitsemaan Kristuksen kanssa hänen taivaallisessa Valtakunnassaan. Selittäessään asiaa lähemmin Paavali sanoo, että Jehova ”määräsi ennalta meidät otettavaksi Jeesuksen Kristuksen kautta pojiksi itselleen”. (Efesolaisille 1:4, 5.) Jehova ei tietenkään valinnut eli määrännyt heitä ennalta yksilöinä. Hän kuitenkin määräsi ennalta, että olisi ryhmä uskollisia ja vihkiytyneitä ihmisiä, jotka yhdessä Kristuksen kanssa tekisivät tyhjäksi sen vahingon, jonka Saatana Panettelija sekä Aadam ja Eeva olivat aiheuttaneet ihmiskunnalle. (Luukas 12:32; Heprealaisille 2:14–18.)

Miten hämmästyttävää! Kun Saatana alun perin kyseenalaisti Jumalan suvereeniuden, hän antoi ymmärtää, että Jumalan ihmisluomukset olivat viallisia – että he kaikki kapinoisivat Jumalan hallitusvaltaa vastaan, jos paine tai houkutus kävisi riittävän suureksi (Job 1:7–12; 2:2–5). Jehova Jumala ilmaisi aikanaan ”loistoisan ansaitsemattoman hyvyytensä” vaikuttavalla tavalla, kun hän osoitti luottamuksensa maallisiin luomuksiinsa ottamalla  Aadamin syntisestä perheestä joitakuita hengellisiksi lapsikseen. Tähän pieneen ryhmään kuuluvat otettaisiin palvelemaan taivaassa. Mitä tarkoitusta varten? (Efesolaisille 1:3–6; Johannes 14:2, 3; 1. Tessalonikalaisille 4:15–17; 1. Pietarin kirje 1:3, 4.)

Näistä Jumalan ottopojista tulee apostoli Paavalin sanojen mukaan ”perijätovereita Kristuksen kanssa” tämän taivaallisessa Valtakunnassa (Roomalaisille 8:14–17). Kuninkaina ja pappeina he tulevat osallistumaan ihmiskunnan vapauttamiseen siitä tuskasta ja kärsimyksestä, jota ihmiset nykyään kokevat (Ilmestys 5:10). ”Koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa tähän saakka”, mutta pian nämä valitut Jumalan pojat tarttuvat toimeen Jeesuksen Kristuksen johdolla. Silloin kaikki tottelevaiset ihmiset ”vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta” takaisin ”Jumalan lasten loistoisaan vapauteen”. (Roomalaisille 8:18–22.)

”Vapautus lunnaiden perusteella”

Kaiken tämän on tehnyt mahdolliseksi Jeesuksen Kristuksen lunastusuhri, joka on varmastikin kaikkein vaikuttavin ja suurenmoisin ilmaus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä lunastuskelpoista ihmismaailmaa kohtaan. Paavali kirjoittaa: ”Hänen [Jeesuksen Kristuksen] välityksellään meillä on vapautus lunnaiden perusteella hänen verensä kautta, niin, hairahdustemme anteeksianto hänen ansaitsemattoman hyvyytensä rikkauden mukaan.” (Efesolaisille 1:7.)

Jeesus Kristus on avainasemassa Jumalan tarkoituksen toteuttamisessa (Heprealaisille 2:10). Jeesuksen lunastusuhri antaa Jehovalle laillisen perusteen ottaa joitakuita Aadamin jälkeläisiä taivaalliseen perheeseensä ja vapauttaa ihmiskunta Aadamin synnin seurauksista kuitenkaan horjuttamatta luottamusta Hänen lakeihinsa ja periaatteisiinsa. (Matteus 20:28; 1. Timoteukselle 2:6.) Jehova on toiminut tavalla, joka on sopusoinnussa hänen vanhurskautensa kanssa ja täyttää täydellisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. (Roomalaisille 3:22–26.)

Jumalan ”pyhä salaisuus”

Tuhansiin vuosiin Jumala ei paljastanut täsmällisesti, miten hän täyttäisi maata koskevan tarkoituksensa. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla hän kuitenkin ”[teki] meille [kristityille] tunnetuksi tahtonsa pyhän salaisuuden” (Efesolaisille 1:9). Paavali ja muut voidellut kristityt ymmärsivät selvästi, millainen suurenmoinen tehtävä Jeesukselle Kristukselle oli annettu Jumalan tarkoituksen toteuttamiseksi. He alkoivat ymmärtää myös, millainen erityinen tehtävä heillä itsellään olisi Kristuksen perijätovereina hänen taivaallisessa Valtakunnassaan. (Efesolaisille 3:5, 6, 8–11.) Välikappale, jota Jumala käyttää pysyvän rauhan tuomiseksi niin taivaisiin kuin maan päällekin, on tosiaan Jeesuksen Kristuksen ja hänen hallitsijatovereittensa käsissä oleva Valtakunta-hallitus (Matteus 6:9, 10). Sen välityksellä Jehova palauttaa maapallon alkuperäisen tarkoituksensa mukaiseen tilaan (Jesaja 45:18; 65:21–23; Apostolien teot 3:21).

Jehovan määräaika ryhtyä suoraan toimintaan maan vapauttamiseksi sorrosta ja epäoikeudenmukaisuudesta koittaa lähitulevaisuudessa. Todellisuudessa Jehova kuitenkin aloitti ennallistamisen jo helluntaina vuonna 33. Miten? Silloin hän alkoi koota ”sitä mikä on taivaissa” eli niitä, jotka tulevat hallitsemaan Kristuksen kanssa taivaissa. Myös efesolaiskristityt kuuluivat heihin (Efesolaisille 2:4–7). Meidän aikanamme Jehova on  koonnut ”sitä mikä on maan päällä”. (Efesolaisille 1:10.) Maailmanlaajuisen saarnaamiskampanjan välityksellä hän tekee kaikille kansoille tunnetuksi hyvän uutisen Jeesuksen Kristuksen käsissä olevasta Valtakunta-hallituksestaan. Niitä jotka osoittavat vastakaikua, kootaan parhaillaan hengelliseen suojapaikkaan, jossa he voivat parantua hengellisesti (Johannes 10:16). Puhdistetussa paratiisimaassa he ovat pian täysin vapaita kaikesta epäoikeudenmukaisuudesta ja kärsimyksestä (2. Pietarin kirje 3:13; Ilmestys 11:18).

Ahtaalla olevan ihmiskunnan auttamisessa on humanitaarisen toiminnan ansiosta otettu ”monia erinomaisia edistysaskeleita” (The State of the World’s Children 2000). Kaikkein erinomaisin edistysaskel tulee kuitenkin olemaan se, että Kristus Jeesus ja ne, jotka hallitsevat hänen kanssaan taivaallisessa Valtakunta-hallituksessa, puuttuvat pian asioihin. He ratkaisevat pysyvästi kaikki konfliktit ja muut meitä ahdistavat epäkohdat pureutumalla niiden perimmäisiin syihin. He tekevät lopun kaikista ihmiskunnan ongelmista. (Ilmestys 21:1–4.)

[Kuvat s. 4]

Humanitaarinen toiminta ei ole ratkaissut ihmiskunnan ongelmia

[Kuva s. 6]

Kristuksen lunastusuhri antoi ihmiskunnalle mahdollisuuden vapautua Aadamin synnistä

[Kuva s. 7]

Hengellisen suojeluksen saaminen ja hengellinen parantuminen on nykyään mahdollista

[Kuvat s. 7]

Pian messiaaninen Valtakunta tuo täydellisen vapautuksen ongelmista