Noudata kuninkaiden mallia

”Hänen on kirjoitettava itselleen kirjaan jäljennös tästä laista – –. Ja sen on oltava hänen luonaan, ja hänen on luettava sitä kaikkina elämänsä päivinä.” (5. MOOSEKSEN KIRJA 17:18, 19)

1. Keiden kaltainen kristitty saattaisi haluta olla?

SINUN voi olla vaikea kuvitella itseäsi kuninkaaksi tai kuningattareksi. Kukapa uskollinen kristitty tai Raamatun tutkija ajattelisikaan käyttävänsä kuninkaallista valtaa, kuten hyvät kuninkaat Daavid, Josia, Hiskia tai Josafat? Silti sinä voit olla ja sinun pitäisikin olla heidän kaltaisensa ainakin yhdellä erityisellä tavalla. Mikä se on? Entä miksi sinun pitäisi haluta olla heidän kaltaisensa tässä suhteessa?

2, 3. Mitä Jehova näki ennalta ihmiskuninkaan suhteen, ja mitä tällaisen kuninkaan oli määrä tehdä?

² Jumala näki ennalta Mooseksen päivinä – kauan ennen kuin Hän hyväksyi israelilaisille ihmiskuninkaan – että Hänen kansansa haluaisi kuninkaan. Siksi hän henkeytti Mooseksen sisällyttämään lakiliittoon tähän liittyviä ohjeita. Nämä ohjeet oli annettu kuningasta varten.

³ Jumala sanoi: ”Kun lopulta tulet siihen maahan, jonka Jehova, sinun Jumalasi, sinulle antaa, – – ja olet sanonut: ’Tahdon asettaa itselleni kuninkaan niin kuin kaikki ympärilläni olevat kansakunnat’, niin sinun tulee ehdottomasti asettaa itsellesi kuningas, jonka Jehova, sinun Jumalasi, valitsee. – – Ja on tapahduttava, että kun hän nousee valtakuntansa valtaistuimelle, hänen on kirjoitettava itselleen kirjaan jäljennös tästä laista – –. Ja sen on oltava hänen luonaan, ja hänen on luettava sitä kaikkina elämänsä päivinä, jotta hän oppisi pelkäämään Jehovaa, Jumalaansa, pitääkseen kaikki tämän lain sanat ja nämä säännökset tekemällä niiden mukaan.” (5. Mooseksen kirja 17:14–19.)

4. Mitä sisältyi ohjeisiin, jotka Jumala antoi kuninkaita varten?

⁴ Kuninkaan, jonka Jehova valitsisi palvojilleen, piti siis tehdä oma jäljennös samoista kirjoituksista, jotka sinä voit löytää omasta Raamatustasi. Sitten kuninkaan piti lukea tuota jäljennöstä päivittäin, toistuvasti. Kyseessä ei ollut mikään muistiharjoitus. Se oli opiskelua, ja sillä oli hyödyllinen tavoite. Ollakseen Jehovalle otollinen kuninkaan piti tutkia jatkuvasti henkeytettyjä kirjoituksia, koska ne auttaisivat häntä kehittämään ja säilyttämään oikean sydämentilan. Niiden tutkiminen auttaisi häntä myös onnistumaan tehtävässään ja olemaan ymmärtäväinen. (2. Kuninkaiden kirja 22:8–13; Sananlaskut 1:1–4.)

Ota kuninkaan tavoin vastaan opetusta

5. Mitkä Raamatun osat kuningas Daavidin oli määrä jäljentää ja lukea, ja millaisia tunteita se hänessä herätti?

⁵ Mitähän tämä merkitsi Daavidille, kun hänestä tuli Israelin kuningas? Hänen piti tehdä jäljennös Pentateukista, Mooseksen viidestä kirjasta. Ajattele, miten syvästi Daavidin mieleen ja sydämeen on täytynyt vaikuttaa sen, että hän luki omin silmin Lakia ja kirjoitti siitä omin käsin jäljennöksen. Todennäköisesti Mooses oli kirjoittanut myös Jobin kirjan sekä  psalmit 90 ja 91. Jäljensikö Daavid nekin? Kenties. Lisäksi hänen saatavillaan olivat luultavasti Joosuan, Tuomarien ja Ruutin kirjat. Huomaat siis, että kuningas Daavidin oli määrä lukea ja omaksua melkoinen osa Raamattua. On myös syytä uskoa, että hän teki juuri näin. Tätä tukevat hänen Jumalan laista esittämänsä sanat, jotka löytyvät nykyään psalmista 19:7–11.

6. Miksi voimme olla varmoja siitä, että Jeesus oli esi-isänsä Daavidin tavoin kiinnostunut Raamatun kirjoituksista?

⁶ Suurempi Daavid – Jeesus, Daavidin Poika – noudatti samaa mallia. Jeesuksella oli tapana mennä paikalliseen synagogaan joka viikko. Siellä hän kuuli, kuinka Raamattua luettiin ja selitettiin. Toisinaan Jeesus itsekin luki julkisesti ääneen Jumalan sanaa ja selitti, miten se soveltui käytäntöön. (Luukas 4:16–21.) On helppo havaita, että hän tunsi hyvin Raamatun kirjoitukset. Pelkästään lukemalla evankeliumikertomuksia voi panna merkille, miten usein Jeesus sanoi ”on kirjoitettu” tai muilla tavoin viittasi nimenomaisiin raamatunkohtiin. Esimerkiksi vuorisaarnassaan, jonka Matteus kirjoitti muistiin, Jeesus lainasi Raamatun heprealaisia kirjoituksia 21 kertaa. (Matteus 4:4–10; 7:29; 11:10; 21:13; 26:24, 31; Johannes 6:31, 45; 8:17.)

7. Miten Jeesus erosi uskonnollisista johtajista?

⁷ Jeesus noudatti psalmissa 1:1–3 olevaa neuvoa: ”Onnellinen on se mies, joka ei ole vaeltanut jumalattomien neuvon mukaan – – vaan iloitsee Jehovan laista ja lukee hänen lakiaan hiljaisella äänellä päivin ja öin. – – kaikki, mitä hän tekee, menestyy.” Hän toimi aivan päinvastoin kuin silloiset uskonnolliset johtajat, jotka olivat ”istuutuneet Mooseksen istuimelle”, mutta jättivät huomiotta ”Jehovan lain” (Matteus 23:2–4).

8. Miksi juutalaiset uskonnolliset johtajat lukivat ja tutkivat Raamattua turhaan?

⁸ Joitakuita saattaa kuitenkin hämmentää eräs raamatunkohta, joka voidaan tulkita niin, ettei Jeesus olisi pitänyt Raamatun tutkimista kovin suotavana. Johanneksen 5:39, 40:ssä kerrotaan, mitä Jeesus sanoi joillekuille aikalaisilleen: ”Te tutkitte Raamatun kirjoituksia, koska te luulette, että niiden avulla teillä tulee olemaan ikuinen elämä, ja juuri ne todistavat minusta. Ja kuitenkaan ette tahdo tulla minun luokseni, jotta teillä olisi elämä.” Jeesus ei näin sanoessaan suinkaan yrittänyt estellä juutalaisia kuulijoitaan tutkimasta Raamatun kirjoituksia. Hän pikemminkin paljasti heidän ulkokultaisuutensa ja epäjohdonmukaisuutensa. He tajusivat, että Raamatun kirjoitukset saattoivat opastaa heidät ikuiseen elämään, mutta juuri noiden kirjoitusten, joita he tutkivat, olisi pitänyt myös johdattaa heidät Messiaan, Jeesuksen, luo. Siitä huolimatta he kieltäytyivät hyväksymästä häntä. Tutkimisesta ei siis ollut mitään hyötyä, koska he eivät olleet vilpittömiä eivätkä ottaneet opetusta vastaan. (5. Mooseksen kirja 18:15; Luukas 11:52; Johannes 7:47, 48.)

9. Minkä erinomaisen esimerkin apostolit ja entisaikojen profeetat antoivat?

⁹ Miten erilaisia olivatkaan Jeesuksen opetuslapset, apostolit mukaan luettuina! He tutkivat ’pyhiä kirjoituksia, jotka voivat tehdä ihmisen viisaaksi, jotta hän pelastuisi’ (2. Timoteukselle 3:15). Näin he olivat niiden entisaikojen profeettojen kaltaisia, jotka ”tiedustelivat ahkerasti ja tutkivat huolellisesti” asioita. Nuo profeetat eivät tutkineet niitä vain innostuksen puuskassa, joka olisi mennyt ohi muutamassa kuukaudessa tai vuodessa. Apostoli Pietari sanoo, että he ”tutkivat jatkuvasti” varsinkin sitä,  mikä koski Kristusta ja kirkkautta, joka liittyy hänen tehtäväänsä ihmiskunnan pelastajana. Ensimmäisessä kirjeessään Pietari otti 34 lainausta kymmenestä Raamatun kirjasta. (1. Pietarin kirje 1:10, 11.)

10. Miksi meidän kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita Raamatun tutkimisesta?

¹⁰ Muinaisen Israelin kuninkaille annettiin siis selvästikin tehtäväksi tutkia huolellisesti Jumalan sanaa. Jeesuskin noudatti tätä tapaa. Ja sen tutkiminen kuului myös niiden velvollisuuksiin, jotka tulisivat hallitsemaan Kristuksen kanssa kuninkaina taivaassa (Luukas 22:28–30; Roomalaisille 8:17; 2. Timoteukselle 2:12; Ilmestys 5:10; 20:6). Tämä kuninkaallinen malli on aivan yhtä tarpeellinen nykyään meille kaikille, jotka odotamme saavamme siunauksia maan päällä Valtakunnan hallinnon alaisuudessa (Matteus 25:34, 46).

Hanke kuninkaille ja sinulle

11. a) Mikä vaara kristityillä on, kun on kyse tutkimisesta? b) Mitkä kysymykset meidän olisi hyvä tehdä itsellemme?

¹¹ Painokkaasti ja rehellisesti sanottuna jokaisen tosi kristityn pitäisi omakohtaisesti perehtyä Raamattuun. Se ei ole tarpeen ainoastaan silloin, kun alun perin alkaa tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Meidän kaikkien pitäisi päättää, ettemme ole sellaisia kuin jotkut apostoli Paavalin aikalaiset, jotka jonkin ajan kuluttua alkoivat laiminlyödä henkilökohtaista tutkimista. He oppivat ”Jumalan pyhien julistusten alkeisasiat”, esimerkiksi ”Kristusta koskevan alkeisopin”. He eivät kuitenkaan jatkaneet tutkimista ja siten ’pyrkineet kypsyyteen’. (Heprealaisille 5:12–6:3.) Voimme näin ollen kysyä itseltämme: mitä ajattelen Jumalan sanan henkilökohtaisesta tutkimisesta, olenpa ollut kristillisen seurakunnan yhteydessä vasta jonkin aikaa tai vuosikymmeniä? Paavali rukoili, että hänen aikansa kristityt ’kasvaisivat Jumalan täsmällisessä tuntemuksessa’. Ilmaisenko, että itsekin haluan sitä? (Kolossalaisille 1:9, 10.)

12. Miksi on tärkeää tuntea jatkuvasti mieltymystä Jumalan sanaan?

¹² Hyvien tutkimistapojen avain on, että kehittää mieltymyksen Jumalan sanaan. Psalmi 119:14–16 osoittaa, että kun miettii säännöllisesti ja määrätietoisesti Jumalan sanaa, siitä alkaa saada iloa. Tämä pitää jälleen paikkansa riippumatta siitä, miten pitkään on ollut kristitty. Tätä korostaa Timoteuksen esimerkki. Vaikka tämä kristitty vanhin palveli jo ”hyvänä Kristuksen Jeesuksen sotilaana”, hänen piti Paavalin kehotuksen mukaan tehdä kaikkensa käsitelläkseen ”totuuden sanaa oikein” (2. Timoteukselle 2:3, 15; 1. Timoteukselle 4:15). ”Kaikkensa” tekemiseen liittyy selvästikin se, että noudattaa hyviä tutkimistapoja.

13. a) Miten Raamatun tutkimiseen voisi saada enemmän aikaa? b) Millaisia muutoksia sinä pystyisit tekemään saadaksesi aikaa tutkimiseen?

¹³ Askel kohti hyviä tutkimistapoja on se, että varaa säännöllisesti aikaa Raamatun tutkimiseen. Miten olet onnistunut tässä? Onpa rehellinen vastauksesi mikä tahansa, niin uskoisitko hyötyväsi, jos käyttäisit enemmän aikaa henkilökohtaiseen tutkimiseen? Mistä järjestää siihen enemmän aikaa, saatat miettiä. Jotkut ovat lisänneet tehokkaaseen Raamatun tutkimiseen käytettävää aikaa nousemalla aamulla hieman aikaisemmin. He saattavat lukea Raamattua 15 minuutin ajan tai keskittyä muuhun henkilökohtaiseen tutkimiseen. Tai entä jos muuttaisit hiukan viikko-ohjelmaasi? Jos sinulla on tapana esimerkiksi lukea sanomalehteä useimpina päivinä tai katsoa iltauutiset televisiosta, niin olisiko mahdollista jättää tämä väliin yhtenä päivänä viikossa? Voisit tuona päivänä lisätä sen ajan Raamatun tutkimiseen. Jos yhtenä päivänä viikossa uhraisit puolisen tuntia henkilökohtaiseen tutkimiseen uutisten katselun asemesta, siitä kertyisi vuodessa yli 25 tuntia. Kuvittele, miten hyödyllistä olisi lisätä 25 tuntia Raamatun lukemiseen tai tutkimiseen! Tässä on vielä yksi ehdotus: Erittele tulevalla viikolla joka ilta, mitä olet päivän mittaan tehnyt. Katso, löydätkö jotain sellaista, minkä voisit jättää tekemättä tai mitä voisit vähentää, jotta Raamatun lukemiseen tai tutkimiseen jäisi enemmän aikaa. (Efesolaisille 5:15, 16.)

14, 15. a) Miksi tavoitteet ovat tärkeitä henkilökohtaisessa tutkimisessa? b) Mitä tavoitteita Raamatun lukemiselle voi asettaa?

¹⁴ Mikä tekee tutkimisen helpommaksi,  miellyttävämmäksi? Se että on tavoitteita. Mitä realistisia tutkimistavoitteita sinä voisit asettaa? Monille sopii aluksi tavoite lukea koko Raamattu läpi. Kenties olet tähän mennessä lukenut aika ajoin osia Raamatusta ja hyötynyt siitä. Voisitko nyt päättää lukea läpi koko Raamatun? Voisit ensiksi yrittää lukea neljä evankeliumia ja seuraavaksi vaikkapa loput Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista. Saatuasi näin tyydytystä ja hyötyä voit seuraavaksi pyrkiä lukemaan vähitellen läpi Mooseksen kirjat ja historialliset kirjat aina Esterin kirjan loppuun saakka. Päästyäsi näin pitkälle toteat, että on realistisesti mahdollista lukea läpi loput Raamatusta. Eräs noin 65-vuotiaana kristityksi tullut nainen kirjoitti Raamattunsa kannen sisäpuolelle päivämäärän, jona hän alkoi lukea sitä läpi, ja myöhemmin päivämäärän, jona hän pääsi loppuun. Nyt hänellä on siellä viisi paria päivämääriä! (5. Mooseksen kirja 32:45–47.) Eikä hän lukenut tekstiä tietokoneen näyttöpäätteeltä tai paperitulosteelta, vaan suoraan Raamatusta.

¹⁵ Jotkut, jotka ovat jo saavuttaneet tavoitteensa lukea koko Raamattu läpi, yrittävät nyt muilla tavoin tehdä tutkimisesta tuottoisampaa ja palkitsevampaa. Yksi tapa on tutkia jotakin valittua aineistoa ennen seuraavaksi vuorossa olevan Raamatun kirjan lukemista. Teoksissa ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen” ja Raamatun ymmärtämisen opas on erinomaista aineistoa siitä, millainen on kyseisen Raamatun kirjan historiallinen tausta ja tyyli ja miten siitä voi hyötyä. *

16. Keiden esimerkkiä meidän ei pitäisi noudattaa, kun tutkimme Raamattua?

¹⁶ Vältä tutkimisesi aikana monille niin sanotuille raamatunoppineille yleistä suhtautumistapaa. He panevat ylen määrin painoa tekstin erittelemiseen, ikään kuin Raamattu olisi lähtöisin ihmisistä. Jotkut heistä yrittävät määrittää kullekin kirjalle tietyn kohderyhmän tai kuvitella, mikä tavoite tai oletettu näkökanta kunkin kirjan kirjoittaneella ihmisellä oli mielessään. Sellainen inhimillinen järkeily voi johtaa siihen, että Raamatun kirjoilla katsotaan olevan vain historiallista arvoa tai niiden ajatellaan vain kuvastavan jotakin uskonnon kehitysvaihetta. Toiset oppineet keskittyvät tutkimaan sanoja, kuten Raamatun kirjallisuuden kieltä. He syventyvät enemmän sanojen alkuperän tutkimiseen ja niiden heprean- ja kreikankielisen merkityksen määrittelemiseen kuin Jumalan sanoman sisällykseen. Luulisitko tällaisten tutkimistapojen olevan omiaan synnyttämään syvää ja toimintaan kannustavaa uskoa? (1. Tessalonikalaisille 2:13.)

17. Miksi meidän tulee nähdä, että Raamatulla on sanoma kaikille?

¹⁷ Ovatko oppineiden päätelmät edes järkeviä? Onko totta, että jokaisella Raamatun kirjalla on vain yksi keskeinen ajatus tai että se on tarkoitettu ainoastaan yhdelle kohderyhmälle? (1. Korinttilaisille 1:19–21.) Tosiasia on, että Jumalan sanan kirjoilla on pysyvää arvoa kaikenikäisille ja kaikilta elämänaloilta oleville ihmisille. Vaikka jokin kirja olisi alkuaan osoitettu yhdelle ihmiselle, esimerkiksi Timoteukselle tai Titukselle, tai jollekin ryhmälle, kenties galatalaisille tai filippiläisille, me kaikki voimme ja meidän pitäisi tutkia noita kirjoja. Ne ovat tärkeitä meille kaikille, ja yksi kirja voi käsitellä monia aiheita ja hyödyttää monia kohderyhmiä. Raamatun sanoma on yleismaailmallinen, ja tämän valossa voidaan ymmärtää,  miksi se on käännetty eri kielille kautta koko maailman. (Roomalaisille 15:4.)

Hyötyä sinulle ja muille

18. Mitä sinun pitäisi miettiä lukiessasi Jumalan sanaa?

¹⁸ Sinun on tutkiessasi erittäin hyödyllistä pyrkiä ymmärtämään Raamattua ja yrittää nähdä yksityiskohdat oikeissa suhteissaan (Sananlaskut 2:3–5; 4:7). Se mitä Jehova on paljastanut Sanansa välityksellä, liittyy läheisesti hänen tarkoitukseensa. Mieti siis lukiessasi, mikä yhteys noilla asioilla ja neuvoilla on siihen. Saatat pohtia, miten jokin tapaus, ajatus tai ennustus liittyy Jehovan tarkoitukseen. Kysy itseltäsi: Mitä tämä kertoo minulle Jehovasta? Miten se liittyy Jumalan tarkoituksen toteutumiseen hänen Valtakuntansa välityksellä? Saattaisit edelleen miettiä: Miten voin käyttää tätä tietoa? Pystynkö hyödyntämään sitä opettaessani tai neuvoessani toisia Raamatun perusteella? (Joosua 1:8.)

19. Kuka hyötyy, kun kerrot oppimastasi toisille? Selitä.

¹⁹ Toisten ajattelemisesta on hyötyä muullakin tavoin. Kun luet ja tutkit Raamattua, opit uusia asioita ja saat uusia näkökulmia. Yritä sisällyttää näitä rakentaviin keskusteluihin, joita käyt perheesi jäsenten ja muiden kanssa. Tällaiset keskustelut ovat epäilemättä antoisia, jos käyt niitä sopivina aikoina ja tekemättä numeroa itsestäsi. Kun kerrot vilpittömästi ja innostuneesti, mitä olet oppinut tai mitkä piirteet olivat mielestäsi kiinnostavia, tuo tieto tekee todennäköisesti suuremman vaikutuksen toisiin. Lisäksi siitä on hyötyä itsellesi. Miten? Asiantuntijat ovat panneet merkille, että ihminen muistaa oppimansa tai lukemansa pitempään, jos hän sen ollessa vielä tuoreena hänen mielessään käyttää sitä tai toistaa sen, esimerkiksi kertoo siitä toisille. *

20. Miksi on hyödyllistä lukea Raamattua toistuvasti?

²⁰ Joka kerta kun luet läpi jonkin Raamatun kirjan, saat varmasti uutta tietoa. Kohdat, jotka eivät aiemmin pysäyttäneet sinua, tekevät sinuun nyt vaikutuksen. Ne saavat uutta merkitystä.  Tämän pitäisi tähdentää sitä, että Raamatun kirjat eivät ole vain ihmisten tuottamaa kirjallisuutta vaan aarteita, joita voit tutkia toistuvasti ja joista voit hyötyä. Muista, että kuninkaan, esimerkiksi Daavidin, oli ”luettava sitä kaikkina elämänsä päivinä”.

21. Mitä voit odottaa saavasi, jos lisäät Jumalan sanan tutkimista?

²¹ Ne jotka käyttävät aikaa Raamatun syvälliseen tutkimiseen, hyötyvät valtavasti. He saavat hengellisiä jalokiviä ja ymmärrystä. Heidän suhteensa Jumalaan tulee lujemmaksi, läheisemmäksi. Heistä tulee lisäksi yhä arvokkaampi apu perheensä jäsenille, kristillisen seurakunnan veljille ja sisarille ja niille, jotka eivät vielä palvo Jehovaa. (Roomalaisille 10:9–14; 1. Timoteukselle 4:16.)

[Alaviitteet]

Muistatko?

• Mitä Israelin kuninkaiden oli määrä tehdä?

• Millaisen esimerkin Jeesus ja apostolit antoivat Raamatun tutkimisesta?

• Mitä muutoksia voit tehdä saadaksesi lisää aikaa henkilökohtaiseen tutkimiseen?

• Millainen asenne sinulla tulisi olla, kun alat tutkia Jumalan sanaa?

[Tutkistelukysymykset]

[Tekstiruutu s. 15]

”Käsissämme”

”Jos haluamme – – Raamatun hakemiston, emme voi löytää Internetiä parempaa välinettä. Mutta jos haluamme lukea Raamattua, tutkia sitä, ajatella sitä, miettiä sitä, sen pitäisi olla meillä käsissämme, sillä vain siten voimme saada sen mieleemme ja sydämeemme.” (Gertrude Himmelfarb, tunnettu emeritusprofessori New Yorkin kaupunginyliopistosta.)