Opettele ja opeta kristillistä moraalia

”Sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi?” (ROOMALAISILLE 2:21)

1, 2. Mitä syitä sinulla on haluta tutkia Raamattua?

SINULLA on monia syitä tutkia Jumalan sanaa. Haluat varmaankin tietää siinä esitetyt tosiasiat: mitä se kertoo ihmisistä, tapahtumista, paikoista ja muusta. Haluat tietää opillisen totuuden – vastakohdaksi väärille uskonnollisille opetuksille, joita ovat esimerkiksi kolminaisuus ja helvetintuli (Johannes 8:32). Sinun tulisi lisäksi haluta tutustua paremmin Jehovaan, niin että voit olla enemmän hänen kaltaisensa ja vaeltaa hänen edessään oikein (1. Kuninkaiden kirja 15:4, 5).

² Edelliseen liittyvä, merkittävä syy tutkia Jumalan sanaa on se, että se tekee sinut päteväksi opettamaan toisia: läheisiä ystäviä, tuttavia ja jopa niitä, joita et vielä tunne. Tämän tekeminen ei ole tosi kristityille valinnainen asia. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, – – opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.)

3, 4. Miksi opettaminen Jeesuksen käskyn mukaisesti on kunnioitettavaa?

³ Raamatun tutkiminen siksi, että haluaa opettaa toisia, on kunnioitettavaa ja voi tuottaa kestävää tyydytystä. Opettamista on pitkään pidetty arvostettuna ammattina. Eräässä tietosanakirjassa sanotaan: ”Juutalaisten keskuudessa monet aikuiset pitivät opettajia oppaina pelastukseen ja kehottivat lapsia kunnioittamaan opettajiaan jopa enemmän kuin  vanhempiaan.” (Encarta Encyclopedia.) Erityisen kunnioitettavaa on se, että kristityt opettavat itseään tutkimalla Raamattua ja sitten opettavat toisia.

⁴ ”Opetustyössä on enemmän ihmisiä kuin missään muussa ammatissa. Koko maailmassa työskentelee opettajina noin 48 miljoonaa miestä ja naista.” (The World Book Encyclopedia.) Opettajille on uskottu mahdollisuus vaikuttaa nuorten mieliin, ja tuo vaikutus voi ulottua vuosien päähän. Sinun työsi on vielä kauaskantoisempaa, kun noudatat Jeesuksen käskyä opettaa toisia, sillä se voi vaikuttaa heidän ikuiseen tulevaisuuteensa. Apostoli Paavali korosti tätä, kun hän kehotti Timoteusta: ”Kiinnitä alituista huomiota itseesi ja opetukseesi. Pysy näissä asioissa, sillä näin tekemällä tulet pelastamaan sekä itsesi että ne, jotka sinua kuuntelevat.” (1. Timoteukselle 4:16.) Opetukseesi liittyy siis pelastuminen.

5. Miksi kristillinen opetus on kaikkein arvokkainta?

⁵ Valtuutus ja ohjaus opettaa itseään ja toisia tulee korkeimmasta Lähteestä, kaikkeuden Suvereenilta. Jo se seikka nostaa tämän alan opetuksen arvokkaammaksi kuin mikään maallinen opetus on, olipa kyse perusasioista, ammattitaidoista tai peräti lääketieteen erikoisaloista. Kristilliseen opetukseen sisältyy se, että oppilas oppii jäljittelemään Jumalan Poikaa, Kristusta Jeesusta, ja opettamaan toisia toimimaan samoin (Johannes 15:10).

Miksi opettaa itseään?

6, 7. a) Miksi meidän täytyy ensin opettaa itseämme? b) Missä mielessä ensimmäisen vuosisadan juutalaiset eivät täyttäneet tehtäväänsä opettajina?

⁶ Miksi sanotaan, että meidän täytyy ensiksi opettaa itseämme? Emme voi opettaa asianmukaisesti toisia, ellemme ole ensin opettaneet itseämme. Paavali tähdensi tätä ajatuksia herättävillä kysymyksillään, jotka olivat tärkeitä silloisille juutalaisille, mutta joihin nykyään elävien kristittyjenkin tulee suhtautua vakavasti. Paavali kysyi: ”Sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi? Sinä, joka saarnaat: ’Älä varasta’, varastatko itse? Sinä, joka sanot: ’Älä tee aviorikosta’, teetkö itse aviorikoksen? Sinä, joka kammoksut epäjumalia, ryöstätkö itse temppeleitä? Sinä, joka olet ylpeä laista, häpäisetkö itse Jumalaa rikkomalla Lain?” (Roomalaisille 2:21–23.)

⁷ Paavali nosti retoristen kysymysten avulla esiin kaksi kymmenessä käskyssä suoraan mainittua väärää tekoa: älä varasta äläkä tee aviorikosta (2. Mooseksen kirja 20:14, 15). Jotkut Paavalin päivien juutalaiset olivat ylpeitä siitä,  että heillä oli Jumalan laki. ’Heille oli suullisesti opetettu Lakia, ja he olivat vakuuttuneita siitä, että he olivat sokeiden oppaita ja pimeydessä olevien valo, lasten opettajia.’ (Roomalaisille 2:17–20.) Jotkut olivat kuitenkin ulkokultaisia, sillä salassa he kyllä varastivat tai tekivät aviorikoksia. Tämä tuotti häpeää sekä Laille että sen Antajalle taivaassa. He olivat kaikkea muuta kuin päteviä opettamaan toisia; todellisuudessa he eivät opettaneet edes itseään.

8. Miten jotkut Paavalin päivien juutalaiset saattoivat ’ryöstää temppeleitä’?

⁸ Paavali mainitsi temppeleiden ryöstämisen. Syyllistyivätkö jotkut juutalaiset kirjaimellisesti sellaiseen vai mitä Paavalilla oli mielessään? Koska asiaa ei tässä raamatunkohdassa selitetä tarkemmin, emme voi sanoa ehdottoman varmasti, miten jotkut juutalaiset ’ryöstivät temppeleitä’. Efesoksen kaupungin kansleri oli aiemmin sanonut, että Paavalin kumppanit eivät olleet ”temppelien ryöstäjiä”. Tämä viittaa siihen, että ainakin joidenkuiden mielestä juutalaisia oli syytä epäillä siitä. (Apostolien teot 19:29–37.) Käyttivätkö he henkilökohtaisesti tai myivätkö he arvotavaroita, jotka valloittajat tai uskonnolliset kiihkoilijat olivat ryöstäneet pakanatemppeleistä? Jumalan lain mukaan epäjumalissa olevaa kultaa ja hopeaa ei saanut ottaa omaan käyttöön vaan se piti tuhota (5. Mooseksen kirja 7:25). * Paavali saattoi siis viitata juutalaisiin, jotka Jumalan käskystä piittaamatta käyttivät pakanatemppeleistä peräisin olevia tavaroita tai hankkivat niistä taloudellista hyötyä.

9. Mitkä Jerusalemin temppeliin liittyvät väärät tavat ovat saattaneet merkitä paljolti samaa kuin temppelin ryöstäminen?

⁹ Toisaalta Josefus kertoi häväistysjutusta, jonka neljä juutalaista aiheutti Roomassa erään Lain opettajan johdolla. Nuo neljä miestä suostuttelivat juutalaisuuteen kääntyneen roomalaisen naisen luovuttamaan kultaa ja muita kalleuksia lahjaksi Jerusalemin temppeliin. Saatuaan nämä häneltä he käyttivätkin ne itse – toisin sanoen ryöstivät temppeliltä. * Jotkut muut tavallaan ryöstivät Jumalan temppeliltä siten, että he uhrasivat viallisia uhreja ja edistivät temppelin alueella ahnetta kaupankäyntiä. Näin he muuttivat sen ”ryöstäjien luolaksi”. (Matteus 21:12, 13; Malakia 1:12–14; 3:8, 9.)

Opeta kristillistä moraalia

10. Mitä Roomalaiskirjeen 2:21–23:een kirjoitettujen Paavalin sanojen ydinajatusta meidän ei tule unohtaa?

¹⁰ Viittasipa Paavali sitten millaisiin tahansa ensimmäisellä vuosisadalla yleisiin tapoihin, joissa oli kyse varastamisesta, aviorikoksista ja temppeleiden ryöstämisestä, meidän ei pidä unohtaa hänen sanojensa ydinajatusta. Hän kysyi: ”Sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi?” On merkille pantavaa, että Paavalin mainitsemat esimerkit koskivat moraalia. Apostoli ei tässä kiinnittänyt huomiota Raamatun oppeihin tai historiaan. Itsensä ja toisten opettaminen, johon Paavali viittasi, liittyi kristilliseen moraaliin.

11. Miksi sinun pitäisi Jumalan sanaa tutkiessasi kiinnittää huomiota kristilliseen moraaliin?

¹¹ Roomalaiskirjeen 2:21–23:n opetuksen soveltaminen käytäntöön merkitsee sitä, että opettelemme Jumalan sanasta kristillistä moraalia, toimimme oppimamme mukaisesti ja sitten opetamme muita tekemään samoin. Niinpä kun tutkit Raamattua, tarkkaile valppaasti viittauksia Jehovan normeihin, joihin tosi kristillinen moraali nojautuu. Mietiskele Raamatusta löytämiäsi neuvoja ja opetuksia. Sovella sitten pelottomasti sitä, mitä opit. Sen tekeminen tosiaan vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Epätäydellinen ihminen tulee helposti keksineeksi puolusteluja – syitä, joiden vuoksi tilanne sallii tai jopa vaatii, että kristillinen moraali sivuutetaan jossakin erityistapauksessa. Kenties Paavalin mainitsemat  juutalaiset olivat saaneet kokemusta tällaisessa ovelassa järkeilyssä, jonka tarkoituksena oli selitellä asioita tai johtaa toisia harhaan. Paavalin sanat kuitenkin osoittavat, että kristillistä moraalia ei tule väheksyä eikä jättää huomiotta silloin, kun ei satu itse pitämään siitä.

12. Miten hyvä tai huono käytös vaikuttavat Jehova Jumalaan, ja miksi on hyödyllistä pitää tämä mielessä?

¹² Apostoli korosti tärkeää syytä, jonka vuoksi tulee opetella ja soveltaa käytäntöön Raamatun moraalia. Juutalaisten huono käytös tuotti häpeää Jehovalle: ”Sinä, joka olet ylpeä laista, häpäisetkö itse Jumalaa rikkomalla Lain? Sillä ’Jumalan nimeä rienataan teidän takianne kansakuntien keskuudessa.’” (Roomalaisille 2:23, 24.) Nykyään on aivan yhtä totta, että jos jätämme huomiotta kristillisen moraalin, häpäisemme sen Lähdettä. Jos sitä vastoin pidämme lujasti kiinni Jumalan normeista, saatamme hänet suotuisaan valoon ja tuotamme hänelle kunniaa. (Jesaja 52:5; Hesekiel 36:20.) Tämän muistaminen voi lujittaa päätöstäsi, jos kohtaat kiusauksia tai tilanteita, joissa kristillisen moraalin huomiotta jättäminen voisi näyttää helpoimmalta tai mukavimmalta toimintatavalta. Sen lisäksi, että tajuamme oman käytöksemme vaikuttavan Jumalan maineeseen, Paavalin sanat opettavat meille myös jotain muuta. Kun opetat toisia, auta heitä ymmärtämään, että se, miten he soveltavat oppimiaan moraalinormeja, saattaa Jehovan joko hyvään tai huonoon valoon. Kristillinen moraali ei ainoastaan edistä tyytyväisyyttä ja suojele terveyttä. Se myös tuottaa kunniaa Hänelle, joka asetti nuo moraalinormit, ja kannustaa noudattamaan niitä. (Psalmit 74:10; Jaakobin kirje 3:17.)

13. a) Miten Raamattu auttaa meitä moraaliasioissa? b) Mikä on 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:3–7:ssä olevien neuvojen ydin?

¹³ Moraali vaikuttaa myös muihin ihmisiin. Voit nähdä sen Jumalan sanan esimerkeistä, jotka valaisevat, kuinka arvokasta on soveltaa Jumalan moraalinormeja ja mihin noiden normien hylkääminen johtaa (1. Mooseksen kirja 39:1–9, 21; Joosua 7:1–25). Voit löytää myös esimerkiksi seuraavat selvät moraaliohjeet: ”Tätä Jumala tahtoo, teidän pyhitystänne, että kartatte haureutta; että kukin teistä tietää, miten saada hallintaan oma astiansa pyhityksessä ja kunniassa, ei ahneessa sukupuolisessa himossa, jollainen myös niillä kansakunnilla on, jotka eivät tunne Jumalaa; että kukaan ei mene niin pitkälle, että vahingoittaa veljeään ja loukkaa hänen oikeuksiaan tässä asiassa – –. Sillä ei Jumala kutsunut meitä sallien epäpuhtautta, vaan pyhityksen yhteydessä.” (1. Tessalonikalaisille 4:3–7.)

14. Mitä saattaisit kysyä itseltäsi 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:3–7:n neuvojen johdosta?

¹⁴ Melkein kuka tahansa voi tästä raamatunkohdasta nähdä, että sukupuolinen moraalittomuus on kristillisen moraalin vastaista. Voit kuitenkin mennä pintaa syvemmälle. Jotkin raamatunkohdat tarjoavat melkoisesti mahdollisuuksia tutkisteluun ja mietiskelyyn, ja näin voidaan saada syvempää ymmärrystä. Saattaisit esimerkiksi pohtia, mitä Paavali tarkoitti sanoessaan, että haureuteen syyllistymällä voi mennä ”niin pitkälle, että vahingoittaa veljeään ja loukkaa hänen oikeuksiaan tässä asiassa”. Mitä oikeuksia tähän sisältyy, ja miten tämän ymmärtäminen paremmin antaa sinulle entistäkin voimakkaamman kannustimen säilyttää kristillinen moraali? Miten tällaisen tutkimisen tulokset voisivat varustaa sinut paremmin opettamaan toisia ja auttamaan heitä kunnioittamaan Jumalaa?

Tutki osataksesi opettaa

15. Mitä välineitä voisit käyttää opettaaksesi itseäsi henkilökohtaisen tutkimisen välityksellä?

¹⁵ Kun Jehovan todistajat tutkivat asioita pystyäkseen opettamaan itseään ja muita, heillä on käytössään välineitä, joiden avulla selvittää tutkimisen aikana heräävät kysymykset. Yksi monilla kielillä saatavissa oleva väline on Vartiotornin julkaisujen hakemisto. Jos sinulla on se käytettävissäsi, voit sen avulla löytää tietoja Raamattuun perustuvista Jehovan todistajien julkaisuista. Voit tutkia kysymyksiä asiahakemiston  tai raamatunjaeluettelon avulla. Toinen väline, joka on Jehovan todistajien saatavissa monilla pääkielillä, on ”Vartiotornin julkaisujen kirjasto”. Tämä CD-ROM-levyllä oleva tietokoneohjelma sisältää suuren kokoelman julkaisuja sähköisessä muodossa. Ohjelman avulla voi tutkia eri aiheita ja sitä, miten eri raamatunkohtia on käsitelty. Jos jompikumpi tai molemmat näistä välineistä ovat saatavissasi, käytä niitä säännöllisesti, kun tutkit Jumalan sanaa pystyäksesi opettamaan muita.

16, 17. a) Mistä voit löytää valaisevia ajatuksia oikeuksista, jotka mainitaan 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:6:ssa? b) Millä tavoin haureus voi loukata toisten oikeuksia?

¹⁶ Otetaanpa esimerkiksi edellä mainittu 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:3–7. Heräsi kysymys oikeuksista. Kenen oikeuksia tässä tarkoitetaan? Entä miten noita oikeuksia voitaisiin loukata? Mainittujen tutkimisvälineiden avulla löydät luultavasti useita valaisevia ajatuksia näistä jakeista ja jopa niistä oikeuksista, jotka Paavali mainitsi. Voit lukea näitä ajatuksia teoksen Raamatun ymmärtämisen opas 1. osan sivuilta 664 ja 665, kirjan Tosi rauha ja turvallisuus – miten voit saada sen? sivuilta 145 ja 146 sekä Vartiotornin 15.11.1989 sivulta 31.

¹⁷ Tutkiessasi asiaa noiden julkaisujen avulla näet, miten todet Paavalin sanat oikeastaan ovat. Haureellinen ihminen tekee syntiä Jumalaa vastaan ja altistaa itsensä sairauksille (1. Korinttilaisille 6:18, 19; Heprealaisille 13:4). Haureuteen antautuva mies loukkaa sen naisen oikeuksia, jonka kanssa hän tekee syntiä. Hän riistää naiselta puhtaan moraalisen aseman ja hyvän omantunnon. Jos tuo nainen on naimaton, mies loukkaa hänen oikeuttaan astua avioliittoon neitsyenä ja hänen tulevan aviomiehensä oikeutta odottaa, että nainen on neitsyt. Jos nainen on naimisissa, mies loukkaa naisen vanhempia ja hänen aviomiestään. Moraaliton mies pilaa oman perheensä oikeuden moraalisesti puhtaaseen maineeseen. Jos hän kuuluu kristilliseen seurakuntaan, hän tuottaa sille häpeää, koska hän vahingoittaa sen mainetta (1. Korinttilaisille 5:1).

18. Miten sen tutkiminen, mitä Raamattu sanoo kristillisestä moraalista, hyödyttää sinua?

¹⁸ Eivätkö tällaiset oikeuksia koskevat ajatukset valotakin tämän jakeen syvempää merkitystä? Tällainen tutkiminen on totisesti hyvin arvokasta. Se auttaa sinua opettamaan itseäsi. Ymmärrät Jumalan sanoman totuudellisuuden ja voiman entistä selvemmin. Haluat yhä päättäväisemmin pitää kiinni kristillisestä moraalista, tuleepa eteesi millainen kiusaus hyvänsä. Ja ajattele, miten paljon tehokkaammin voit opettaa! Esimerkiksi kun opetat toisille Raamatun totuutta, voit 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:3–7:ää valottamalla auttaa heitä ymmärtämään selvemmin kristillistä moraalia ja arvostamaan sitä. Näin tutkimisesi voi auttaa sinua ja monia muita kunnioittamaan Jumalaa. Olemme tässä maininneet vain yhden esimerkin Paavalin Tessalonikalaiskirjeestä. Kristillisessä moraalissa on monia muita puolia, ja vastaavasti on monia muita Raamatun esimerkkejä ja neuvoja, joita voit tutkia, soveltaa ja opettaa.

19. Miksi on erittäin tärkeää, että noudatat kristillistä moraalia?

¹⁹ Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että on viisasta menetellä näin. Jaakobin kirjeen 3:17:ssä sanotaan, että ”ylhäältä”, itse Jehova Jumalalta, ”tuleva viisaus on ennen kaikkea siveellisesti puhdas”. Tämä soveltuu selvästikin Jumalan moraalinormien noudattamiseen. Tosiasiassa Jehova vaatii, että ne, jotka hänen edustajinaan opettavat Raamattua, ovat itse  hyviä esimerkkejä ”siveellisessä puhtaudessa” (1. Timoteukselle 4:12). Varhaiset opetuslapset, kuten Paavali ja Timoteus, antoivat elämäntavallaan hyvän mallin pidättymällä moraalittomuudesta, ja Paavali jopa kirjoitti: ”Haureutta ja minkäänlaista epäpuhtautta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne, niin kuin pyhille sopiikin, älköönkä häpeällistä käytöstä tai tyhmää puhetta tai rivoa leikinlaskua.” (Efesolaisille 5:3, 4.)

20, 21. Miksi olet samaa mieltä siitä, mitä apostoli Johannes kirjoitti 1. Johanneksen kirjeen 5:3:ssa?

²⁰ Vaikka Jumalan sanan moraalinormit ovat selviä ja yksityiskohtaisia, ne eivät ole rasittava taakka. Tämä oli ilmeistä Johannekselle, kauimmin elossa säilyneelle apostolille. Kymmenien elinvuosiensa aikana hän oli nähnyt, ettei kristillinen moraali ollut vahingollista. Päinvastoin se osoittautui hyväksi ja hyödylliseksi ja koitui siunaukseksi. Johannes korosti tätä, kun hän kirjoitti: ”Rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään; eivätkä hänen käskynsä ole rasittavia.” (1. Johanneksen kirje 5:3.)

²¹ On kuitenkin syytä panna näistä Johanneksen sanoista merkille eräs tärkeä seikka. Jumalaa ei ole parasta totella kristillisen moraalin alueella vain siksi, että se säästää meidät ongelmilta, toisenlaisen menettelyn huonoilta seurauksilta. Johannes asetti asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen tunnustamalla ensin, että Jehova Jumalan totteleminen on ilmaus rakkaudestamme häneen, erinomainen keino osoittaa rakkauttamme häntä kohtaan. Itsemme ja toisten opettaminen rakastamaan Jumalaa edellyttää tosiaankin sitä, että hyväksymme hänen ylevät norminsa ja noudatamme niitä. Se merkitsee sitä, että opetamme itsellemme ja muille kristillistä moraalia.

[Alaviitteet]

Muistatko?

• Miksi meidän täytyy tutkimisen avulla opettaa itseämme, ennen kuin opetamme muita?

• Miten käytöksemme voi vaikuttaa Jehovaan?

• Keiden oikeuksia haureuteen syyllistyvä saattaisi loukata?

• Mitä olet päättänyt kristillisestä moraalista?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 22]

”Eivätkä hänen käskynsä ole rasittavia”