Kristityt palvovat hengessä ja totuudessa

”Jumala on Henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.” (JOHANNES 4:24)

1. Millainen palvonta miellyttää Jumalaa?

JEHOVAN ainosyntyinen Poika, Jeesus Kristus, teki täysin selväksi, millainen palvonta miellyttää hänen taivaallista Isäänsä. Todistaessaan sydämeen vetoavasti eräälle samarialaisnaiselle Sykarin kaupungin lähellä sijaitsevalla kaivolla Jeesus sanoi: ”Te palvotte sitä, mitä ette tunne; me palvomme sitä, minkä tunnemme, sillä pelastus on lähtöisin juutalaisista. Tulee kuitenkin hetki, ja se on nyt, jolloin tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa, sillä Isä tosiaan etsii senkaltaisia palvomaan häntä. Jumala on Henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.” (Johannes 4:22–24.) Miten meidän tulee ymmärtää nämä sanat?

2. Mihin samarialaisten palvonta perustui?

² Samarialaisilla oli vääriä uskonnollisia käsityksiä. He pitivät henkeytettyinä vain Pyhän Raamatun viittä ensimmäistä kirjaa – ja niistäkin vain heidän omaa versiotaan, jota sanottiin samarialaiseksi Pentateukiksi. Samarialaiset eivät todellisuudessa tunteneet Jumalaa, kun taas juutalaisille oli uskottu Raamatun sisältö (Roomalaisille 3:1, 2). Jehovan suosiosta saattoivat kuitenkin nauttia niin uskolliset juutalaiset kuin muutkin. Mutta mitä tämä vaatisi heiltä?

3. Mitä Jumalan palvominen ”hengessä ja totuudessa” edellyttää?

³ Mitä juutalaisten, samarialaisten ja muiden menneisyydessä eläneiden ihmisten piti tehdä miellyttääkseen Jehovaa? Heidän piti palvoa häntä ”hengessä ja totuudessa”. Niin tulee meidänkin tehdä. Vaikka Jumalan palveluksemme täytyykin olla innokasta, ”täynnä henkeä”, ja vaikuttimiemme täytyy lähteä sydämestä, joka on täynnä rakkautta ja uskoa, Jumalan palvominen hengessä edellyttää erityisesti sitä, että hänen pyhä henkensä lepää yllämme ja että annamme sen ohjata meitä. Meidän on saatettava henkemme eli mielenlaatumme sopusointuun Jumalan hengen kanssa tutkimalla ja soveltamalla käytäntöön hänen Sanaansa (1. Korinttilaisille 2:8–12). Jotta palvontamme olisi otollista Jehovalle, meidän on palvottava myös totuudessa. Sen täytyy olla sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jumalan sana, Raamattu, paljastaa hänestä ja hänen tarkoituksistaan.

Totuus on löydettävissä

4. Millainen käsitys joillakuilla on totuudesta?

⁴ Jotkut filosofian tutkijat ovat kehitelleet käsitystä, jonka mukaan ihmisten olisi mahdotonta saada selville ehdotonta totuutta. Ruotsalainen Alf Ahlberg kirjoittikin: ”Monet filosofiset  kysymykset voivat olla sen luonteisia, ettei niihin ole mahdollista saada tarkkaa vastausta.” Jotkut sanovat, että on olemassa vain suhteellinen totuus, mutta pitääkö tämä tosiaan paikkansa? Jeesus Kristus ei ollut sitä mieltä.

5. Miksi Jeesus tuli maailmaan?

⁵ Kuvitellaanpa silmiemme eteen seuraava näkymä: Eletään vuoden 33 alkupuolta, ja Jeesus seisoo roomalaisen käskynhaltijan Pontius Pilatuksen edessä. Jeesus sanoo Pilatukselle: ”Sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” Pilatus kysyy: ”Mikä on totuus?” Hän ei kuitenkaan jää odottamaan Jeesuksen vastausta. (Johannes 18:36–38.)

6. a) Miten ”totuus” on määritelty? b) Minkä tehtävän Jeesus antoi seuraajilleen?

⁶ ”Totuus” on määritelmän mukaan ”se mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasia” (Suomen kielen perussanakirja). Mutta todistiko Jeesus totuudesta yleensä? Ei. Hänellä oli mielessään aivan erityinen totuus. Hän antoi seuraajiensa tehtäväksi julistaa sellaista totuutta, sillä hän sanoi heille: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Ennen tämän asiainjärjestelmän loppua Jeesuksen aidot seuraajat julistaisivat ”hyvän uutisen totuutta” kautta maailman (Galatalaisille 2:14). Näin täyttyisivät Jeesuksen sanat: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” (Matteus 24:14.) Meidän on siis hyvin tärkeää tunnistaa ne, jotka opettavat kaikille kansakunnille totuutta saarnaamalla Valtakunnan hyvää uutista.

Miten voimme oppia totuuden?

7. Miten todistaisit, että Jehova on totuuden Lähde?

⁷ Jehova on hengellisen totuuden Lähde. Psalmista Daavid sanoikin Jehovaa ”totuuden Jumalaksi” (Psalmit 31:5; 43:3). Jeesus tunnusti, että hänen Isänsä sana on totuus, ja sanoi vielä: ”Profeettoihin on kirjoitettu: ’Ja he tulevat kaikki olemaan Jehovan opettamia.’ Jokainen, joka on kuullut Isältä ja on oppinut, tulee minun luokseni.” (Johannes 6:45; 17:17; Jesaja 54:13.) On siis selvää, että totuuden etsijöiden täytyy saada opetusta Jehovalta, Suurelta Opettajalta (Jesaja 30:20, 21). Heidän täytyy hankkia ”Jumalan tuntemus” (Sananlaskut 2:5). Rakkaudessaan Jehova onkin opettanut tai välittänyt totuutta monin tavoin.

8. Millä tavoin Jumala on opettanut tai välittänyt totuuden?

⁸ Jumala esimerkiksi välitti israelilaisille Lain enkeleiden kautta (Galatalaisille 3:19). Hän lupasi siunauksia patriarkoille Abrahamille ja Jaakobille unissa (1. Mooseksen kirja 15:12–16; 28:10–19). Jumala jopa puhui taivaasta, esimerkiksi kun Jeesus kastettiin ja maan päällä kuultiin sykähdyttävät sanat: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (Matteus 3:17.) Voimme olla kiitollisia myös siitä, että  Jumala välitti totuuden raamatunkirjoittajien välityksellä, jotka kirjoittivat hänen henkensä vaikutuksen alaisina (2. Timoteukselle 3:16, 17). Kun hankimme tietoa Jumalan sanasta, meillä voi siis olla ”usko totuuteen” (2. Tessalonikalaisille 2:13).

Totuus ja Jumalan Poika

9. Miten Jumala on käyttänyt Poikaansa totuuden paljastamisessa?

⁹ Jumala on paljastanut totuuden ihmiskunnalle erityisesti Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä (Heprealaisille 1:1–3). Itse asiassa kukaan muu ei ollut koskaan puhunut totuutta niin kuin Jeesus (Johannes 7:46). Senkin jälkeen kun hän oli noussut taivaaseen, hän paljasti Isältään tulevan totuuden. Esimerkiksi apostoli Johannes sai ”Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen orjilleen sen, minkä täytyy pian tapahtua” (Ilmestys 1:1–3).

10, 11. a) Mistä totuudesta Jeesus todisti? b) Miten Jeesus teki totuuden todellisuudeksi?

¹⁰ Jeesus sanoi Pontius Pilatukselle tulleensa maan päälle todistamaan totuudesta. Jeesus paljasti sananpalveluksensa aikana, että tuo totuus koski Jehovan suvereeniuden kunniaan saattamista Jumalan valtakunnan välityksellä, jossa Kristus on Kuninkaana. Todistaminen totuudesta vaati kuitenkin Jeesukselta enemmän kuin vain saarnaamista ja opettamista. Jeesus teki tuon totuuden todellisuudeksi täyttämällä sen. Niinpä apostoli Paavali kirjoitti: ”Älköön – – kukaan tuomitko teitä syömisestä ja juomisesta tai minkään juhlan tai uudenkuun vieton tai sapatin johdosta, sillä ne ovat tulevaisten varjo, mutta todellisuus kuuluu Kristukselle.” (Kolossalaisille 2:16, 17.)

¹¹ Totuuden teki todellisuudeksi muun muassa Jeesuksen ennustettu syntymä Betlehemissä (Miika 5:2; Luukas 2:4–11). Sen teki todellisuudeksi myös niiden Danielin profeetallisten sanojen täyttyminen, jotka koskivat Messiaan ilmaantumista 69 ’vuosiviikon’ päättyessä. Ne täyttyivät, kun Jeesus tarjoutui Jumalalle kasteessa ja hänet voideltiin pyhällä hengellä täsmälleen ennustettuna aikana vuonna 29. (Daniel 9:25; Luukas 3:1, 21, 22.) Jeesus sai edelleen totuuden tulemaan todellisuudeksi kertomalla Valtakunnasta (Jesaja 9:1, 2, 6, 7; 61:1, 2; Matteus 4:13–17; Luukas 4:18–21). Myös hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa tekivät sen todellisuudeksi (Psalmit 16:8–11; Jesaja 53:5, 8, 11, 12; Matteus 20:28; Johannes 1:29; Apostolien teot 2:25–31).

12. Miksi Jeesus saattoi sanoa ’olevansa totuus’?

¹² Koska totuus keskittyi Jeesukseen Kristukseen, hän saattoi sanoa: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä. Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Johannes 14:6.) Ihmiset vapautuvat hengellisesti, kun he asennoituvat ”totuuden puolelle” hyväksymällä sen osan, joka Jeesuksella on Jumalan tarkoituksessa (Johannes 8:32–36; 18:37). Koska lampaankaltaiset ihmiset hyväksyvät totuuden ja seuraavat Kristusta uskossa, he saavat ikuisen elämän (Johannes 10:24–28).

13. Minkä kolmen alueen suhteen tarkastelemme Raamatun totuutta?

¹³ Jeesuksen ja hänen henkeytettyjen opetuslastensa kertoman totuuden kokonaisuus muodostaa tosi kristillisen uskon. ”Uskolle tottelevaiset” ihmiset siis ’vaeltavat edelleen totuudessa’ (Apostolien teot 6:7; 3. Johanneksen kirje 3, 4). Ketkä sitten vaeltavat totuudessa nykyään? Ketkä tosiaan opettavat kaikille kansakunnille totuutta? Pohtiessamme näitä  kysymyksiä keskitämme huomiomme varhaiskristittyihin ja tarkastelemme Raamatun totuutta, joka koskee 1) uskonkäsityksiä, 2) palvontatapaa ja 3) henkilökohtaista käytöstä.

Totuus ja uskonkäsitykset

14, 15. Mitä sanoisit niin varhaiskristittyjen kuin Jehovan todistajienkin suhtautumisesta Raamattuun?

¹⁴ Varhaiskristityt pitivät Jehovan kirjoitettua sanaa suuressa arvossa (Johannes 17:17). Se oli heidän uskonkäsitystensä ja tapojensa mittapuu. Toisella ja kolmannella vuosisadalla elänyt Klemens Aleksandrialainen sanoi: ”Ne, jotka pyrkivät oivallisuuteen, eivät lopeta totuuden etsintäänsä, ennen kuin he ovat löytäneet Raamatusta todisteet sen puolesta, mihin he uskovat.”

¹⁵ Varhaiskristittyjen tavoin Jehovan todistajat pitävät Raamattua suuressa arvossa. He uskovat, että ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen” (2. Timoteukselle 3:16). Tarkastellaanpa siis joitakin varhaiskristittyjen uskonkäsityksiä sen valossa, mitä Jehovan nykyiset palvelijat ovat oppineet siksi, että he pitävät Raamattua pääoppikirjanaan.

Totuus sielusta

16. Mikä on totuus sielusta?

¹⁶ Koska alkukristityt uskoivat siihen, mitä Raamatussa sanotaan, he opettivat totuutta sielusta. He tiesivät, että ”ihmisestä tuli elävä sielu”, kun Jumala loi hänet (1. Mooseksen kirja 2:7). Lisäksi he tunnustivat, että ihmissielu kuolee (Hesekiel 18:4; Jaakobin kirje 5:20). He ymmärsivät myös sen, että ”kuolleet eivät tiedä yhtään mitään” (Saarnaaja 9:5, 10).

17. Miten selittäisit kuolleiden toivoa?

¹⁷ Jeesuksen varhaisilla opetuslapsilla oli kuitenkin varma toivo siitä, että Jumalan muistissa olevat kuolleet herätettäisiin eli palautettaisiin elämään. Tuon uskonkäsityksen ilmaisi sattuvasti Paavali, joka julisti: ”Minulla on Jumalaan kohdistuva toivo, – – että tulee olemaan ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden.” (Apostolien teot 24:15.) Kristityksi tunnustautunut Minucius Felix kirjoitti vielä tätäkin myöhemmin: ”Kuka on kyllin typerä tai järjetön rohjetakseen väittää, ettei Jumala, joka alun perin muodosti ihmisen, voi tehdä häntä uudelleen?” Jehovan todistajat pitävät alkukristittyjen tavoin kiinni Raamatun totuudesta, kun on kyse ihmissielusta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Pohditaanpa seuraavaksi Jumalan ja Kristuksen olemusta.

Totuus ja kolminaisuus

18, 19. Miksi voidaan sanoa, että kolminaisuus ei ole raamatullinen opetus?

¹⁸ Varhaiskristityt eivät ajatelleet, että Jumala, Kristus ja pyhä henki muodostaisivat kolminaisuuden. Eräässä tietosanakirjassa (The Encyclopædia Britannica) sanotaan: ”Sanaa kolminaisuus sen enempää kuin täsmällisesti esitettyä kolminaisuusoppiakaan ei sinänsä esiinny Uudessa testamentissa, eikä Jeesuksen ja hänen seuraajiensa tarkoitus ollut kieltää Vanhassa testamentissa esitettyä šemaa [heprealaista rukousta]: ’Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi’ (5. Moos. 6:4).” Kristityt eivät palvoneet roomalaista kolminaisuutta eivätkä mitään muita jumalia. He hyväksyivät Jeesuksen sanat, joiden mukaan tulee palvoa ainoastaan Jehovaa (Matteus 4:10). Lisäksi he uskoivat Kristuksen vakuutukseen: ”Isä on minua suurempi.” (Johannes 14:28.) Jehovan todistajilla on samat näkemykset nykyään.

¹⁹ Jeesuksen varhaiset seuraajat tekivät selvän eron Jumalan, Kristuksen ja pyhän hengen välillä. Tosiasiassa he kastoivat opetuslapsia  1) Isän nimessä, 2) Pojan nimessä ja 3) pyhän hengen nimessä, eivät kolminaisuuden nimessä. Samoin Jehovan todistajat opettavat Raamatun totuutta ja tekevät siksi eron Jumalan, hänen Poikansa ja pyhän hengen välillä. (Matteus 28:19.)

Totuus ja kaste

20. Mitä kasteelle aikovien on tarpeen tietää?

²⁰ Jeesus käski seuraajiaan, että näiden piti tehdä opetuslapsia opettamalla ihmisille totuus. Ollakseen kelvollisia kasteelle heidän on tarpeen tietää Raamatun perusasiat. Heidän täytyy tunnustaa esimerkiksi Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, asema ja valta (Johannes 3:16). Kasteelle aikovien täytyy ymmärtää myös se, että pyhä henki ei ole persoona vaan Jumalan vaikuttava voima (1. Mooseksen kirja 1:2, engl. viitelaitoksen alaviite).

21, 22. Millä perustelisit sitä, että kaste on uskovia varten?

²¹ Varhaiskristityt kastoivat ainoastaan sellaisia yksilöitä, jotka olivat hankkineet tietoa, katuneet ja vihkiytyneet varauksitta Jumalalle tekemään hänen tahtonsa. Juutalaiset ja käännynnäiset, jotka kokoontuivat Jerusalemiin vuoden 33 helluntaina, tunsivat jo Raamatun heprealaiset kirjoitukset. Sen kuuleminen, mitä apostoli Pietari kertoi Jeesuksesta, Messiaasta, sai noin 3000 ihmistä ’sydämestään omaksumaan hänen sanansa’, ja heidät ”kastettiin” (Apostolien teot 2:41; 3:19–4:4; 10:34–38).

²² Kristillinen kaste on uskovia varten. Samarialaiset ottivat totuuden vastaan, ja ”kun he uskoivat Filipposta, joka julisti hyvää uutista Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, heitä ryhdyttiin kastamaan, sekä miehiä että naisia” (Apostolien teot 8:12). Hartaana käännynnäisenä, jolla oli tietoa Jehovasta, etiopialainen eunukki hyväksyi ensin sen, mitä Filippos sanoi Messiasta koskevan ennustuksen täyttymisestä, ja meni sitten kasteelle (Apostolien teot 8:34–36). Myöhemmin Pietari sanoi Corneliukselle ja muille pakanoille, että ”se, joka pelkää – – [Jumalaa] ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen”, ja että jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen, saa syntinsä anteeksi (Apostolien teot 10:35, 43; 11:18). Kaikki tämä on sopusoinnussa sen kanssa, että Jeesus käski ’tehdä opetuslapsia ja opettaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä hän oli käskenyt noudattaa’ (Matteus 28:19, 20; Apostolien teot 1:8). Saman normin mukaisesti Jehovan todistajat hyväksyvät kastettavaksi vain ne, jotka tuntevat Raamatun perusasiat ja jotka ovat vihkiytyneet Jumalalle.

23, 24. Mikä on oikea tapa suorittaa kristillinen kaste?

²³ Oikea tapa kastaa uskovat on upottaa heidät kokonaan veteen. Kun Jeesus oli kastettu Jordanissa, hän nousi ”vedestä” (Markus 1:10). Kun etiopialainen eunukki kastettiin, hän ja Filippos ”menivät alas veteen” ja sitten ’tulivat ylös’ siitä (Apostolien teot 8:36–40). Myös se, että kaste yhdistetään Raamatussa kuvaannolliseen hautaamiseen, viittaa upottamiseen kokonaan veteen (Roomalaisille 6:4–6; Kolossalaisille 2:12).

²⁴ Eräässä Raamatun tietokirjassa sanotaan: ”Kasteita kuvailevista Uuden testamentin kertomuksista käy ilmi, että kastettava upotettiin veden alle.” (The Oxford Companion to the Bible.) Erään ranskalaisen teoksen mukaan ”alkukristityt kastettiin upottamalla missä tahansa, missä oli vettä” (Larousse du XX^e Siècle, Pariisi 1928). Ja vielä eräässä kirjassa todetaan: ”Pohjimmiltaan – – [kaste] edellytti, että sille aikova tunnusti uskonsa, minkä jälkeen hänet upotettiin kokonaan veteen Jeesuksen nimessä.” (After Jesus—The Triumph of Christianity.)

25. Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?

 ²⁵ Edellä kerrotut asiat, jotka koskevat alkukristittyjen raamatullisia uskonkäsityksiä ja tapoja, ovat vain esimerkkejä. Voitaisiin mainita muitakin rinnakkaisuuksia heidän ja Jehovan todistajien uskonkäsitysten välillä. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelemme muita keinoja tunnistaa ne, jotka opettavat ihmisille totuutta.

Miten vastaisit?

• Millaista palvontaa Jumala odottaa?

• Miten totuus tuli todellisuudeksi Jeesuksen Kristuksen välityksellä?

• Mikä on totuus sielusta ja kuolemasta?

• Miten kristillinen kaste suoritetaan, ja mitä kasteelle aikovilta odotetaan?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 16]

Jeesus sanoi Pilatukselle: ’Olen tullut todistamaan totuudesta’

[Kuva s. 17]

Osaatko selittää, miksi Jeesus sanoi: ’Minä olen totuus’?

[Kuva s. 18]

Mikä on totuus kristillisestä kasteesta?