”Minä annoin teille mallin”

”Teidän pitäisi ajan huomioon ottaen olla opettajia.” (HEPREALAISILLE 5:12)

1. Miksi Heprealaiskirjeen 5:12:n sanat voisivat saada kristityn tuntemaan olonsa hiukan vaivaantuneeksi?

TUNNETKO teemajakeemme henkeytettyjä sanoja lukiessasi olosi hiukan vaivaantuneeksi? Jos tunnet, et ole ainoa. Kristuksen seuraajina tiedämme, että meidän täytyy olla opettajia (Matteus 28:19, 20). Tiedämme, että tänä aikana, jota me elämme, meidän on erittäin tärkeää opettaa niin hyvin kuin suinkin pystymme. Lisäksi tiedämme, että opetus, jota annamme, voi merkitä ihmisille joko elämää tai kuolemaa! (1. Timoteukselle 4:16.) Saatamme siksi aprikoida, olemmeko todella sellaisia opettajia kuin meidän pitäisi olla. Miten voisimme edistyä?

2, 3. a) Mihin eräs opettaja sanoi hyvän opettamisen perustuvan? b) Millaisen mallin Jeesus antoi meille opettajana?

² Meidän ei ole syytä lannistua. Jos ajattelemme opettamista vain tekniseltä kannalta, siinä edistyminen voi tuntua meistä ylivoimaiselta. Hyvä opettaminen ei kuitenkaan perustu tekniikkaan vaan johonkin paljon tärkeämpään. Pane merkille, mitä eräs kokenut opettaja kirjoitti tätä aihetta koskevassa kirjassa: ”Hyvässä opetuksessa ei ole kyse erikoistekniikoista tai -tyyleistä eikä suunnitelmista tai menetelmistä. – – Opettaminen on ennen kaikkea rakkauden työtä.” Hän katsoi tietysti asiaa maallista koulutusta antavan opettajan näkökulmasta. Mutta hänen ajatuksensa saattaa soveltua jopa vielä paremmin meidän kristilliseen opetustyöhömme. Miksi on näin?

³ Esimerkkinämme opettajana toimimisesta on itse Jeesus Kristus, joka sanoi seuraajilleen: ”Minä annoin teille mallin.” (Johannes 13:15.) Jeesus viittasi tässä omaan esimerkkiinsä nöyryydestä, mutta hänen meille antamansa malli koskee varmasti myös sitä päätyötä, joka hänellä oli ihmisenä maan päällä: Jumalan valtakunnan hyvän uutisen opettamista (Luukas 4:43). Jos sinun pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla Jeesuksen sananpalvelusta, valitsisit todennäköisesti sanan ”rakkaus”, vai kuinka? (Kolossalaisille 1:15; 1. Johanneksen kirje 4:8.) Jeesus rakasti ennen kaikkea taivaallista Isäänsä Jehovaa (Johannes 14:31). Opettajana hän kuitenkin ilmaisi rakkautta kahdella muullakin tavalla. Hän rakasti totuuksia, joita hän opetti, ja ihmisiä, joille hän niitä opetti. Katsotaanpa lähemmin näitä kahta piirrettä siitä mallista, jonka hän antoi meille.

Kestävä rakkaus Jumalan totuuksia kohtaan

4. Miten Jeesus kehitti rakkautta Jehovan opetuksia kohtaan?

⁴ Opettajan suhtautuminen opettamaansa asiaan vaikuttaa melkoisesti siihen, millaista hänen opetuksensa on. Jos jokin aihepiiri ei häntä kiinnosta, välinpitämättömyys todennäköisesti paistaa läpi ja tarttuu oppilaisiin. Jeesukselle  ne kallisarvoiset totuudet, joita hän opetti Jehovasta ja hänen Valtakunnastaan, eivät olleet mitenkään yhdentekeviä vaan hyvin rakkaita. Hän oli kehittänyt rakkautta niihin ollessaan itse oppilaana. Pitkät ajat ennen ihmiseksi tuloaan ainosyntyinen Poika otti innokkaasti vastaan opetusta. Jesajan 50:4, 5:ssä sanotaan osuvasti: ”Suvereeni Herra Jehova itse on antanut minulle opetettujen kielen osatakseni vastata väsyneelle sanalla. Hän herättää aamu aamulta, hän herättää korvani kuulemaan opetettujen tavalla. Suvereeni Herra Jehova itse on avannut korvani, enkä minä ollut kapinallinen. En kääntynyt vastakkaiseen suuntaan.”

5, 6. a) Mitä Jeesus ilmeisesti koki, kun hänet kastettiin, ja miten se vaikutti häneen? b) Minkä vastakohdan näemme niiden tapojen välillä, joilla Jeesus ja Saatana käyttivät Jumalan sanaa?

⁵ Varttuessaan aikuiseksi maan päällä Jeesus rakasti edelleen Jumalan viisautta (Luukas 2:52). Sitten kasteensa aikana hän koki jotain ainutlaatuista. ”Taivas aukeni”, sanotaan Luukkaan 3:21:ssä. Ilmeisesti Jeesus pystyi silloin palauttamaan mieleensä, mitä hän oli kokenut ennen ihmiseksi tuloaan. Sen jälkeen hän vietti 40 päivää erämaassa paastoten. Epäilemättä hän iloitsi valtavasti mietiskellessään niitä monia tilanteita, joissa hän oli saanut opetusta Jehovalta taivaassa. Pian hänen rakkautensa Jumalan totuuksia kohtaan pantiin kuitenkin koetukselle.

⁶ Kun Jeesus oli väsynyt ja nälkäinen, Saatana kiusasi häntä. Millaisen vastakohdan näemmekään vallitsevan näiden kahden Jumalan pojan välillä! Molemmat lainasivat kohtia Raamatun heprealaisista kirjoituksista, mutta täysin eri hengessä. Saatana vääristeli Jumalan sanaa ja käytti sitä epäkunnioittavasti itsekkäiden tarkoitusperiensä edistämiseen. Tuo kapinoitsija pelkästään halveksi Jumalan totuuksia. Toisaalta Jeesuksen tavasta lainata Raamattua näkyy selvästi rakkaus, sillä hän oli huolellinen siinä, että hän käytti Jumalan sanaa jokaisessa vastauksessaan oikein. Jeesus oli ollut olemassa kauan ennen kuin nuo henkeytetyt sanat alun perin kirjoitettiin, mutta silti hän piti niitä kunniassa. Ne olivat hänen taivaalliselta Isältään tulleita kallisarvoisia totuuksia! Hän sanoi Saatanalle, että nuo Jehovalta tulleet sanat olivat tärkeämpiä kuin ruoka. (Matteus 4:1–11.) Jeesus tosiaankin rakasti kaikkia totuuksia, jotka Jehova oli hänelle opettanut. Mutta miten hän ilmaisi tuota rakkautta opettaessaan toisia?

Rakkaus totuuksiin joita hän opetti

7. Miksi Jeesus ei keksinyt omia opetuksia?

⁷ Jeesuksesta näkyi aina, että hän rakasti totuuksia, joita hän opetti. Hän olisi kyllä voinut helpostikin kehitellä omia ideoitaan. Olihan hänellä suunnattomasti tietoa ja viisautta (Kolossalaisille 2:3). Silti hän muistutti yhä uudelleen kuulijoilleen, että kaikki, mitä hän opetti, oli lähtöisin hänen taivaalliselta Isältään, ei häneltä itseltään (Johannes 7:16; 8:28; 12:49; 14:10). Hän rakasti Jumalan totuuksia niin paljon, ettei hän mitenkään voinut korvata niitä omilla ajatuksillaan.

8. Miten Jeesus antoi sananpalveluksensa alkaessa mallin Jumalan sanaan nojautumisesta?

⁸ Kun Jeesus aloitti julkisen sananpalveluksensa, hän antoi viipymättä mallin siitä, miten toimia. Mietihän, millä tavalla hän alun alkaen teki Jumalan palvelijoille tunnetuksi, että hän oli luvattu Messias. Ilmaantuiko hän vain väkijoukkojen eteen, julisti olevansa Kristus ja teki sitten vaikuttavia ihmeitä todistaakseen sanansa? Ei. Hän meni synagogaan, jossa Jumalan palvelijoilla oli tapana lukea otteita Raamatun kirjoituksista. Siellä hän luki ääneen Jesajan 61:1, 2:n ennustuksen ja selitti, että nämä profeetalliset totuudet soveltuivat häneen (Luukas 4:16–22). Hänen tekemänsä monet ihmeet vahvistivat osaltaan sen, että Jehova tuki häntä. Silti hän nojautui opetuksessaan aina Jumalan sanaan.

9. Miten Jeesus osoitti uskollista rakkautta Jumalan sanaa kohtaan ollessaan tekemisissä fariseusten kanssa?

⁹ Kun uskonnolliset johtajat alkoivat vastustaa Jeesusta, hän ei yrittänyt kilpailla heidän kanssaan terävä-älyisyydessä, vaikka hän olisi voinut helposti voittaa heidät sellaisessa kilvassa. Hän antoi sen sijaan Jumalan sanan kumota heidän väitteensä. Muistatko esimerkiksi tilanteen, jossa fariseukset syyttivät Jeesuksen seuraajia sapattilain rikkomisesta, koska nämä  olivat nyhtäneet muutamia tähkäpäitä pellolla ja syöneet niitä kulkiessaan sen poikki? Jeesus vastasi: ”Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen kanssaan olleiden miesten tuli nälkä?” (Matteus 12:1–5.) Nuo omavanhurskaat miehet olivat hyvinkin saattaneet lukea tuon 1. Samuelin kirjan 21:1–6:ssa olevan henkeytetyn kertomuksen. Jos näin oli, niin he eivät olleet kuitenkaan tajunneet siihen sisältyvää tärkeää opetusta. Mutta Jeesus ei ollut ainoastaan lukenut tuota kertomusta. Hän oli miettinyt sitä ja painanut sen sanoman sydämeensä. Hän rakasti periaatteita, joita Jehova opetti tuon raamatunkohdan välityksellä. Niinpä hän käytti tuota kertomusta samoin kuin erästä Mooseksen laista ottamaansa esimerkkiä sen osoittamiseen, miten tasapainoinen tuon Lain henki oli. Uskollinen rakkaus sai Jeesuksen myös puolustamaan Jumalan sanaa, kun uskonnolliset johtajat yrittivät vääristää sitä palvelemaan omia tarkoitusperiään tai kätkeä sen ihmisten perinteiden ryteikköön.

10. Miten Jeesus täytti ennustukset, jotka koskivat hänen opetustapaansa?

¹⁰ Koska Jeesus rakasti sanomaansa, hän ei koskaan tyytynyt opettamaan sitä innottomasti tai mekaanisesti. Henkeytetyissä ennustuksissa oli ilmaistu, että Messiaalla olisi ’viehätystä huulillaan’ ja että hän puhuisi ”mallikelpoisia sanoja” (Psalmit 45:2; 1. Mooseksen kirja 49:21). Noiden ennustusten täyttymykseksi Jeesus säilytti esitystapansa tuoreena ja eloisana ja käytti ”miellyttäviä sanoja”, kun hän opetti hänelle niin rakkaita totuuksia (Luukas 4:22). Epäilemättä hänen kasvonilmeensä kertoivat hänen innostuksestaan ja hänen silmänsä loistivat, koska hän oli tavattoman kiinnostunut aiheestaan. Oli varmasti ilo kuunnella häntä, ja hän on meille aivan erinomainen malli, jota voimme seurata puhuessamme toisille siitä, mitä olemme oppineet.

11. Miksi Jeesuksen opetustaito ei koskaan saanut häntä pöyhistymään ylpeydestä?

¹¹ Pöyhistyikö Jeesus ylpeydestä siksi, että hän ymmärsi syvällisesti Jumalan totuuksia ja osasi puhua vetoavasti? Juuri niin käy usein ihmisopettajille. Mutta muista, että Jeesus oli viisas jumalisella tavalla. Sellaisessa viisaudessa ei ole sijaa pöyhkeydelle, sillä ”viisaus on vaatimattomien parissa” (Sananlaskut 11:2). Jokin muukin esti Jeesusta tulemasta ylpeäksi tai pöyhkeäksi.

Jeesus rakasti ihmisiä joita hän opetti

12. Miten Jeesus osoitti, että hän ei halunnut seuraajiensa tuntevan alemmuutta tai pelkoa häntä kohtaan?

¹² Jeesuksen opetuksesta näkyi aina hänen syvä rakkautensa ihmisiin. Toisin kuin ylpeät ihmiset hän opetti tavalla, joka ei koskaan saanut ihmisiä tuntemaan alemmuutta tai pelkoa (Saarnaaja 8:9). Nähtyään erään Jeesuksen ihmeteon Pietari oli hyvin hämmästynyt ja lankesi Jeesuksen polvien eteen. Jeesus ei kuitenkaan halunnut seuraajiensa tuntevan häntä kohtaan epätervettä pelkoa. ”Lakkaa pelkäämästä”, hän sanoi ystävällisesti Pietarille ja kertoi sitten hänelle siitä kiehtovasta työstä, opetuslasten tekemisestä, johon hän saisi osallistua. (Luukas 5:8–10.) Jeesus halusi, että hänen opetuslastensa vaikuttimena olisi heidän oma rakkautensa Jumalaa koskeviin kallisarvoisiin totuuksiin, ei pelko opettajaansa kohtaan.

13, 14. Millä tavoin Jeesus ilmaisi empatiaa ihmisiä kohtaan?

¹³ Jeesuksen rakkaus niihin ihmisiin, joita hän opetti, näkyi myös siitä empatiasta, jota  hän tunsi heitä kohtaan. ”Nähdessään ihmisjoukot hän tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta.” (Matteus 9:36.) Hän tunsi myötätuntoa heitä kohtaan heidän säälittävän tilansa vuoksi ja halusi auttaa heitä.

¹⁴ Panehan merkille, millaista empatiaa Jeesus osoitti eräässä toisessa tilanteessa. Muuan verenvuotoa poteva nainen lähestyi häntä väkijoukossa ja kosketti hänen päällysvaippansa reunusta. Tällöin tämä nainen parantui ihmeen avulla. Jeesus tunsi, että hänestä lähti voimaa, mutta hän ei nähnyt, kuka oli parantunut. Hän halusi välttämättä löytää tuon naisen. Miksi? Ei sättiäkseen häntä siitä, että hän oli rikkonut Lakia tai kirjanoppineiden ja fariseusten sääntöjä, kuten hän saattoi pelätä. Sen sijaan Jeesus sanoi hänelle: ”Tytär, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhassa ja ole terveenä tuskallisesta sairaudestasi.” (Markus 5:25–34.) Huomaa näistä sanoista huokuva empatia. Jeesus ei vain sanonut: ”Parane.” Sen sijaan hän sanoi: ”Ole terveenä tuskallisesta sairaudestasi.” Markus käyttää tässä myös kidutukseen usein liitettyä sanaa, joka voi merkitä kirjaimellisesti ’ruoskivaa’. Jeesus siis osoitti tajuavansa, että sairaus oli aiheuttanut naiselle kärsimystä, kenties ankaraakin fyysistä ja henkistä tuskaa. Hän tunsi empatiaa naista kohtaan.

15, 16. Mitkä Jeesuksen sananpalveluksen aikana sattuneet tapaukset osoittavat, että hän etsi ihmisistä hyvää?

¹⁵ Jeesus osoitti rakkautta ihmisiin myös siten, että hän etsi heistä hyvää. Ajattele, mitä tapahtui, kun hän kohtasi Natanaelin, josta tuli myöhemmin apostoli. ”Jeesus näki Natanaelin tulevan häntä kohti ja sanoi hänestä: ’Katso, varmasti israelilainen, jossa ei ole petollisuutta.’” Jeesus oli ihmeen avulla katsonut Natanaelin sydämeen ja saanut näin hänestä selville monia asioita. Natanael oli tietysti kaukana täydellisyydestä. Hänellä oli vikansa, kuten on kaikilla meillä. Hänhän oli Jeesuksesta kuullessaan tokaissut: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” (Johannes 1:45–51.) Mutta kaikesta siitä, mitä Natanaelista saatettiin sanoa, Jeesus nosti esiin myönteisen piirteen, hänen rehellisyytensä.

¹⁶ Samoin kun eräs armeijan upseeri – kenties pakana, roomalainen – lähestyi Jeesusta ja pyysi tätä parantamaan hänen sairaan orjansa, Jeesus tiesi, että tuolla sotilaalla oli vikansa. Noina päivinä armeijan upseerit olivat todennäköisesti syyllistyneet moniin väkivallantekoihin ja verenvuodatukseen samoin kuin väärään palvontaan. Silti Jeesus kohdisti huomion johonkin hyvään: miehen huomattavaan uskoon. (Matteus 8:5–13.) Myöhemmin kun Jeesus puhui vieressään kidutuspaalussa riippuvalle pahantekijälle, hän ei nuhdellut tätä miestä hänen rikollisesta menneisyydestään vaan rohkaisi häntä tulevaisuudentoivolla (Luukas 23:43). Jeesus tiesi hyvin, että kielteinen ja arvosteleva suhtautuminen toisiin vain masentaisi heitä. Epäilemättä se, että hän yritti löytää toisista hyvää, kannusti monia toimimaan entistä paremmin.

Halukkuus palvella ihmisiä

17, 18. Miten Jeesus osoitti halukkuutta palvella toisia, kun hän otti vastaan tehtävän tulla maan päälle?

¹⁷ Vielä yksi painava todiste Jeesuksen rakkaudesta niitä ihmisiä kohtaan, joita hän opetti, oli hänen halukkuutensa palvella heitä. Ennen ihmiseksi tuloaan Jumalan Poika oli aina ollut mieltynyt ihmiskuntaan (Sananlaskut 8:30, 31). Jehovan ”Sanana” eli edustajana hän on voinut olla monesti tekemisissä ihmisten kanssa  (Johannes 1:1). Mutta osittain siitä syystä, että hän olisi voinut opettaa ihmisiä vielä suoranaisemmin, ”hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon” luopuen korkeasta asemastaan taivaassa (Filippiläisille 2:7; 2. Korinttilaisille 8:9). Maan päällä ollessaan Jeesus ei odottanut, että häntä palveltaisiin. Hän sanoikin: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia.” (Matteus 20:28.) Jeesus eli täysin noiden sanojen mukaisesti.

¹⁸ Jeesus huolehti nöyrästi niiden tarpeista, joita hän opetti, ja näki auliisti vaivaa heidän hyväkseen. Hän kulki saarnamatkoillaan jalkaisin ristiin rastiin Luvattua maata ja taivalsi satoja kilometrejä yrittäessään tavoittaa mahdollisimman monia ihmisiä. Ylpeistä fariseuksista ja kirjanoppineista poiketen hän pysyi nöyränä ja helposti lähestyttävänä. Kaikenlaiset ihmiset – arvohenkilöt, sotilaat, lakimiehet, naiset, lapset, köyhät, sairaat, jopa yhteiskunnan hylkiöt – lähestyivät häntä innokkaasti, pelkäämättä. Täydellisyydestään huolimatta Jeesus oli ihminen, joka saattoi tuntea väsymystä ja nälkää. Silloinkin kun hän oli väsynyt tai kaipasi lepoa tai hiljaisuutta voidakseen rukoilla, hän asetti toisten tarpeet omiensa edelle (Markus 1:35–39).

19. Miten Jeesus antoi mallin nöyryydestä, kärsivällisyydestä ja ystävällisyydestä ollessaan tekemisissä opetuslastensa kanssa?

¹⁹ Jeesus oli yhtä lailla halukas palvelemaan omia opetuslapsiaan. Hän teki sen opettamalla heitä ystävällisesti ja kärsivällisesti. Kun he olivat hitaita tajuamaan joitakin hyvin tärkeitä opetuksia, hän ei luovuttanut, menettänyt malttiaan eikä moittinut heitä. Hän koetti jatkuvasti löytää uusia keinoja auttaa heitä ymmärtämään asioita. Ajattele esimerkiksi, miten usein opetuslapset kinastelivat siitä, kuka heistä oli suurin. Yhä uudelleen, aina teloitustaan edeltäneeseen iltaan saakka, Jeesus etsi uusia tapoja opettaa heitä käyttäytymään nöyrästi toisiaan kohtaan. Nöyryyden osoittamisesta samoin kuin kaikesta muustakin Jeesus saattoi aiheellisesti sanoa: ”Minä annoin teille mallin.” (Johannes 13:5–15; Matteus 20:25; Markus 9:34–37.)

20. Mikä opetusmenetelmä erotti Jeesuksen fariseuksista, ja miksi tämä menetelmä oli tehokas?

²⁰ Pane merkille, että Jeesus ei vain sanonut opetuslapsille, miten toimia, vaan hän tosiaan ”antoi mallin”. Hän opetti heitä esimerkillään. Hän ei puhunut heille alentuvasti jostain korkeuksista, ikään kuin hänen itsensä ei tarvitsisi osallistua siihen, mitä hän käski heitä tekemään. Tällainen menettely oli ominaista fariseuksille. ”He sanovat, mutta eivät tee”, sanoi Jeesus heistä (Matteus 23:3). Jeesus osoitti nöyrästi oppilailleen, mitä hänen opetuksensa todellisuudessa merkitsivät, elämällä niiden mukaisesti ja soveltamalla niitä käytäntöön. Kun hän siis kehotti seuraajiaan viettämään yksinkertaista elämää, jota materialismi ei rasittaisi, heidän ei tarvinnut arvailla, mitä hän tarkoitti. He saattoivat nähdä, mitä merkitsivät hänen sanansa: ”Ketuilla on kolot ja taivaan linnuilla lepopaikat, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.” (Matteus 8:20.) Jeesus palveli opetuslapsiaan antamalla heille nöyrästi mallin.

21. Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

²¹ Jeesus oli epäilemättä suurin Opettaja, joka on koskaan elänyt maan päällä! Hänen rakkautensa siihen, mitä hän opetti, ja niihin ihmisiin, joita hän opetti, olivat ilmeisiä kaikille vilpitönsydämisille ihmisille, jotka näkivät hänet ja kuuntelivat häntä. Se on aivan yhtä ilmeinen meille, jotka nykyään perehdymme hänen antamaansa malliin. Miten sitten voimme noudattaa Kristuksen täydellistä esimerkkiä? Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan tätä kysymystä.

Miten vastaisit?

• Mikä on hyvän opetuksen perusta, ja kuka on näyttänyt siitä esimerkkiä?

• Millä tavoin Jeesus osoitti rakastavansa niitä totuuksia, joita hän opetti?

• Miten Jeesus osoitti rakastavansa niitä ihmisiä, joita hän opetti?

• Mitkä esimerkit osoittavat, että Jeesus oli halukas palvelemaan nöyrästi niitä, joita hän opetti?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 12]

Miten Jeesus osoitti, että hän rakasti Jumalan sanasta löytyviä periaatteita?