’Ilman kuvausta hän ei puhunut heille’
’Ilman kuvausta hän ei puhunut heille’
”Jeesus puhui ihmisjoukoille kuvauksin. Ilman kuvausta hän ei todellakaan puhunut heille.” (MATTEUS 13:34)
1, 2. a) Miksi vaikuttavia kuvauksia ei helposti unohda? b) Millaisia kuvauksia Jeesus käytti, ja mitä kysymyksiä herää hänen kuvausten käytöstään? (Ks. myös alaviitettä.)
PYSTYTKÖ muistamaan kuvauksen, jonka kuulit kenties esitelmässä useita vuosia sitten? Vaikuttavia kuvauksia ei unohda nopeasti. Erään kirjoittajan mukaan kuvaukset ”muuttavat korvat silmiksi ja päästävät kuulijoiden mielikuvituksen valloilleen”. Koska mielikuvat ovat usein paras virike aivoillemme, kuvaukset voivat helpottaa käsitteellisten asioiden ymmärtämistä. Kuvaukset voivat saada sanat elämään, niin että opetukset painuvat lähtemättömästi mieleemme.
2 Yksikään opettaja maan päällä ei ole käyttänyt kuvauksia taitavammin kuin Jeesus Kristus. Hänen monet vertauksensa muistetaan vaivatta lähes kaksi tuhatta vuotta sen jälkeen, kun ne esitettiin. * Miksi Jeesus käytti paljon juuri tätä opetusmenetelmää? Entä mikä teki hänen kuvauksistaan niin vaikuttavia?
Miksi Jeesus opetti kuvauksin?
3. a) Mikä on Matteuksen 13:34, 35:n mukaan yksi syy siihen, että Jeesus käytti kuvauksia? b) Mikä osoittaa, että Jehovan täytyy arvostaa tätä opetusmenetelmää?
3 Raamatussa esitetään kaksi huomattavaa syytä siihen, miksi Jeesus käytti kuvauksia. Ensinnäkin hän täytti näin sen, mitä hänestä oli ennustettu. Apostoli Matteus kirjoitti: ”Jeesus puhui ihmisjoukoille kuvauksin. Ilman kuvausta hän ei todellakaan puhunut heille, jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoi: ’Tahdon avata suuni kuvauksiin.’” (Matteus 13:34, 35.) ”Profeetta”, jota Matteus lainasi, oli psalmin 78:2 sepittäjä. Tuo psalmista kirjoitti Jumalan hengen vaikutuksen alaisena vuosisatoja ennen Jeesuksen syntymää. Eikö ole merkittävää, miten Jehova päätti satoja vuosia etukäteen, että hänen Poikansa opettaisi kuvauksin? Jehovan täytyy varmasti arvostaa tätä opetusmenetelmää!
4. Miksi Jeesus selityksensä mukaan käytti kuvauksia?
4 Toiseksi Jeesus itse selitti, että hän käytti kuvauksia kovasydämisten ihmisten pois seulomiseen. Kun hän oli kertonut ”suurille ihmisjoukoille” vertauksen kylväjästä, hänen opetuslapsensa kysyivät: ”Minkä vuoksi sinä puhut heille kuvauksin?” Jeesus vastasi: ”Teidän on suotu ymmärtää taivasten valtakunnan pyhät salaisuudet, mutta noiden ihmisten ei ole suotu. Tämän vuoksi minä puhun heille kuvauksin, koska katsoessaan he katsovat turhaan ja kuullessaan he kuulevat turhaan eivätkä tajua merkitystä, ja heissä täyttyy Jesajan profetia, joka sanoo: ’Kuulemalla te kuulette, mutta ette suinkaan tajua merkitystä, ja katsomalla te katsotte, mutta ette suinkaan näe. Sillä tämän kansan sydän on paatunut.’” (Matteus 13:2, 10, 11, 13–15; Jesaja 6:9, 10.)
5. Miten Jeesuksen kuvaukset seuloivat nöyrät kuulijat ylpeäsydämisistä?
5 Miksi Jeesuksen kuvaukset erottelivat ihmisiä? Joskus hänen kuulijoittensa piti nähdä vaivaa ymmärtääkseen hänen sanojensa koko merkityksen. Jeesuksen kuvaukset saivat nöyrät ihmiset pyytämään lisää tietoa (Matteus 13:36; Markus 4:34). Ne paljastivat siis totuuden niille, joiden sydän kaipasi sitä, ja samalla verhosivat sen niiltä, joiden sydän oli ylpeä. Jeesus oli todella ainutlaatuinen opettaja! Tarkastellaanpa nyt joitakin seikkoja, jotka tekivät hänen kuvauksistaan niin vaikuttavia.
Yksityiskohtien valikoiva käyttö
6–8. a) Mitä mahdollisuutta Jeesuksen kuulijoilla ei vielä ensimmäisellä vuosisadalla ollut? b) Mitkä esimerkit osoittavat, että Jeesus käytti yksityiskohtia valikoivasti?
6 Oletko koskaan pohtinut, millaista olisi mahtanut olla noiden ensimmäisen vuosisadan opetuslasten asemassa, jotka kuulivat omin korvin Jeesuksen opettavan? Heillä oli kyllä ainutlaatuinen tilaisuus kuunnella Jeesuksen ääntä, mutta heillä ei vielä ollut kirjoitettua kertomusta, joka olisi auttanut heitä muistamaan hänen sanansa. Sen sijaan heidän oli talletettava Jeesuksen sanat mieleensä ja sydämeensä. Taitavilla kuvauksilla Jeesus teki heille helpommaksi muistaa, mitä hän oli opettanut. Miten hän menetteli?
7 Jeesus käytti yksityiskohtia valikoivasti. Hän esitti ne hyvin tarkasti, kun niillä oli jotain tekemistä kertomuksen kanssa tai ne olivat tarpeellisia painotuksen vuoksi. Niinpä hän sanoi täsmällisesti, miten monta lammasta omistaja jätti taakseen, kun hän lähti etsimään kadonnutta lammasta, miten monta tuntia työntekijät uurastivat viinitarhassa ja miten monta talenttia annettiin orjien huostaan (Matteus 18:12–14; 20:1–16; 25:14–30).
8 Toisaalta Jeesus jätti mainitsematta epäolennaisia yksityiskohtia, jotka olisivat voineet vaikeuttaa vertausten ymmärtämistä. Esimerkiksi vertauksessa armottomasta orjasta ei selitetty, miten tuo orja oli pystynyt kasaamaan itselleen 60 miljoonan denaarin velan. Jeesus korosti anteeksiantavaisuuden tarvetta. Tärkeää ei ollut se, miten orja oli kasvattanut velkaa, vaan se, miten hänen velkansa annettiin anteeksi ja miten hän vuorostaan kohteli orjatoveriaan, joka oli hänelle velkaa suhteellisen pienen summan (Matteus 18:23–35). Myöskään tuhlaajapoikakuvauksessa Jeesus ei selittänyt, miksi nuorempi poika yhtäkkiä vaati perintönsä ja miksi hän tuhlasi sen. Sitä vastoin Jeesus kertoi yksityiskohtaisesti, miltä isästä tuntui ja miten hän reagoi, kun hänen poikansa sydän oli muuttunut ja hän palasi kotiin. Sellaiset isän suhtautumista koskevat yksityiskohdat olivat olennaisen tärkeitä sen kannalta mitä Jeesus halusi opettaa: Jehova ”antaa paljon anteeksi”. (Jesaja 55:7; Luukas 15:11–32.)
9, 10. a) Mihin Jeesus keskitti huomion luonnehtiessaan kuvaustensa henkilöitä? b) Miten Jeesus teki kuulijoilleen ja muille helpommaksi muistaa hänen kuvauksensa?
9 Jeesuksen arvostelukyky näkyi myös siitä, miten hän luonnehti vertaustensa henkilöitä. Hän ei kuvaillut monisanaisesti heidän ulkonäköään vaan keskitti usein huomion siihen, mitä he tekivät ja miten he suhtautuivat hänen kertomiinsa tapahtumiin. Siksi Jeesus ei kuvaillut, miltä lähimmäistään rakastava samarialainen näytti, vaan kertoi jotain paljon tärkeämpää: miten samarialainen auttoi myötätuntoisesti juutalaista, joka makasi haavoittuneena tiellä. Jeesus esitti yksityiskohdat, joita tarvittiin sen opettamiseen, että lähimmäisenrakkauden tulisi ulottua muihinkin kuin ihmisen omaan rotuun tai kansallisuuteen kuuluviin. (Luukas 10:29, 33–37.)
10 Koska Jeesus käytti yksityiskohtia hyvin harkitusti, hänen kuvauksensa olivat selkeitä ja ytimekkäitä. Näin hän teki kuulijoilleen ensimmäisellä vuosisadalla – ja lukemattomille muille, jotka lukisivat henkeytettyjä evankeliumeja myöhemmin – helpommaksi muistaa ne ja niiden arvokkaat opetukset.
Jokapäiväisestä elämästä
11. Miten Jeesuksen vertauksista kuvastui se, mitä hän oli todennäköisesti nähnyt kasvuvuosinaan Galileassa?
11 Jeesus käytti taitavasti kuvauksia, jotka liittyivät ihmisten elämään. Monista hänen vertauksistaan kuvastuu se, mitä hän oli todennäköisesti nähnyt kasvuvuosinaan Galileassa. Ajatellaanpa hänen lapsuuttaan. Miten usein hän olikaan nähnyt, kuinka hänen äitinsä pani hapanleipää valmistaessaan edellisestä leipomuksesta säästettyä taikinanjuurta uuden taikinan hapatteeksi? (Matteus 13:33.) Miten monta kertaa hän oli katsellut, kun kalastajat laskivat verkkonsa Galileanmeren kirkkaansinisiin vesiin? (Matteus 13:47.) Miten usein hän olikaan nähnyt lasten leikkivän torilla? (Matteus 11:16.) Jeesus poimi ihmisten elämästä monia muitakin kuvaustensa aiheita: siementen kylväminen, iloiset hääjuhlat ja auringossa tuleentuvat viljapellot (Matteus 13:3–8; 25:1–12; Markus 4:26–29).
12, 13. Miten Jeesuksen vertaus vehnästä ja rikkakasveista kuvasti hänen paikallisten olojen tuntemustaan?
12 Ei siis ole yllättävää, että arkielämän olosuhteet ja tilanteet näkyvät tuon tuostakin Jeesuksen monissa vertauksissa. Voidaksemme ymmärtää paremmin, miten taitavasti hän käytti tätä opetusmenetelmää, on hyvä miettiä, mitä hänen sanansa merkitsivät hänen juutalaisille kuulijoilleen. Tarkastellaanpa kahta esimerkkiä.
13 Ensinnäkin vertauksessa vehnästä ja rikkakasveista Jeesus kertoi, miten eräs mies kylvi hyvää vehnää peltoonsa, mutta miten ”joku vihamies” tuli pellolle ja kylvi sekaan rikkakasveja. Miksi Jeesus valitsi juuri tuon vihamielisen teon? Muista, että hän kertoi kuvauksen lähellä Galileanmerta, ja galilealaiset saivat ilmeisesti pääasiallisen toimeentulonsa maanviljelyksestä. Mistä voisi olla maanviljelijälle enemmän vahinkoa kuin siitä, että joku vihollinen kylväisi salaa viljelykasvien sekaan haitallisia rikkakasveja? Senaikaisista laeista ilmenee, että tällaista tapahtui. Eikö Jeesus aivan selvästi käyttänytkin tilannetta, jonka hänen kuulijansa saattoivat ymmärtää? (Matteus 13:1, 2, 24–30.)
14. Miksi on huomattavaa, että vertauksessaan lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta Jeesus puhui tiestä, joka johti ”Jerusalemista alas Jerikoon”?
14 Palauta toiseksi mieleesi vertaus lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta. Jeesus sanoi aluksi: ”Eräs mies oli menossa Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryöstäjien käsiin, jotka sekä riisuivat hänet että antoivat hänelle iskuja ja menivät pois ja jättivät hänet puolikuolleeksi.” (Luukas 10:30.) On huomattavaa, että Jeesus puhui tiestä, joka johti ”Jerusalemista alas Jerikoon”. Tätä vertausta kertoessaan hän oli Juudeassa, lähellä Jerusalemia, ja siksi tuo tie oli todennäköisesti tuttu hänen kuulijoilleen. Tuo tie oli tunnetusti vaarallinen, varsinkin yksinäiselle matkustajalle. Se mutkitteli läpi asumattomien seutujen, joten ryöstäjät löysivät monia väijymispaikkoja.
15. Miksi kukaan ei voinut hyvällä syyllä puolustella papin ja leeviläisen piittaamattomuutta kuvauksessa, joka koski lähimmäistään rakastavaa samarialaista?
15 Jeesuksen viittauksessa tiehen, joka johti ”Jerusalemista alas Jerikoon”, on jotain muutakin merkille pantavaa. Kertomuksen mukaan ensin pappi ja sitten leeviläinen matkustivat niin ikään tuota tietä, mutta kumpikaan ei pysähtynyt auttamaan uhria (Luukas 10:31, 32). Papit palvelivat Jerusalemin temppelissä, ja leeviläiset auttoivat heitä. Monet papit ja leeviläiset asustelivat Jerikossa silloin, kun he eivät työskennelleet temppelissä, sillä Jeriko sijaitsi vain 23 kilometrin päässä Jerusalemista. Siksi he epäilemättä joutuivat aika ajoin matkustamaan tuota tietä. Huomaa myös, että pappi ja leeviläinen olivat menossa ”Jerusalemista” ja siis temppelistä poispäin johtavaa tietä. * Kukaan ei näin ollen voinut hyvällä syyllä puolustella näiden miesten piittaamattomuutta väittämällä, että he pysyivät erillään loukkaantuneesta miehestä, koska hän näytti kuolleelta ja kuolleeseen koskeminen olisi estänyt heitä palvelemasta temppelissä vähään aikaan. (3. Mooseksen kirja 21:1; 4. Mooseksen kirja 19:11, 16.) Eikö olekin ilmeistä, että Jeesus käsitteli kuvauksessaan asioita, jotka olivat tuttuja hänen kuulijoilleen?
Luomakunnasta
16. Miksi ei ole mikään ihme, että Jeesus oli hyvin perehtynyt luomakuntaan?
16 Monet Jeesuksen kuvaukset ja vertaukset paljastavat, miten hyvin hän oli perehtynyt kasveihin, eläimiin ja luonnonvoimiin (Matteus 6:26, 28–30; 16:2, 3). Mistä hän sai nuo tiedot? Kasvuvuosinaan Galileassa hänellä oli epäilemättä runsaasti tilaisuuksia tarkkailla Jehovan luomistekoja. Lisäksi Jeesus on ”koko luomakunnan esikoinen” ja Jehova käytti häntä ”mestarityöntekijänä” luodessaan kaiken (Kolossalaisille 1:15, 16; Sananlaskut 8:30, 31). Onko mikään ihme, että Jeesus oli hyvin perehtynyt luomakuntaan? Katsotaanpa, miten hän hyödynsi tätä tietoa taitavasti opetuksessaan.
17, 18. a) Miten Johanneksen 10. luvussa olevat Jeesuksen sanat paljastavat, että hän tunsi hyvin lampaiden ominaispiirteet? b) Mitä Raamatun maissa käyneet ovat huomanneet paimenten ja heidän lampaittensa välisestä siteestä?
17 Yksi Jeesuksen lämminhenkisimmistä kuvauksista on merkitty muistiin Johanneksen 10. lukuun. Siinä hän vertaa läheistä suhdettaan seuraajiinsa paimenen ja tämän lampaitten väliseen suhteeseen. Jeesuksen sanat paljastavat, että hän tunsi hyvin kesyjen lampaiden ominaispiirteet. Hän ilmaisi, että lampaat antavat johtaa itseään ja seuraavat uskollisesti paimenta (Johannes 10:2–4). Raamatun maissa käyneet matkailijat ovat panneet merkille paimenten ja lampaiden välisen ainutlaatuisen siteen. Luonnontieteilijä Henry B. Tristram kirjoitti 1800-luvulla: ”Katselin kerran, miten paimen leikki katraansa kanssa. Hän oli juoksevinaan pois, ja lampaat ajoivat häntä takaa ja ympäröivät hänet. – – Lopulta koko katras muodosti piirin ja lampaat kirmailivat hänen ympärillään.”
18 Miksi lampaat seuraavat paimentaan? ”Koska ne tuntevat hänen äänensä”, sanoi Jeesus (Johannes 10:4). Tuntevatko lampaat tosiaan paimenensa äänen? George A. Smith kirjoitti Pyhän maan historiallista maantiedettä käsittelevässä kirjassaan omista havainnoistaan: ”Joskus lepäilimme puoliltapäivin yhdellä noista Juudean kaivoista, joille kolme tai neljä paimenta tulee laumoineen. Laumojen lampaat sekoittuivat toistensa kanssa, ja ihmettelimme, miten kukin paimen saisi taas omansa takaisin. Mutta kun lampaat olivat juoneet kyllikseen ja kisailleet keskenään, paimenet menivät yksi kerrallaan laakson eri puolille ja jokainen päästi ominaisen kutsuhuutonsa. Silloin kukin lammas lähti joukosta oman paimenensa luo, ja laumat lähtivät pois yhtä järjestyksellisesti kuin ne olivat tulleetkin.” (The Historical Geography of the Holy Land.) Jeesuksen olisi ollut vaikea löytää parempaa tapaa valaista asiaa. Jos tajuamme hänen opetuksensa ja noudatamme niitä ja jos seuraamme hänen johtoaan, voimme tulla ”hyvän paimenen” hellän ja rakkaudellisen huolenpidon alaisuuteen (Johannes 10:11).
Kuulijoille tutuista tapahtumista
19. Miten Jeesus käytti vaikuttavalla tavalla paikallista onnettomuutta väärän käsityksen torjumiseen?
19 Vaikuttaviin kuvauksiin saattaa sisältyä kokemuksia tai esimerkkejä, joista voidaan ottaa oppia. Jeesus käytti kerran erästä tuoretta tapahtumaa torjuakseen sen väärän käsityksen, että onnettomuuksia sattuu niille, jotka ansaitsevat sen. Hän sanoi: ”Ne kahdeksantoista, joiden päälle torni kaatui Siloamissa tappaen heidät, kuvitteletteko, että he osoittautuivat suuremmiksi velallisiksi [syntisiksi] kuin kaikki muut ihmiset, jotka asuvat Jerusalemissa?” (Luukas 13:4.) Jeesus esitti taitavasti perusteita kohtalonuskoista järkeilyä vastaan. Ne 18 sielua eivät tuhoutuneet jonkin synnin vuoksi, joka olisi saattanut heidät Jumalan epäsuosioon. Todellisuudessa aika ja sattuma johtivat heidän traagiseen kuolemaansa (Saarnaaja 9:11). Näin hän kumosi väärän opetuksen viittaamalla tapahtumaan, joka oli hänen kuulijoilleen tuttu.
20, 21. a) Miksi fariseukset moittivat Jeesuksen opetuslapsia? b) Minkä raamatullisen kertomuksen avulla Jeesus valaisi sitä, että Jehova ei koskaan tarkoittanut sapattilakia sovellettavaksi joustamattomasti? c) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?
20 Jeesus kiinnitti opetuksessaan huomiota myös raamatullisiin esimerkkeihin. Palautahan mieleesi tilanne, jossa fariseukset moittivat hänen opetuslapsiaan siitä, että nämä nyhtivät jyviä ja söivät niitä sapattina. Todellisuudessa opetuslapset eivät rikkoneet Jumalan lakia vaan fariseusten jyrkkää tulkintaa siitä, mikä oli luvatonta työtä sapattina. Valaistakseen sitä, että Jumala ei koskaan tarkoittanut sapattilakiaan sovellettavaksi näin järjettömän joustamattomasti, Jeesus viittasi 1. Samuelin kirjan 21:3–6:ssa mainittuun tapaukseen. Ollessaan nälkäisiä Daavid ja hänen miehensä poikkesivat tabernaakkelissa ja söivät esillepanoleivät, jotka oli otettu pois uusien tieltä. Vanhat leivät varattiin yleensä pappien syötäväksi, mutta noissa oloissa Daavidia ja hänen miehiään ei tuomittu niiden syömisestä. On syytä panna merkille, että tämä on ainoa muistiin merkitty tapaus Raamatussa, jossa muut kuin papit söivät noita vanhoja leipiä. Jeesus tiesi täsmälleen, mitä kertomusta käyttää, ja se oli epäilemättä tuttu hänen juutalaisille kuulijoilleenkin. (Matteus 12:1–8.)
21 Jeesus oli tosiaan Suuri Opettaja! Emme voi olla ihailematta hänen verratonta kykyään välittää tärkeitä totuuksia tavalla, joka tavoitti hänen kuulijansa. Miten sitten voimme jäljitellä häntä opettaessamme toisia? Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.
[Alaviitteet]
^ kpl 2 Jeesus käytti monenlaisia kuvauksia, muun muassa esimerkkejä, rinnastuksia ja metaforia eli vertailuun perustuvia kielikuvia, mutta erityisen tunnettu hän oli vertausten käytöstään. Vertaus on erään määritelmän mukaan vertailu tai rinnastus, ja se voi olla ”lyhyt, tavallisesti keksitty kertomus, joka sisältää jonkin moraalisen tai hengellisen totuuden”.
^ kpl 15 Jerusalem sijaitsi korkeammalla kuin Jeriko. Matkustaessaan Jerusalemista Jerikoon matkustaja kulkisi siis ”alas”, kuten vertauksessa mainitaan.
Muistatko?
• Miksi Jeesus opetti kuvauksin?
• Mikä esimerkki osoittaa, että Jeesus käytti kuvauksia, jotka hänen kuulijansa ensimmäisellä vuosisadalla pystyivät ymmärtämään?
• Miten Jeesus käytti kuvauksissaan taitavasti luomakunnan tuntemustaan?
• Millä tavoin Jeesus käytti tapahtumia, jotka olivat hänen kuulijoilleen tuttuja?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 15]
Jeesus kertoi orjasta, joka kieltäytyi antamasta anteeksi suhteellisen pientä velkaa, ja isästä, joka antoi anteeksi pojalle, vaikka tämä oli tuhlannut koko perintönsä
[Kuva s. 16]
Mikä oli ydinajatus Jeesuksen vertauksessa lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta?
[Kuva s. 17]
Tuntevatko lampaat tosiaan paimenensa äänen?