”Tulkaa minun luokseni – – niin minä virvoitan teidät”

Nuoret jotka ovat kuin virkistäviä kastepisaroita

JEESUKSELLA KRISTUKSELLA oli epäilemättä myös nuoret seuraajansa mielessään, kun hän sanoi: ”Tulkaa minun luokseni – –, niin minä virvoitan teidät.” (Matteus 11:28.) Kun ihmiset alkoivat tuoda lapsia Jeesuksen luokse, opetuslapset yrittivät estää heitä. Jeesus kuitenkin sanoi: ”Antakaa lapsukaisten tulla minun luokseni; älkää yrittäkö estää heitä.” Hän jopa ”otti lapset syliinsä ja alkoi siunata heitä”. (Markus 10:14–16.) Jeesus varmasti piti lapsia kallisarvoisina.

Raamattu kertoo uskollisista nuorista miehistä ja naisista, jopa pikkulapsistakin, jotka antoivat erinomaisen esimerkin Jumalan palvelemisesta. Psalmien kirja ennustaa, että ilmaantuisi ”nuorten miesten joukko”, joka olisi virkistävä kuin kastepisarat. Se kertoo myös ”nuorista miehistä” ja ”neitsyistä”, jotka ylistävät Jehovan nimeä. (Psalmit 110:3; 148:12, 13.)

Otolliset puitteet nuorille

Kastepisaravertaus on osuva, sillä kaste liitetään yltäkylläisyyteen ja siunaukseen (1. Mooseksen kirja 27:28). Kastepisarat ovat lempeitä ja virkistäviä. Tänä Kristuksen läsnäolon aikana lukuisat nuoret kristityt tarjoutuvat halukkaasti ja innokkaasti työhön. Virkistävien kastepisaroiden tavoin monet nuoret miehet ja naiset palvelevat iloisina Jumalaa ja auttavat palvojatovereitaan (Psalmit 71:17).

Kristityt nuoret eivät ole virkistyksen lähteenä ainoastaan toisille, sillä palvelus virvoittaa heitä itseäänkin. Jumalan järjestö tarjoaa heille puitteet, joissa he voivat kukoistaa. Korkeita moraalinormeja noudattavat nuoret miehet ja naiset nauttivat läheisestä suhteesta Jumalaan (Psalmit 119:9). He myös osallistuvat seurakunnassa tervehenkiseen toimintaan ja löytävät sieltä hyviä ystäviä. Tällaiset seikat auttavat tekemään elämästä tyydyttävää ja antavat sille tarkoituksen.

’Parannukseksi ja virvoitukseksi’

Tuntevatko kristityt nuoret itse olevansa kuin ”kastepisaroita”? Kysytäänpä sitä Tanialta, nuorelta naiselta, joka on innokas seurakunnan jäsen ja käyttää iloiten palvelukseen yli 70 tuntia joka kuussa. Mitä mieltä hän on? ”Tunnen saaneeni virvoitusta ja rohkaisua”, Tania sanoo. ”Se että Jehova ja hänen maanpäällinen järjestönsä ovat osa elämääni, on ollut minulle ’parannukseksi ja virvoitukseksi’.” (Sananlaskut 3:8.)

Toinen nuori kokoaikainen sananpalvelija nimeltä Ariel arvostaa seurakunnan yhteydessä saamaansa hengellistä ravintoa. ”Kun menen kristillisiin kokouksiin ja konventteihin, joissa saan nauttia juhla-aterian Jehovan  hengellisessä pöydässä, virkistyn hengellisesti hyvin paljon”, hän toteaa. ”On myös rohkaisevaa tietää, että minulla on työtovereita kaikkialla maailmassa.” Hän kertoo, mistä virvoitus on ensi kädessä lähtöisin: ”Jehovan ystävyys on todella virvoittavaa, varsinkin kun kuulee tai näkee, miten hirvittävällä tavalla tämä järjestelmä vaikuttaa ihmisiin.” (Jaakobin kirje 2:23.)

Abishai on 20-vuotias tienraivaaja ja toimii avustavana palvelijana seurakunnassaan. Hän kertoo vaikutelmistaan seuraavasti: ”Minusta on virkistävää tietää, miten voi selviytyä niistä monista ongelmista, joita nuoret nykyään kohtaavat. Raamatun totuus on auttanut minua keskittymään sellaiseen toimintaan, joka on välttämätöntä palvellakseni Jehovaa kokosieluisesti.”

Antoine oli varhaisteinivuosinaan luonteeltaan hyvin tulinen. Hän kumautti kerran koulutoveriaan tuolilla, ja hänellä oli tapana tökkiä kynänterällä toisia. Antoine ei tosiaankaan ollut mikään virkistävä persoonallisuus! Mutta Raamatun ohjeet muuttivat hänen käytöksensä. Nyt 19-vuotiaana hän palvelee avustavana palvelijana ja tienraivaajana seurakunnassaan. Hän sanoo: ”Kiitän Jehovaa siitä, että olen voinut tutustua häneen ja että hän on auttanut minua huomaamaan itsehillinnän kehittämisen ja suunnan muutoksen olevan tarpeen. Olen sen ansiosta välttynyt monilta ongelmilta.”

Toisetkin panevat merkille nuorten kristittyjen virkistävän asenteen. Matteo on nuori italialainen todistaja. Hänen luokkansa opettaja päätti, että jokaisesta sopimattomasta sanasta tuli maksaa pieni sakko. Jonkin ajan kuluttua oppilaat pyysivät häntä kumoamaan säännön, koska heidän mielestään ”on mahdotonta olla käyttämättä huonoa kieltä”. Matteo selittää: ”Opettaja tyrmäsi kuitenkin ajatuksen ottamalla esimerkiksi minut, Jehovan todistajan, ja kiitteli minua koko luokan edessä hyvästä kielenkäytöstä.”

Thaimaassa eräässä levottomassa koululuokassa opettaja pyysi 11-vuotiaan Rachan luokan eteen ja kiitti häntä hyvästä käytöksestä sanoen: ”Miksette te kaikki jäljittele hänen esimerkkiään? Hän on ahkera oppilas ja käyttäytyy hyvin.” Sitten hän sanoi oppilaille: ”Teistä pitäisi kaiketi tulla Rachan tavoin Jehovan todistajia, jotta käytöksenne paranisi.”

On ilo nähdä, miten tuhannet nuoret kristityt oppivat tuntemaan Jehovan yhä paremmin ja tekemään hänen tahtonsa. Tällaiset erinomaiset nuoret ilmaisevat ikäisikseen suurta viisautta. Jumala voi auttaa heitä menestymään nyt ja antaa heille loistavan tulevaisuuden uudessa maailmassa (1. Timoteukselle 4:8). Tämän asiainjärjestelmän hengellisessä erämaassa, joka on täynnä tyytymättömiä ja turhautuneita nuoria, he ovat virkistävä poikkeus!