Tosi palvonnan tukijat ennen ja nykyään

 MUISTATKO, kuka itki muinaista Jerusalemin kaupunkia? ”Jeesus”, saatat vastata – ja se on aivan oikein. (Luukas 19:28, 41.) Kuitenkin satoja vuosia ennen kuin Jeesus oli maan päällä, muuan toinenkin Jumalan uskollinen palvelija itki Jerusalemia. Hän oli Nehemia. (Nehemia 1:3, 4.)

Miksi Nehemia oli niin surullinen, että hän itki Jerusalemin kaupunkia? Mitä hän teki kaupungin ja sen asukkaiden hyväksi? Ja mitä me voimme oppia hänen esimerkistään? Saadaksemme vastaukset näihin kysymyksiin tarkastelemme joitakin silloisia tapahtumia.

Toiminnan mies jolla oli tunteet

Nehemia oli nimitetty Jerusalemin käskynhaltijaksi, mutta ennen sitä hän oli toiminut korkea-arvoisena virkamiehenä Persian kuninkaan hovissa Susan kaupungissa. Mukava elämä ei kuitenkaan vähentänyt hänen kiinnostustaan kaukana Jerusalemissa asuvia juutalaisia veljiään kohtaan. Kun juutalaisten valtuuskunta Jerusalemista vieraili Susassa, Nehemia ryhtyi ensi töikseen ”kyselemään heiltä juutalaisista, niistä pois päässeistä, jotka olivat jääneet jäljelle vankeudesta, ja – – myös Jerusalemista” (Nehemia 1:2). Vierailijat kertoivat, että Jerusalemin asukkaat olivat ”hyvin surkeassa tilassa” ja että kaupungin muuri oli ”murrettuna”, jolloin Nehemia ’istuutui ja itki ja murehti päiväkausia’. Tämän jälkeen hän ilmaisi surunsa hartaassa rukouksessa Jehovalle. (Nehemia 1:3–11.) Miksi Nehemia oli niin surullinen? Koska Jerusalemia, Jehovan palvonnan keskusta, oli laiminlyöty (1. Kuninkaiden kirja 11:36). Lisäksi kaupungin ahdinko kuvasti sen asukkaiden surkeaa hengellistä tilaa (Nehemia 1:6, 7).

Nehemian huoli Jerusalemista ja sääli, jota hän tunsi siellä asuvia juutalaisia kohtaan, saivat hänet tarjoamaan apuaan. Heti kun Persian kuningas salli Nehemian ottaa virkavapaata, hän alkoi suunnitella pitkää matkaa Jerusalemiin (Nehemia 2:5, 6). Hän halusi käyttää voimiaan, aikaansa ja kykyjään tarvittavan korjaustyön tukemiseen. Muutaman päivän kuluttua saapumisestaan hän oli jo laatinut suunnitelman Jerusalemin muurin korjaamiseksi kokonaan. (Nehemia 2:11–18.)

Nehemia jakoi tämän valtaisan korjaustyön useiden perhekuntien kesken, jotka kaikki työskentelivät rinta rinnan. * Kukin yli 40 ryhmästä määrättiin korjaamaan yhtä ”mitattua osaa”. Mikä oli tulos? Suuret määrät työntekijöitä, joiden joukossa oli vanhempia lapsineen, uhrasivat aikaansa ja voimiaan, ja ylivoimaiselta näyttänyt tehtävä onnistui. (Nehemia 3:11, 12, 19, 20.) Kahden toiminnantäyteisen kuukauden kuluessa koko muuri saatiin korjatuksi! Nehemian mukaan jopa korjaustyötä vastustaneiden oli pakko tunnustaa, että ”tämän työn tekeminen oli lähtöisin Jumalastamme”. (Nehemia 6:15, 16.)

Muistamisen arvoinen esimerkki

Sen lisäksi että Nehemia uhrasi aikaansa ja hyödynsi organisointikykyjään, hän teki muutakin. Hän tuki tosi palvontaa myös aineellisilla varoillaan. Hän osti omilla rahoillaan juutalaisia veljiään vapaaksi orjuudesta. Hän lainasi rahaa korotta. Hän ei koskaan rasittanut juutalaisia vaatimalla osuutta, johon hänellä käskynhaltijana olisi ollut oikeus. Sen sijaan hän oli aina valmis tarjoamaan kodissaan ruoan ”sadalleviidellekymmenelle miehelle, sekä niille, jotka tulivat – – [heidän luokseen] ympärillä olevista  kansakunnista”. Joka päivä hän hankki vieraitaan varten ”yhden sonnin, kuusi valiolammasta ja lintuja”. Joka kymmenes päivä hän lisäksi tarjosi heille ”runsaasti kaikenlaisia viinejä” – ja tämän kaiken hän teki omalla kustannuksellaan. (Nehemia 5:8, 10, 14–18.)

Nehemia antoi tosiaankin kaikille silloisille ja nykyisille Jumalan palvelijoille erinomaisen esimerkin anteliaisuudesta! Tämä rohkea Jumalan palvelija käytti auliisti ja halukkaasti varojaan työntekijöiden tukemiseen edistääkseen tosi palvontaa. Hän saattoikin sopivasti pyytää Jehovalta: ”Muista, oi Jumalani, minun hyväkseni kaikki, mitä olen tehnyt tämän kansan puolesta.” (Nehemia 5:19.) Juuri näin Jehova tulee varmasti tekemään (Heprealaisille 6:10).

Nehemian esimerkkiä noudatetaan nykyään

On sydäntä lämmittävää nähdä, että Jehovan nykyiset palvelijat rakastavat samalla tavalla tosi palvontaa ja ovat innokkaita toimimaan ja halukkaita uhrautumaan sen hyväksi. Kun kuulemme toisten uskovien kärsimyksistä, tunnemme syvää huolta heidän hyvinvoinnistaan (Roomalaisille 12:15). Nehemian tavoin rukoilemme Jehovaa ja pyydämme häntä tukemaan ahdistuksessa  olevia uskonveljiämme: ”Tarkatkoon korvasi palvelijasi rukousta ja niiden palvelijoittesi rukousta, jotka saavat iloa nimesi pelkäämisestä.” (Nehemia 1:11; Kolossalaisille 4:2.)

Kiinnostus kristittyjen veljiemme hengellistä ja fyysistä hyvinvointia ja tosi palvonnan edistymistä kohtaan ei kuitenkaan vaikuta pelkästään tunteisiimme. Se saa meidät myös ryhtymään toimintaan. Rakkaus saa aikaan sen, että jotkut, joiden olosuhteet sallivat, jättävät suhteellisen mukavan kotinsa ja muuttavat Nehemian tavoin toisaalle auttamaan tarpeessa olevia. Nämä vapaaehtoiset eivät lannistu siitä, etteivät olosuhteet ole kaikkialla yhtä miellyttävät, vaan pyrkivät edistämään tosi palvontaa palvelemalla rinta rinnan sikäläisten kristittyjen veljiensä kanssa. Heidän uhrautuvuutensa totisesti ansaitsee kiitoksen.

Osamme tekeminen omalla asuinseudullamme

Useimmat meistä eivät ymmärrettävästikään voi muuttaa muualle. Tuemme tosi palvontaa omalla asuinseudullamme. Nehemian kirjassa on esimerkki myös tästä. Pane merkille yksityiskohta, jonka Nehemia mainitsee joistakin korjaustöihin osallistuneista uskollisista perhekunnista. Hän kirjoitti: ”Heidän vieressään korjasi Jedaja, Harumafin poika, oman talonsa edustalla – –. Heidän jälkeensä korjasivat Benjamin ja Hassub oman talonsa edustalla. Heidän jälkeensä korjasi Asarja, Ananjan pojan Maasejan poika, aivan oman talonsa vieressä.” (Nehemia 3:10, 23, 28–30.) Nuo miehet perheineen edistivät merkittävästi tosi palvontaa osallistumalla korjaustöihin oman kotinsa läheisyydessä.

Nykyään monet meistä tukevat tosi palvontaa monin tavoin omalla asuinseudullaan. Annamme panoksemme valtakunnansalien rakennushankkeisiin ja katastrofialueilla tehtävään avustustyöhön ja, mikä tärkeintä, saarnaamme Valtakuntaa. Ja onpa meillä henkilökohtaisesti mahdollisuus osallistua rakennus- ja avustustyöhön tai ei, me kaikki haluamme sydämestämme tukea tosi palvontaa aineellisesti, aivan kuten Nehemia aikoinaan anteliaasti teki. (Ks. sivun 30 aihetta ”Vapaaehtoiseen antamiseen liittyviä piirteitä”.)

Toisinaan riittävien varojen saaminen lisääntyvää painotoimintaamme, avustustyötä ja lukuisia muita palveluja varten kautta maailman voi tuntua ylivoimaiselta. Tulee kuitenkin muistaa, että myös Jerusalemin valtavan muurin jälleenrakentaminen näytti ylivoimaiselta urakalta (Nehemia 4:10). Koska työ kuitenkin jaettiin useiden halukkaiden perhekuntien kesken, se saatiin suoritetuksi. Samalla tavoin nykyään on mahdollista täyttää monet maailmanlaajuiseen toimintaamme liittyvät tarpeet, jos jokainen tekee jatkuvasti oman osansa tässä työssä.

Tekstiruudussa ”Näin jotkut haluavat antaa” osoitetaan tapoja, joilla Valtakunnan työtä voidaan tukea rahallisesti. Kuluneen vuoden aikana monet Jumalan kansaan kuuluvat ovat antaneet tällaista tukea, ja Jehovan todistajien hallintoelin haluaa ilmaista syvän kiitollisuutensa kaikille, joiden sydän kehotti heitä osallistumaan tähän vapaaehtoiseen antamiseen. Ennen kaikkea kiitämme Jehovaa siitä, että hän on siunannut runsaasti kansansa kokosydämisiä ponnisteluja tosi palvonnan edistämiseksi kautta maailman. Kun tarkastelemme sitä, miten Jehovan käsi on ohjannut meitä vuosien kuluessa, haluamme yhtyä Nehemian kiitollisuutta ilmaiseviin sanoihin: ”Kerroin heille vielä Jumalani kädestä, miten hyvä se oli ollut ylläni.” (Nehemia 2:18.)

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 28]

Näin jotkut haluavat antaa

LAHJOITUKSET MAAILMANLAAJUISEEN TYÖHÖN

Monet panevat syrjään tai sisällyttävät talousarvioonsa jonkin summan vietäväksi lahjalaatikkoon, jossa on teksti ”Lahjoituksia maailmanlaajuiseen Valtakunnan työhön (Matteus 24:14)”.

Suomessa toimivat seurakunnat lähettävät nämä varat kuukausittain Jehovan todistajien Suomen-haaratoimistoon. Myös omaisuutta, esimerkiksi kiinteistöjä, arvoesineitä ja arvopapereita, voidaan lahjoittaa. Näiden lahjoitusten yhteydessä pitäisi mainita selvästi, että ne ovat lahjoituksia.

EHDOLLISET LAHJOITUKSET

Rahaa voidaan lahjoittaa siten, että lahjoittaja voi saada sitä takaisin tarpeen mukaan.

VAKUUTUKSET

Jehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta voidaan nimetä henkivakuutuksen edunsaajaksi. Kaikista tällaisista järjestelyistä pitäisi ilmoittaa haaratoimistoon.

TESTAMENTIT

Omaisuutta tai rahaa voidaan testamentata Jehovan todistajat uskonnolliselle yhdyskunnalle. Testamentti tai sen kopio tulisi lähettää haaratoimistoon.

Jos haluat lisätietoja tai neuvoja näistä asioista, kirjoita osoitteeseen Jehovan todistajat, PL 68, 01301 Vantaa tai soita numeroon (09) 825885.

 [Tekstiruutu s. 30]

Vapaaehtoiseen antamiseen liittyviä piirteitä

Kirjeessään korinttilaisille apostoli Paavali mainitsi kolme merkittävää vapaaehtoisen antamisen ominaispiirrettä. 1) Kirjoittaessaan rahankeräyksestä Paavali neuvoi: ”Aina viikon ensimmäisenä päivänä pankoon kukin teistä kotonaan jotakin säästöön.” (1. Korinttilaisille 16:2a.) Näin ollen antaminen vaatii suunnittelua ja sen on tapahduttava järjestelmällisesti. 2) Lisäksi Paavali kirjoitti, että kunkin tulisi antaa ”sen mukaan kuin hänellä on varaa” (1. Korinttilaisille 16:2b, vuoden 1992 kirkkoraamattu). Toisin sanoen jokainen, joka haluaa antaa jotain, voi tehdä siten omien varojensa mukaan. Vaikka kristityn ansiot olisivat pienet, Jehova pitää suuressa arvossa hänen lahjoittamaansa vähäistä summaa (Luukas 21:1–4). 3) Paavali kirjoitti edelleen: ”Tehköön kukin niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa.” (2. Korinttilaisille 9:7.) Vilpittömät kristityt antavat sydämestään – iloiten.

[Kuvat s. 26]

Nehemia oli toiminnan mies jolla oli tunteet

[Kuvat s. 30]

Vapaaehtoisin lahjoituksin tuetaan painotoimintaa, avustustyötä, valtakunnansalien rakentamista ja muita hyödyllisiä palveluja kautta maailman