”Pysykää valveilla”!

”Minkä sanon teille, sen sanon kaikille: pysykää valveilla.” (MARKUS 13:37)

1, 2. a) Mitä eräs mies oppi omaisuutensa varjelemisesta? b) Mitä Jeesuksen kuvaus varkaasta opettaa meille valveilla pysymisestä?

JUAN säilytti arvoesineitään kotona. Hän piti niitä vuoteensa alla, koska se oli hänen mielestään talon turvallisin paikka. Eräänä yönä kun hän ja hänen vaimonsa nukkuivat, makuuhuoneeseen tuli kuitenkin varas. Ilmeisesti varas tiesi täsmälleen, mistä etsiä. Hän otti hiljaa kaikki arvoesineet vuoteen alta ja myös rahat, jotka Juan oli jättänyt yöpöydän laatikkoon. Seuraavana aamuna varkaus paljastui Juanille. Hän muistaa saamansa tuskallisen opetuksen pitkään: nukkuva mies ei pysty vartioimaan omaisuuttaan.

² Sama pitää paikkansa hengellisessä mielessä. Emme voi varjella toivoamme emmekä uskoamme, jos vaivumme uneen. Siksi Paavali kehotti: ”Älkäämme – – nukkuko niin kuin muut, vaan pysykäämme valveilla ja pysykäämme järkevinä.” (1. Tessalonikalaisille 5:6.) Jeesus osoitti valveilla pysymisen tärkeyden kuvauksella varkaasta. Hän kertoi tapahtumista, jotka johtaisivat hänen tulemiseensa Tuomarina, ja sitten hän varoitti: ”Pysykää siis valveilla, koska ette tiedä, minä päivänä Herranne tulee. Mutta tietäkää se, että jos talonisäntä olisi tiennyt, millä vartiolla varas tulee, niin hän olisi pysynyt valveilla eikä olisi sallinut murtautua taloonsa. Tämän vuoksi osoittakaa tekin olevanne  valmiit, sillä hetkenä, jota ette sellaiseksi luule, Ihmisen Poika tulee.” (Matteus 24:42–44.) Varas ei ilmoita aikeistaan etukäteen. Hän toivoo voivansa tulla silloin, kun kukaan ei odota häntä. Samoin tämän järjestelmän loppu tulee Jeesuksen sanojen mukaan ’hetkenä, jota emme sellaiseksi luule’.

”Pysykää valveilla, pysykää lujina uskossa”

3. Miten Jeesus osoitti valveilla pysymisen tärkeyden kuvauksella orjista, jotka odottavat isäntänsä paluuta häistä?

³ Luukkaan evankeliumiin kirjoitetuissa sanoissaan Jeesus vertasi kristittyjä orjiin, jotka odottavat isäntänsä paluuta häistä. Heidän täytyy pysyä valppaina, jotta he hänen saapuessaan olisivat valveilla, valmiina ottamaan hänet vastaan. Sama koskee meitä, sillä Jeesus sanoi: ”Hetkenä, jota ette pidä todennäköisenä, Ihmisen Poika tulee.” (Luukas 12:40.) Jotkut, jotka ovat palvelleet Jehovaa jo vuosikausia, saattavat menettää kiireellisyyden tunteensa aikamme suhteen. He saattavat jopa päätellä, että loppu voisi olla vielä kaukana. Sellainen ajattelu voisi kuitenkin saada huomiomme kääntymään pois hengellisistä asioista aineellisiin tavoitteisiin, asioihin jotka voivat tehdä meistä hengellisesti uneliaita (Luukas 8:14; 21:34, 35).

4. Millainen vakaumus motivoi meitä pysymään valveilla, ja miten Jeesus osoitti tämän?

⁴ Voimme oppia Jeesuksen kuvauksesta jotain muutakin. Vaikka orjat eivät tienneet hetkeä, jona heidän isäntänsä saapuisi, he ilmeisesti tiesivät yön. Olisi ollut vaikeaa pysyä valveilla koko yötä, jos he olisivat ajatelleet, että heidän isäntänsä saattaisi tulla jonakin muuna yönä. He tiesivät kuitenkin, minä yönä hän tulisi, ja se kannusti heitä voimakkaasti pysymään valveilla. Vastaavasti Raamatun profetiat paljastavat selvästi, että me elämme lopun aikaa, mutta ne eivät kerro meille sitä päivää eivätkä hetkeä, jolloin itse loppu tulee (Matteus 24:36). Se että uskomme lopun olevan tulossa, auttaa meitä pysymään valveilla, mutta jos olemme vakuuttuneita siitä, että Jehovan päivä todellakin on lähellä, meillä on valveilla oloon paljon voimakkaampi motivaatio (Sefanja 1:14).

5. Miten voimme noudattaa Paavalin kehotusta ’pysyä valveilla’?

⁵ Kirjeessään korinttilaisille Paavali kehotti: ”Pysykää valveilla, pysykää lujina uskossa.” (1. Korinttilaisille 16:13.) Valveilla pysyminen liittyy siihen, että olemme lujia kristillisessä uskossa. Miten voimme pysyä valveilla? Syventämällä Jumalan sanan tuntemustamme (2. Timoteukselle 3:14, 15). Hyvien tutkimistapojen noudattaminen ja säännöllinen kokouksissa käyminen lujittavat uskoamme, ja Jehovan päivän pitäminen läheisenä mielessä on tärkeä puoli uskoamme. Meidän on siis hyödyllistä aika ajoin kerrata raamatullisia todisteita siitä, että elämme lähellä tämän järjestelmän loppua, jottemme unohtaisi sitä koskevia  tärkeitä totuuksia. * On myös hyvä panna merkille, miten maailman tapahtumien kulku täyttää Raamatun profetioita. Eräs saksalainen veli kirjoitti: ”Joka kerta kun seuraan uutisia, jotka kertovat sodista, maanjäristyksistä, väkivallasta ja planeettamme saastumisesta, tulen yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että loppu on lähellä.”

6. Miten Jeesus valaisi taipumusta menettää hengellinen valppaus, kun aikaa kuluu?

⁶ Markuksen 13. luvussa kerrotaan, miten Jeesus jälleen kerran kehotti seuraajiaan pysymään hereillä. Jeesus vertaa siinä heitä ovenvartijaan, joka odotti isäntänsä paluuta ulkomaanmatkalta. Ovenvartija ei tiennyt hetkeä, jolloin hänen isäntänsä palaisi. Hänen piti vain pysyä valveilla. Jeesus viittasi neljään eri vartiohetkeen, joina isäntä saattaisi saapua. Neljäs vartiohetki kesti suunnilleen aamukolmesta auringonnousuun saakka. Tuona viimeisenä vartiohetkenä uneliaisuus saattoi helposti vallata ovenvartijan. Kertoman mukaan sotilaat pitävät päivänkoittoa edeltävää tuntia parhaana aikana yllättää vihollinen. Samoin tänä myöhäisenä ajankohtana, jolloin ympärillämme oleva maailma on hengellisesti puhuen syvässä unessa, joudumme ehkä taistelemaan enemmän kuin koskaan pysyäksemme valveilla (Roomalaisille 13:11, 12). Siksi Jeesus kehottaa kuvauksessaan toistuvasti: ”Tähyilkää, pysykää hereillä – –. Pysykää siis valveilla – – minkä sanon teille, sen sanon kaikille: pysykää valveilla.” (Markus 13:32–37.)

7. Mikä todellinen vaara on olemassa, ja mihin Raamatussa tämän vuoksi toistuvasti kannustetaan?

⁷ Jeesus kehotti monta kertaa palveluksensa aikana ja ylösnousemuksensa jälkeen valppauteen. Itse asiassa lähes joka kerta, kun Raamatussa viitataan tämän asiainjärjestelmän loppuun, kehotetaan myös pysymään hereillä, valveilla. * (Luukas 12:38, 40; Ilmestys 3:2; 16:14–16.) Hengellinen uneliaisuus on selvästikin hyvin todellinen vaara. Me kaikki tarvitsemme noita varoituksia! (1. Korinttilaisille 10:12; 1. Tessalonikalaisille 5:2, 6.)

Kolme apostolia jotka eivät onnistuneet pysymään hereillä

8. Miten kolme Jeesuksen apostolia suhtautui Getsemanen puutarhassa hänen pyyntöönsä pysyä valveilla?

⁸ Hereillä pysyminen vaatii enemmän kuin  vain hyviä aikomuksia, kuten näemme Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen esimerkistä. Nämä kolme hengellistä miestä seurasivat uskollisesti Jeesusta ja olivat syvästi kiintyneitä häneen. Vuoden 33 nisankuun 14. päivän yönä he eivät kuitenkaan onnistuneet pysymään hereillä. Lähdettyään pesahin vieton päätyttyä ylähuoneesta nuo kolme apostolia menivät Jeesuksen kanssa Getsemanen puutarhaan. Siellä Jeesus sanoi heille: ”Sieluni on syvästi murheellinen, aivan kuolemaan asti. Jääkää tähän ja pysykää valveilla minun kanssani.” (Matteus 26:38.) Kolme kertaa Jeesus rukoili palavasti taivaallista Isäänsä, ja kolme kertaa hän ystäviensä luo palatessaan tapasi nämä nukkumasta (Matteus 26:40, 43, 45).

9. Mikä todennäköisesti vaikutti siihen, että apostolit olivat unisia?

⁹ Miksi nämä uskolliset miehet tuottivat Jeesukselle pettymyksen tuona yönä? Yhtenä syynä oli ruumiillinen väsymys. Hetki oli myöhäinen – oli luultavasti yli puolenyön – ja ”heidän silmänsä olivat raukeat” unesta (Matteus 26:43). Silti Jeesus sanoi: ”Pysykää valveilla ja rukoilkaa jatkuvasti, jottette joutuisi kiusaukseen. Henki on tietysti altis, mutta liha on heikko.” (Matteus 26:41.)

10, 11. a) Mikä auttoi Jeesusta uupumuksestaan huolimatta pysymään valveilla Getsemanen puutarhassa? b) Mitä voimme oppia siitä, mitä tapahtui kolmelle apostolille, kun Jeesus pyysi heitä pysymään valveilla?

¹⁰ Epäilemättä Jeesuskin oli väsynyt tuona historiallisena yönä. Hän ei kuitenkaan vaipunut uneen vaan omisti nuo hyvin tärkeät viimeiset hetket vapaudessa palavaan rukoilemiseen. Muutamaa päivää aikaisemmin hän oli kehottanut seuraajiaan rukoilemaan sanomalla: ”Pysykää siis hereillä rukoillen kaiken aikaa, että teidän onnistuisi päästä pakoon tätä kaikkea, minkä on määrä tapahtua, ja seisoa Ihmisen Pojan edessä.” (Luukas 21:36; Efesolaisille 6:18.) Jos noudatamme Jeesuksen neuvoa ja hänen erinomaista esimerkkiään rukousasiassa, Jehovalle esittämämme sydämestä lähtevät rukoukset auttavat meitä pysymään hengellisesti hereillä.

¹¹ Jeesus tietysti ymmärsi – toisin kuin hänen opetuslapsensa silloin – että pian hänet pidätettäisiin ja tuomittaisiin kuolemaan. Hänen koettelemuksensa saavuttaisivat tuskallisen huippukohtansa kidutuspaalussa. Jeesus oli varoittanut apostoleitaan näistä asioista, mutta he eivät olleet ymmärtäneet, mitä hän sanoi. Siksi he nukahtivat samaan aikaan kun hän pysytteli hereillä ja rukoili. (Markus 14:27–31; Luukas 22:15–18.) Olemme vastaavassa tilanteessa kuin apostolit, sillä meidänkin lihamme on heikko ja on asioita, joita emme vielä tiedä. Jos kuitenkin lakkaisimme tajuamasta aikojemme kiireellisyyden, voisimme vaipua uneen hengellisessä mielessä. Vain olemalla valppaita pysymme hereillä.

Kolme elintärkeää ominaisuutta

12. Mitkä kolme ominaisuutta Paavali yhdistää järkevänä pysymiseen?

¹² Miten voimme säilyttää kiireellisyydentunteemme? Olemme jo nähneet, kuinka tärkeää on rukoilla ja pitää mielessä Jehovan päivä. Paavali mainitsee lisäksi kolme elintärkeää ominaisuutta, joita meidän pitäisi kehittää. Hän sanoo: ”Mutta me, jotka kuulumme päivään, pysykäämme järkevinä ja pitäkäämme yllämme uskon ja rakkauden rintahaarniska ja kypäränä pelastuksen toivo.” (1. Tessalonikalaisille 5:8.) Tarkastelemme nyt lyhyesti sitä, miten usko, toivo ja rakkaus auttavat meitä pysymään hengellisesti hereillä.

13. Miten usko auttaa meitä pysymään valppaina?

¹³ Meidän täytyy uskoa järkkymättä, että Jehova on olemassa ja että ”hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä” (Heprealaisille 11:6). Se että loppua koskeva Jeesuksen ennustus täyttyi alustavasti ensimmäisellä vuosisadalla, vahvistaa uskoamme siihen, että sillä on suurempi täyttymys meidän aikanamme. Uskomme saa meidät myös odottamaan innokkaasti Jehovan päivää varmoina siitä, että ”[profeetallinen näky] toteutumalla toteutuu. Se ei myöhästy.” (Habakuk 2:3.)

14. Miten toivolla on tärkeä merkitys siinä, että voimme pysyä valveilla?

 ¹⁴ Varma toivomme on kuin ”sielun ankkuri”, joka auttaa meitä kestämään vaikeuksia, vaikka meidän täytyisi odottaakin Jumalan lupausten pettämätöntä toteutumista (Heprealaisille 6:18, 19). Margaret, yli 90-vuotias hengellä voideltu sisar, joka kastettiin runsaat 70 vuotta sitten, myöntää: ”Kun mieheni oli kuolemaisillaan syöpään vuonna 1963, olin sitä mieltä, että olisi suurenmoista, jos loppu tulisi nopeasti. Nyt kuitenkin tajuan, että ajattelin etupäässä omaa etuani. Emme siihen aikaan osanneet kuvitellakaan, miten valtavaksi työ laajenisi joka puolella maailmaa. Tälläkin hetkellä työ on monissa paikoin vasta avautumassa. Siksi olen iloinen siitä, että Jehova on osoittanut kärsivällisyyttä.” Apostoli Paavali vakuuttaa: ”Kestävyys – – [saa aikaan] hyväksytyn tilan, hyväksytty tila vuorostaan toivon, eikä toivo johda pettymykseen.” (Roomalaisille 5:3–5.)

15. Miten rakkaus vaikuttaa meissä, vaikka näyttäisi siltä, että olemme odottaneet pitkään?

¹⁵ Kristillinen rakkaus on huomattava ominaisuus, koska se on kaiken toimintamme  perimmäinen vaikutin. Me palvelemme Jehovaa, koska rakastamme häntä, onpa hänen aikataulunsa millainen hyvänsä. Lähimmäisenrakkaus saa meidät saarnaamaan Valtakunnan hyvää uutista riippumatta siitä, miten pitkään Jumala haluaa meidän tekevän niin ja miten monta kertaa palaamme samoihin koteihin. Kuten Paavali kirjoitti, ”pysyvät – – usko, toivo, rakkaus, nämä kolme, mutta suurin näistä on rakkaus” (1. Korinttilaisille 13:13). Rakkaus saa meidät kestämään ja auttaa meitä pysymään hereillä. ”Kaikki se [rakkaus] toivoo, kaikki se kestää. Rakkaus ei koskaan häviä.” (1. Korinttilaisille 13:7, 8.)

”Pidä lujasti kiinni siitä, mitä sinulla on”

16. Millaista asennetta meidän pitäisi kehittää sen sijaan, että antaisimme käsiemme hervota?

¹⁶ Näinä merkityksellisinä aikoina maailman tapahtumat muistuttavat meitä alituisesti siitä, että elämme viimeisten päivien lopulla (2. Timoteukselle 3:1–5). Nyt ei tule antaa käsiemme hervota, vaan on aika ’pitää lujasti kiinni siitä, mitä meillä on’ (Ilmestys 3:11). Olemalla ”valppaat rukousten suhteen” ja kehittämällä uskoa, toivoa ja rakkautta osoitamme, että olemme valmiit koetuksen hetkeen (1. Pietarin kirje 4:7). Meillä on runsaasti tehtävää Herran työssä. Jumalisen antaumuksen teoissa ahertaminen auttaa meitä pysymään täysin hereillä (2. Pietarin kirje 3:11).

17. a) Miksi satunnaisten pettymysten ei pitäisi lannistaa meitä? (Ks. sivun 21 tekstiruutua.) b) Miten voimme jäljitellä Jehovaa, ja mitkä siunaukset odottavat näin menetteleviä?

¹⁷ ”Jehova on minun osani”, kirjoitti Jeremia, ”’siksi minä ilmaisen odottavani häntä.’ Hyvä on Jehova häneen toivonsa panevalle, häntä etsivälle sielulle. Hyvä on odottaa, ja hiljaa, Jehovan pelastusta.” (Valituslaulut 3:24–26.) Jotkut meistä ovat odottaneet vasta vähän aikaa. Toiset ovat odottaneet Jehovan pelastuksen näkemistä useita vuosia. Miten lyhyt tämä odotusaika silti onkaan verrattuna edessä olevaan ikuisuuteen! (2. Korinttilaisille 4:16–18.) Ja samalla kun odotamme Jehovan määräaikaa, voimme kehittää olennaisen tärkeitä kristillisiä ominaisuuksia ja auttaa toisia hyötymään Jehovan kärsivällisyydestä ja omaksumaan totuuden. Pysykäämme siis kaikki valveilla. Jäljitelkäämme Jehovaa ja olkaamme kärsivällisiä ja kiitollisia siitä toivosta, jonka hän on antanut meille. Ja säilyttäkäämme uskollisen valppauden lisäksi luja ote ikuisen elämän toivoon. Silloin meihin varmasti soveltuvat nämä profeetalliset lupaukset: ”[Jehova] korottaa sinut ottamaan maan haltuusi. Kun jumalattomat karsitaan pois, sinä näet sen.” (Psalmit 37:34.)

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

• Miten voimme lujittaa luottamustamme siihen, että tämän asiainjärjestelmän loppu on lähellä?

• Mitä voidaan oppia Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen esimerkeistä?

• Mitkä kolme ominaisuutta auttavat meitä pysymään hengellisesti valppaina?

• Miksi on aika ’pitää lujasti kiinni siitä, mitä meillä on’?

[Tutkistelukysymykset]

[Tekstiruutu/Kuva s. 21]

”Onnellinen on se, joka pysyy odottamassa” (Daniel 12:12).

Kuvittele, että vartija epäilee varkaan suunnittelevan murtoa tiloihin, joita hän vartioi. Illan hämärtyessä vartija kuuntelee tarkasti ääniä, jotka saattaisivat paljastaa murtovarkaan. Tunnista tuntiin hän terästää kuuloaan ja katsettaan. On helppo ymmärtää, miten mikä tahansa ääni – tuulen suhina puissa tai esineen kolahtaminen kissan kaataessa sen nurin – voisi erehdyttää hänet luulemaan, että varas on tulossa. (Luukas 12:39, 40.)

Jotain samanlaista voi tapahtua niille, jotka ’odottavat hartaasti Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä’ (1. Korinttilaisille 1:7). Apostolit ajattelivat, että Jeesus ’ennallistaisi Israelille valtakunnan’ pian ylösnousemuksensa jälkeen (Apostolien teot 1:6). Vuosia myöhemmin Tessalonikan kristittyjä piti muistuttaa siitä, että Jeesuksen läsnäolo oli vielä tulevaisuudessa (2. Tessalonikalaisille 2:3, 8). Jehovan päivää koskevat väärät odotukset eivät kuitenkaan saaneet noita Jeesuksen varhaisia seuraajia hylkäämään elämään johtavaa polkua (Matteus 7:13, 14).

Me emme saa antaa tämän asiainjärjestelmän lopun näennäisen viipymisen tuottaman pettymyksen johtaa siihen, että menetämme valppautemme. Jokin hälyttävältä tuntuva seikka voisi erehdyttää valppaan vartijan, mutta silti hänen täytyy edelleen pysyä varuillaan! Se on hänen työnsä. Sama pitää paikkansa kristityistä.

[Kuva s. 18]

Oletko vakuuttunut siitä, että Jehovan päivä on lähellä?

[Kuvat s. 19]

Kokoukset, rukous ja hyvät tutkimistavat auttavat meitä pysymään valveilla

[Kuva s. 22]

Pysykäämme valvoessamme Margaretin tavoin kärsivällisinä ja toimeliaina